Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sairaalat eivät palkkaa lähihoitajia Suomessa?
10.02.2019 |
Suomen kuvalehdessä oli perjantaina aiheesta juttu: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lahihoitajat-eivat-kelpaa-sair…
Siinä kerrotaan, että sairaalat väittävät, että lähihoitajat eivät ole tarpeeksi osaavia. Superin eli lähihoitajien ammattiliiton asiantuntija taas väittää, että sairaalat vain eivät tiedä, kuinka osaavia lähihoitajat oikeasti ovatkaan ja kuinka hyvä koulutus heillä on. Jutussa kerrotaan, että lähes kaikki lähihoitajat työskentelevät avoterveydenhuollossa, kun Superin tavoite olisi, että 15 % työskentelisi sairaaloissa. Nyt tämä tavoite on tosi kaukana.
Pitäisikö Suomessakin eriyttää sairaaloissa sairaan- ja lähihoitajien työtä enemmän, kuten monessa muussa maassa, jolloin lähihoitajia ehkä uskallettaisiin enemmän palkata perushoitoon ja avustaviin tehtäviin ja toisaalta sairaanhoitajia riittäisi sairaanhoidollisiin tehtäviin? Sairaanhoitajapulahan alkaa jo olla olemassa ja tulee kovasti pahenemaan Ruotsin ja Norjan malliin. Nythän erikoissairaanhoidossa lähihoitajiltakin usein vaaditaan muutakin osaamista kuin perushoitoa ja kun sairaalat eivät luota, että satunnaisesti palkatulla lähihoitajalla sitä olisi, eivät palkkaa ollenkaan.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
On yksinkertaisesti helpointa, että sairaalan hoitaja on pätevä tekemään ihan kaikkia hoitajan hommia (=sairaanhoitaja). Päteviä on toki myös terkkarit, kätilöt ja ensihoitajat koska heilläkin sh pätevyys. Kaikista helpointa kun on i.v luvat jne.
Usein kaikilla sairaanhoitajillakaan ei ole iv-lupia osastolla. Omalla työpaikallani iv-hoitoa toteuttavat vain lääkärit, kyseessä on vastasyntyneiden osasto. Lääkkeet jakaa aina lääkevuorossa oleva, joka on sh. Jokainen hoitaja sitten antaa itse potilailleen lääkkeet, niin lh kuin sh:kin. Tehovalvontayksikön päivystyksessä on aina sairaanhoitaja, mutta sitäkään eivät tee kaikki sairaanhoitajat vaan erikseen siihen perehdytetyt, joilla on osastolta vuosien kokemus ensin. Eli perusvuoroa tekevällä lh:lla ja sh:lla ei toimenkuvat eroa mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitajat harvemmin myöskään kotiuttaa ja järkkää jatkohoidon tai antaa ohjausta. Ainakaan meidän osastolla. Tahi pura lääkärin määräyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksinkertaisesti helpointa, että sairaalan hoitaja on pätevä tekemään ihan kaikkia hoitajan hommia (=sairaanhoitaja). Päteviä on toki myös terkkarit, kätilöt ja ensihoitajat koska heilläkin sh pätevyys. Kaikista helpointa kun on i.v luvat jne.
Nimenomaan ja paperihommat ovat lähestulkoon joka paikassa täysin sairaanhoitajien vastuulla, lähärit ei ota potilaita sisään, ole lääkärin kierrolla, kotiuta tai hoida muuten päivystyksellisiä sairaanhoidollisia asioita milloin ties kenenkin kanssa. Lähärit tekevät perushoidon kyllä todella hyvin, mutta esim. elintoimintojen, tajunnantason jne tarkkailu on heillä varsin puutteellista ja erikoissairaanhoidossa nyt ei ole kaikista oleellisin asia se, ketkä kaikki ovat tällä viikolla käyneet suihkussa ja ketkä ei mikä on se mihin lähärit erikoissairaanhoidossa yleensä keskittyy. Helpompaa kun sh voi tehdä saman homman ja siinä sivussa tehdä päätöksiä ja havaintoja potilaan elintoiminnoista, tajunnan tasosta ja sairauden kehittymisestä / hoidon vasteesta.
En tiedä millainen lh koulutus on, voi olla hyvinkin kattava (en tiedä) mutta kun on käytännössä katsonut millaista lähihoitajien toiminta kentällä on niin ymmärrän täysin miksi sairaaloihin palkataan ennemmin sh kuin lh. Suomeksi sanottuna helpompaa kun sh:t osaa kaiken oleellisen ja ei tarvitse miettiä mitä hommia kukakin voi tehdä kun kaikilla on sama pätevyys ja koulutus.
Kuten tuolla edellä jo mainittiin, niin nykyisin ei enää jaeta töitä tuolla tavalla, vaan omapotilasmallin mukaisesti. Jokainen hoitaa potilaansa alusta loppuun, lääkärinkiertoineen ja paperitöineen, sekä perushoitoineen. Harvoissa paikoissa ollaan enää tuossa vanhassa työtehtäväperusteisessa jaossa. Näin ainakin HUSin sairaaloissa. Sitten esimerkiksi Helsingin kaupunginsairaaloissa on käytössä vielä tuo vanha jako. Omasta mielestäni täysin toimimaton ja siksi en sinne töihin jäänytkään pidemmäksi kuin yhdeksi pätkäksi. Haluan hoitaa potilaani kokonaisvaltaisesti, silloin olen paremmin perillä potilaan voinnista ja hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajat harvemmin myöskään kotiuttaa ja järkkää jatkohoidon tai antaa ohjausta. Ainakaan meidän osastolla. Tahi pura lääkärin määräyksiä.
Missä olet töissä? Minä nimittäin teen noita kaikkia HUSin sairaalassa lähihoitajana.
Vierailija kirjoitti:
No kukas ne potilaat sitten kuivittaa ja pesee paskat, suihkuttaa jne? Tekevätkö sairaanhoitajat sairaaloissa sitten noikin?
jos nyt mennään kuitenkihn faktoihin niin lähihoitaja osaa ja saa tehdä kaiken muun, paitsi pistää suoneen about.
Kuvitteletko tosissasi, että kaikki ne sairaanhoitajat jotka ovat ensin opiskelleet lähihoitajiksi ja jatkaneet siitä sairaanhoitajiksi eivät ole vuosien sh-opinnoissaan saaneet enempää pätevyyttä kuin suoneen pistämisen. Ymmärrät varmaan itsekin väitteesi naurettavuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä: "Lähihoitaja pystyy tekemään kaiken minkä sairaanhoitajakin, paitsi kanyloimaan, paitsi ambulanssissa" kertoo sekä tietämättömyydestä että järkyttävästä hoitotyön osaamisen halveksinnasta. Lähihoitaja ei todellakaan osaa samoja asioita, kuin sairaanhoitaja. Jos osaisi, jokainen lähihoitajataustainen sairaanhoitajaopiskelija saisi pelkkiä vitosia mitään tekemättä koko amk-koulutuksen ajan.
Tutuilla lähihoitajapohjaisilla sairaanhoitajilla ne keskiarvot olivat samanlaisia kuin ei lähihoitajapohjaisillakin ja ihan yhtä paljon joutuivat myös opiskelemaan. Ensimmäisenä syksynä olivat muita edellä, kun opeteltiin paljon perushoitoa yms. mutta sen juälkeen tasaantui. Erinomaisia sairaanhoitajia heistä lähes kaikista tuli, mutta ei ilman sairaanhoitajan koulutusta, ei edes niistä, joilla oli työkokemusta sairaaloista. Itseasiassa juuri he puhuivat eniten siitä, kuinka vasta koulutuksen myötä oppivat ymmärtämään lähi- ja sairaanhoitajan työnkuvan eron täysin.
Samaa ymmärtämättömyyttä ovat myös nämä "miksei saa kanyloida, kun palomieskin saa?"-jutut. Ei ymmärretä, että kanylointi ei ole taito eikä mikään, jokainen narkkarikin sen osaa, vaan kyse on siitä, mitä sinne suoneen laitetaan, miten ja mitä sitten.
Perushoitajakoulun käyneet osasivat perushoidon ja potilaan tarkkailun, lähihoitajakoulussa ei opeteta kuin temppuja ja kerran temput nukelle tehtyään kokemattomat lähihoitajat kuvittelevat, että he osaavat paitsi tempun, niin myös kaiken muun, vaikka on jäänyt täysin hämäräksi, että miksi temppu tehdään ja mitä sitten.
Ovat temputkin taitoja, mutta vain hölmö kuvittelee niitäkään osaavansa täydellisesti ja täälläkin joku on joskus väittänyt osaavansa täydellisesti katetroinnin, kun on nuken katetroinut. Tämä jäi mieleen, kun kommentin illalla luin sen jälkeen, kun olin katsellut päivällä, kun kolme urologia ähelsi tunnin yhden katetroinnin parissa... (joo, ei ollut ihan rutiinitemppu oppikirja-anatomialla se.)
Terveisiä HUSilta. Työskentelen psykiatrisessa sairaalassa, minulla on lääke- sekä im.-pistoluvat ja olen lähihoitaja. Tosin työsopimuksessa lukee mielisairaanhoitaja. Lisäksi talo on kouluttanut minua runsaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajat harvemmin myöskään kotiuttaa ja järkkää jatkohoidon tai antaa ohjausta. Ainakaan meidän osastolla. Tahi pura lääkärin määräyksiä.
Missä olet töissä? Minä nimittäin teen noita kaikkia HUSin sairaalassa lähihoitajana.
Missä osastolla, toivotaan että et ole minua hoitanut. T. Potilas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksinkertaisesti helpointa, että sairaalan hoitaja on pätevä tekemään ihan kaikkia hoitajan hommia (=sairaanhoitaja). Päteviä on toki myös terkkarit, kätilöt ja ensihoitajat koska heilläkin sh pätevyys. Kaikista helpointa kun on i.v luvat jne.
Nimenomaan ja paperihommat ovat lähestulkoon joka paikassa täysin sairaanhoitajien vastuulla, lähärit ei ota potilaita sisään, ole lääkärin kierrolla, kotiuta tai hoida muuten päivystyksellisiä sairaanhoidollisia asioita milloin ties kenenkin kanssa. Lähärit tekevät perushoidon kyllä todella hyvin, mutta esim. elintoimintojen, tajunnantason jne tarkkailu on heillä varsin puutteellista ja erikoissairaanhoidossa nyt ei ole kaikista oleellisin asia se, ketkä kaikki ovat tällä viikolla käyneet suihkussa ja ketkä ei mikä on se mihin lähärit erikoissairaanhoidossa yleensä keskittyy. Helpompaa kun sh voi tehdä saman homman ja siinä sivussa tehdä päätöksiä ja havaintoja potilaan elintoiminnoista, tajunnan tasosta ja sairauden kehittymisestä / hoidon vasteesta.
En tiedä millainen lh koulutus on, voi olla hyvinkin kattava (en tiedä) mutta kun on käytännössä katsonut millaista lähihoitajien toiminta kentällä on niin ymmärrän täysin miksi sairaaloihin palkataan ennemmin sh kuin lh. Suomeksi sanottuna helpompaa kun sh:t osaa kaiken oleellisen ja ei tarvitse miettiä mitä hommia kukakin voi tehdä kun kaikilla on sama pätevyys ja koulutus.
Kuten tuolla edellä jo mainittiin, niin nykyisin ei enää jaeta töitä tuolla tavalla, vaan omapotilasmallin mukaisesti. Jokainen hoitaa potilaansa alusta loppuun, lääkärinkiertoineen ja paperitöineen, sekä perushoitoineen. Harvoissa paikoissa ollaan enää tuossa vanhassa työtehtäväperusteisessa jaossa. Näin ainakin HUSin sairaaloissa. Sitten esimerkiksi Helsingin kaupunginsairaaloissa on käytössä vielä tuo vanha jako. Omasta mielestäni täysin toimimaton ja siksi en sinne töihin jäänytkään pidemmäksi kuin yhdeksi pätkäksi. Haluan hoitaa potilaani kokonaisvaltaisesti, silloin olen paremmin perillä potilaan voinnista ja hoidosta.
Omapotilasmalli on tosiaan monin paikoin suosittu ja siksi lähihoitajia ei palkata, koska he eivät voi omia potilaitaan hoitaa. Lääkitseminen kun ei ole ihan pieni osa erikoissairaanhoidon työtä. Jos omapotilasmallissa on töissä lähihoitajia, palavat sairaanhoitajat äkkiä loppuun, koska heillä on puolitoistakertainen työtaakka siihen verrattuna, että työkaveritkin olisivat sairaanhoitajia.
OYS:issa taas on käytössä työparimalli, jossa työt on jaettu sairaanhoitajan töihin ja lähihoitajan töihin ja siellä lähihoitajia palkataankin. Monissa paikoissa tosin työparimallissakin toimivampaa on, että molemmat ovat sairaanhoitajia. Ja jos sairaanhoitajia ei riitä, heitä sijaistavat keikkaa tekevät sairaanhoitajaopiskelijat, jotka yleensä rekrytään osastolla harjoittelussa olleista.
Meilläkin käytössä työparimalli ja periaatteessa työpari voi olla lähihoitaja. meillä onkin kaksi perushoitajaa ja yksi lähihoitaja töissä ja varahenkilöstöstäkin saattaa tulla lähihoitaja paikkaamaan. Meidän kolme tuoreinta lähihoitajakokeilua ovat vain kaikki olleet niin surkeita tapauksia, että sopimukset purettiin koeajalla tai ensimmäistä lyhyttä pätkää ei jatkettu, joten vakiväessä on edelleen se reilut 50 sairaanhoitajaa, ne kolme perus- tai lähihoitajaa ja sitten liuta sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoita keikalla ja sijaisuuksissa. Ja tässä kyse ihan tavallisesta keskussairaalaan vuodeosastosta (isosta sellaisesta tosin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä olen lähihoitajana erikoissairaanhoidossa töissä, ja siellä on monia muitakin. Eikä missään ole mitään aikomusta muuttaa niitä pestejä sairaanhoitajiksi, päinvastoin, on useissa paikoissa siirrytty omapotilassysteemiin, eli töitä ei enää jaeta töiden perusteella, vaan potilaat jaetaan ja lähihoitaja hoitaa potilaan kokonaisvaltaisesti lääkärinkierroista lääkkeenantoihin ja perushoitoon. Poislukien tietysti iv-hoito, johon ei oikeuksia ole. Näin HUS-alueella.
Mistä seuraa se ongelma, että osalla potilaista on AMK-tutkinnon suorittanut hoitaja, osalla ammattikoulupohjainen. Toinen saa kokonaisvaltaista hoitoa, toisen oireet jne. voivat jäädä lähihoitajalta huomaamatta.
Erikoissairaanhoidossa on yleensä töissä parhaan ammattitaidon omaavat lähihoitajat, joilla on hyvä työkokemus ja hyvä perehdytys siihen erikoisalaan minkä osastolla ovat töissä. Ja aina on myös vuoron vastaavan sairaanhoitajan tuki tarvittaessa.
Itse olen ollut alunperin lähihoitaja, ja sittemmin opiskellut sairaanhoitajaksi, ja olen siis myös ollut töissä erikoissairaanhoidossa jo lähihoitajana. Siinä vaiheessa oli useamman vuoden kokemus tk-sairaaloiden ja kaupunginsairaaloiden vuodeosastoilta kun pääsin erikoissairaanhoitoon töihin lähihoitajana.
Miksi ei siis palkattaisi vain lähihoitajia ja jokaiseen yksikköön vuoroon 1 sh? Miksi ihmeessä kouluttaa ihmisiä 4-5 vuotta, kun yhtä pätevää väkeä saa 3 vuodessa ja työkokemuksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä olen lähihoitajana erikoissairaanhoidossa töissä, ja siellä on monia muitakin. Eikä missään ole mitään aikomusta muuttaa niitä pestejä sairaanhoitajiksi, päinvastoin, on useissa paikoissa siirrytty omapotilassysteemiin, eli töitä ei enää jaeta töiden perusteella, vaan potilaat jaetaan ja lähihoitaja hoitaa potilaan kokonaisvaltaisesti lääkärinkierroista lääkkeenantoihin ja perushoitoon. Poislukien tietysti iv-hoito, johon ei oikeuksia ole. Näin HUS-alueella.
Mistä seuraa se ongelma, että osalla potilaista on AMK-tutkinnon suorittanut hoitaja, osalla ammattikoulupohjainen. Toinen saa kokonaisvaltaista hoitoa, toisen oireet jne. voivat jäädä lähihoitajalta huomaamatta.
Meillä HUS:ssa työtä tehdään paljon pareittain eli potilaan tapaavat sekä sh että lähihoitaja. Molemmat tarkkailevat ja tekevät havaintoja joten ei jää oireet huomaamatta. Sitäpaitsi kauan samassa paikassa ollut lh tuntee alansa paremmin kuin vastavalmistunut sh. Pakko muuten todeta että itse olen sh opistokoulutuksella- minkähän rajoitteen se mun työlle mahtaa aiheuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksinkertaisesti helpointa, että sairaalan hoitaja on pätevä tekemään ihan kaikkia hoitajan hommia (=sairaanhoitaja). Päteviä on toki myös terkkarit, kätilöt ja ensihoitajat koska heilläkin sh pätevyys. Kaikista helpointa kun on i.v luvat jne.
Nimenomaan ja paperihommat ovat lähestulkoon joka paikassa täysin sairaanhoitajien vastuulla, lähärit ei ota potilaita sisään, ole lääkärin kierrolla, kotiuta tai hoida muuten päivystyksellisiä sairaanhoidollisia asioita milloin ties kenenkin kanssa. Lähärit tekevät perushoidon kyllä todella hyvin, mutta esim. elintoimintojen, tajunnantason jne tarkkailu on heillä varsin puutteellista ja erikoissairaanhoidossa nyt ei ole kaikista oleellisin asia se, ketkä kaikki ovat tällä viikolla käyneet suihkussa ja ketkä ei mikä on se mihin lähärit erikoissairaanhoidossa yleensä keskittyy. Helpompaa kun sh voi tehdä saman homman ja siinä sivussa tehdä päätöksiä ja havaintoja potilaan elintoiminnoista, tajunnan tasosta ja sairauden kehittymisestä / hoidon vasteesta.
En tiedä millainen lh koulutus on, voi olla hyvinkin kattava (en tiedä) mutta kun on käytännössä katsonut millaista lähihoitajien toiminta kentällä on niin ymmärrän täysin miksi sairaaloihin palkataan ennemmin sh kuin lh. Suomeksi sanottuna helpompaa kun sh:t osaa kaiken oleellisen ja ei tarvitse miettiä mitä hommia kukakin voi tehdä kun kaikilla on sama pätevyys ja koulutus.
Kuten tuolla edellä jo mainittiin, niin nykyisin ei enää jaeta töitä tuolla tavalla, vaan omapotilasmallin mukaisesti. Jokainen hoitaa potilaansa alusta loppuun, lääkärinkiertoineen ja paperitöineen, sekä perushoitoineen. Harvoissa paikoissa ollaan enää tuossa vanhassa työtehtäväperusteisessa jaossa. Näin ainakin HUSin sairaaloissa. Sitten esimerkiksi Helsingin kaupunginsairaaloissa on käytössä vielä tuo vanha jako. Omasta mielestäni täysin toimimaton ja siksi en sinne töihin jäänytkään pidemmäksi kuin yhdeksi pätkäksi. Haluan hoitaa potilaani kokonaisvaltaisesti, silloin olen paremmin perillä potilaan voinnista ja hoidosta.
Omapotilasmalli on tosiaan monin paikoin suosittu ja siksi lähihoitajia ei palkata, koska he eivät voi omia potilaitaan hoitaa. Lääkitseminen kun ei ole ihan pieni osa erikoissairaanhoidon työtä. Jos omapotilasmallissa on töissä lähihoitajia, palavat sairaanhoitajat äkkiä loppuun, koska heillä on puolitoistakertainen työtaakka siihen verrattuna, että työkaveritkin olisivat sairaanhoitajia.
OYS:issa taas on käytössä työparimalli, jossa työt on jaettu sairaanhoitajan töihin ja lähihoitajan töihin ja siellä lähihoitajia palkataankin. Monissa paikoissa tosin työparimallissakin toimivampaa on, että molemmat ovat sairaanhoitajia. Ja jos sairaanhoitajia ei riitä, heitä sijaistavat keikkaa tekevät sairaanhoitajaopiskelijat, jotka yleensä rekrytään osastolla harjoittelussa olleista.
Meilläkin käytössä työparimalli ja periaatteessa työpari voi olla lähihoitaja. meillä onkin kaksi perushoitajaa ja yksi lähihoitaja töissä ja varahenkilöstöstäkin saattaa tulla lähihoitaja paikkaamaan. Meidän kolme tuoreinta lähihoitajakokeilua ovat vain kaikki olleet niin surkeita tapauksia, että sopimukset purettiin koeajalla tai ensimmäistä lyhyttä pätkää ei jatkettu, joten vakiväessä on edelleen se reilut 50 sairaanhoitajaa, ne kolme perus- tai lähihoitajaa ja sitten liuta sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoita keikalla ja sijaisuuksissa. Ja tässä kyse ihan tavallisesta keskussairaalaan vuodeosastosta (isosta sellaisesta tosin.)
Lääkitseminen ei meidän osastolla aiheuta mitään erillistä työtä kenellekään, koska lääkkeet jakaa annoksiin aina lääkevuorossa oleva, jolla ei siinä vuorossa ole sitten omia potilaita. Hän myös hoitaa osaston iv-lääkitykset. Ns. tavallisissa vuoroissa olevat lähi- ja sairaanhoitajat sitten vievät ja antavat muut lääkkeet itse omille potilailleen. Toki lääkevuorossa oleva on aina sh, mutta ei siitä tule ylimääräistä kuormitusta sen enempää. Kaikki sairaanhoitajatkaan eivät tee lääkevuoroja, vain pitempään töissä olleet vakituiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä olen lähihoitajana erikoissairaanhoidossa töissä, ja siellä on monia muitakin. Eikä missään ole mitään aikomusta muuttaa niitä pestejä sairaanhoitajiksi, päinvastoin, on useissa paikoissa siirrytty omapotilassysteemiin, eli töitä ei enää jaeta töiden perusteella, vaan potilaat jaetaan ja lähihoitaja hoitaa potilaan kokonaisvaltaisesti lääkärinkierroista lääkkeenantoihin ja perushoitoon. Poislukien tietysti iv-hoito, johon ei oikeuksia ole. Näin HUS-alueella.
Mistä seuraa se ongelma, että osalla potilaista on AMK-tutkinnon suorittanut hoitaja, osalla ammattikoulupohjainen. Toinen saa kokonaisvaltaista hoitoa, toisen oireet jne. voivat jäädä lähihoitajalta huomaamatta.
Erikoissairaanhoidossa on yleensä töissä parhaan ammattitaidon omaavat lähihoitajat, joilla on hyvä työkokemus ja hyvä perehdytys siihen erikoisalaan minkä osastolla ovat töissä. Ja aina on myös vuoron vastaavan sairaanhoitajan tuki tarvittaessa.
Itse olen ollut alunperin lähihoitaja, ja sittemmin opiskellut sairaanhoitajaksi, ja olen siis myös ollut töissä erikoissairaanhoidossa jo lähihoitajana. Siinä vaiheessa oli useamman vuoden kokemus tk-sairaaloiden ja kaupunginsairaaloiden vuodeosastoilta kun pääsin erikoissairaanhoitoon töihin lähihoitajana.
Miksi ei siis palkattaisi vain lähihoitajia ja jokaiseen yksikköön vuoroon 1 sh? Miksi ihmeessä kouluttaa ihmisiä 4-5 vuotta, kun yhtä pätevää väkeä saa 3 vuodessa ja työkokemuksella?
Sairaanhoitajan koulutus on 3,5 vuotta, lähihoitajan 3 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kai paikasta, kun olen ollut Hus hoidossa eri osastoilla potilaana,niin ei ole tullut kertaakaan lähihoitajaa vastaan.
Eipä sillä niin väliä ole kuka tulee, kunhan on riittävästi kokemusta toimenpiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksinkertaisesti helpointa, että sairaalan hoitaja on pätevä tekemään ihan kaikkia hoitajan hommia (=sairaanhoitaja). Päteviä on toki myös terkkarit, kätilöt ja ensihoitajat koska heilläkin sh pätevyys. Kaikista helpointa kun on i.v luvat jne.
Nimenomaan ja paperihommat ovat lähestulkoon joka paikassa täysin sairaanhoitajien vastuulla, lähärit ei ota potilaita sisään, ole lääkärin kierrolla, kotiuta tai hoida muuten päivystyksellisiä sairaanhoidollisia asioita milloin ties kenenkin kanssa. Lähärit tekevät perushoidon kyllä todella hyvin, mutta esim. elintoimintojen, tajunnantason jne tarkkailu on heillä varsin puutteellista ja erikoissairaanhoidossa nyt ei ole kaikista oleellisin asia se, ketkä kaikki ovat tällä viikolla käyneet suihkussa ja ketkä ei mikä on se mihin lähärit erikoissairaanhoidossa yleensä keskittyy. Helpompaa kun sh voi tehdä saman homman ja siinä sivussa tehdä päätöksiä ja havaintoja potilaan elintoiminnoista, tajunnan tasosta ja sairauden kehittymisestä / hoidon vasteesta.
En tiedä millainen lh koulutus on, voi olla hyvinkin kattava (en tiedä) mutta kun on käytännössä katsonut millaista lähihoitajien toiminta kentällä on niin ymmärrän täysin miksi sairaaloihin palkataan ennemmin sh kuin lh. Suomeksi sanottuna helpompaa kun sh:t osaa kaiken oleellisen ja ei tarvitse miettiä mitä hommia kukakin voi tehdä kun kaikilla on sama pätevyys ja koulutus.
Kuten tuolla edellä jo mainittiin, niin nykyisin ei enää jaeta töitä tuolla tavalla, vaan omapotilasmallin mukaisesti. Jokainen hoitaa potilaansa alusta loppuun, lääkärinkiertoineen ja paperitöineen, sekä perushoitoineen. Harvoissa paikoissa ollaan enää tuossa vanhassa työtehtäväperusteisessa jaossa. Näin ainakin HUSin sairaaloissa. Sitten esimerkiksi Helsingin kaupunginsairaaloissa on käytössä vielä tuo vanha jako. Omasta mielestäni täysin toimimaton ja siksi en sinne töihin jäänytkään pidemmäksi kuin yhdeksi pätkäksi. Haluan hoitaa potilaani kokonaisvaltaisesti, silloin olen paremmin perillä potilaan voinnista ja hoidosta.
Omapotilasmalli on tosiaan monin paikoin suosittu ja siksi lähihoitajia ei palkata, koska he eivät voi omia potilaitaan hoitaa. Lääkitseminen kun ei ole ihan pieni osa erikoissairaanhoidon työtä. Jos omapotilasmallissa on töissä lähihoitajia, palavat sairaanhoitajat äkkiä loppuun, koska heillä on puolitoistakertainen työtaakka siihen verrattuna, että työkaveritkin olisivat sairaanhoitajia.
OYS:issa taas on käytössä työparimalli, jossa työt on jaettu sairaanhoitajan töihin ja lähihoitajan töihin ja siellä lähihoitajia palkataankin. Monissa paikoissa tosin työparimallissakin toimivampaa on, että molemmat ovat sairaanhoitajia. Ja jos sairaanhoitajia ei riitä, heitä sijaistavat keikkaa tekevät sairaanhoitajaopiskelijat, jotka yleensä rekrytään osastolla harjoittelussa olleista.
Meilläkin käytössä työparimalli ja periaatteessa työpari voi olla lähihoitaja. meillä onkin kaksi perushoitajaa ja yksi lähihoitaja töissä ja varahenkilöstöstäkin saattaa tulla lähihoitaja paikkaamaan. Meidän kolme tuoreinta lähihoitajakokeilua ovat vain kaikki olleet niin surkeita tapauksia, että sopimukset purettiin koeajalla tai ensimmäistä lyhyttä pätkää ei jatkettu, joten vakiväessä on edelleen se reilut 50 sairaanhoitajaa, ne kolme perus- tai lähihoitajaa ja sitten liuta sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoita keikalla ja sijaisuuksissa. Ja tässä kyse ihan tavallisesta keskussairaalaan vuodeosastosta (isosta sellaisesta tosin.)
Minun työpaikassani jokainen lh ja sh myös jakaa oman potilaansa lääkkeet, ja vastaava sh hoitaa koko osaston iv-lääkityksen. Rivisairaanhoitaja ei siis mitenkään kuormitu siitä onko vuorossa hänen kanssaan lähihoitajia vai ei, ja vastaava hoitaa joka tapauksessa kaikki iv-lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksinkertaisesti helpointa, että sairaalan hoitaja on pätevä tekemään ihan kaikkia hoitajan hommia (=sairaanhoitaja). Päteviä on toki myös terkkarit, kätilöt ja ensihoitajat koska heilläkin sh pätevyys. Kaikista helpointa kun on i.v luvat jne.
Nimenomaan ja paperihommat ovat lähestulkoon joka paikassa täysin sairaanhoitajien vastuulla, lähärit ei ota potilaita sisään, ole lääkärin kierrolla, kotiuta tai hoida muuten päivystyksellisiä sairaanhoidollisia asioita milloin ties kenenkin kanssa. Lähärit tekevät perushoidon kyllä todella hyvin, mutta esim. elintoimintojen, tajunnantason jne tarkkailu on heillä varsin puutteellista ja erikoissairaanhoidossa nyt ei ole kaikista oleellisin asia se, ketkä kaikki ovat tällä viikolla käyneet suihkussa ja ketkä ei mikä on se mihin lähärit erikoissairaanhoidossa yleensä keskittyy. Helpompaa kun sh voi tehdä saman homman ja siinä sivussa tehdä päätöksiä ja havaintoja potilaan elintoiminnoista, tajunnan tasosta ja sairauden kehittymisestä / hoidon vasteesta.
En tiedä millainen lh koulutus on, voi olla hyvinkin kattava (en tiedä) mutta kun on käytännössä katsonut millaista lähihoitajien toiminta kentällä on niin ymmärrän täysin miksi sairaaloihin palkataan ennemmin sh kuin lh. Suomeksi sanottuna helpompaa kun sh:t osaa kaiken oleellisen ja ei tarvitse miettiä mitä hommia kukakin voi tehdä kun kaikilla on sama pätevyys ja koulutus.
Kuten tuolla edellä jo mainittiin, niin nykyisin ei enää jaeta töitä tuolla tavalla, vaan omapotilasmallin mukaisesti. Jokainen hoitaa potilaansa alusta loppuun, lääkärinkiertoineen ja paperitöineen, sekä perushoitoineen. Harvoissa paikoissa ollaan enää tuossa vanhassa työtehtäväperusteisessa jaossa. Näin ainakin HUSin sairaaloissa. Sitten esimerkiksi Helsingin kaupunginsairaaloissa on käytössä vielä tuo vanha jako. Omasta mielestäni täysin toimimaton ja siksi en sinne töihin jäänytkään pidemmäksi kuin yhdeksi pätkäksi. Haluan hoitaa potilaani kokonaisvaltaisesti, silloin olen paremmin perillä potilaan voinnista ja hoidosta.
Omapotilasmalli on tosiaan monin paikoin suosittu ja siksi lähihoitajia ei palkata, koska he eivät voi omia potilaitaan hoitaa. Lääkitseminen kun ei ole ihan pieni osa erikoissairaanhoidon työtä. Jos omapotilasmallissa on töissä lähihoitajia, palavat sairaanhoitajat äkkiä loppuun, koska heillä on puolitoistakertainen työtaakka siihen verrattuna, että työkaveritkin olisivat sairaanhoitajia.
OYS:issa taas on käytössä työparimalli, jossa työt on jaettu sairaanhoitajan töihin ja lähihoitajan töihin ja siellä lähihoitajia palkataankin. Monissa paikoissa tosin työparimallissakin toimivampaa on, että molemmat ovat sairaanhoitajia. Ja jos sairaanhoitajia ei riitä, heitä sijaistavat keikkaa tekevät sairaanhoitajaopiskelijat, jotka yleensä rekrytään osastolla harjoittelussa olleista.
Meilläkin käytössä työparimalli ja periaatteessa työpari voi olla lähihoitaja. meillä onkin kaksi perushoitajaa ja yksi lähihoitaja töissä ja varahenkilöstöstäkin saattaa tulla lähihoitaja paikkaamaan. Meidän kolme tuoreinta lähihoitajakokeilua ovat vain kaikki olleet niin surkeita tapauksia, että sopimukset purettiin koeajalla tai ensimmäistä lyhyttä pätkää ei jatkettu, joten vakiväessä on edelleen se reilut 50 sairaanhoitajaa, ne kolme perus- tai lähihoitajaa ja sitten liuta sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoita keikalla ja sijaisuuksissa. Ja tässä kyse ihan tavallisesta keskussairaalaan vuodeosastosta (isosta sellaisesta tosin.)
Minun työpaikassani jokainen lh ja sh myös jakaa oman potilaansa lääkkeet, ja vastaava sh hoitaa koko osaston iv-lääkityksen. Rivisairaanhoitaja ei siis mitenkään kuormitu siitä onko vuorossa hänen kanssaan lähihoitajia vai ei, ja vastaava hoitaa joka tapauksessa kaikki iv-lääkkeet.
Saattaa tuo mallia toimia vähän huonosti siinä vaiheessa, kun osastolla esim. 15 potilaalla on iv-lääkkeitä. Varsinkin, jos niitä pitää säätää vasteen mukaan (esim. inotroopit). Tai jos iv-antibiootteja menee kuusi kertaa vuorokaudessa. Ei taida silloin jäädä paljon aikaa varsinaisiin vuorovastaavan hommiin :D
Kuka tätä vastakkainasettelua täällä kerta toisensa jälkeen ajaa? Moniammatillinen työryhmä on hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajat harvemmin myöskään kotiuttaa ja järkkää jatkohoidon tai antaa ohjausta. Ainakaan meidän osastolla. Tahi pura lääkärin määräyksiä.
Voisivat tehdä sen. Paikasta kiinni vaan että ei anneta.
Olen töissä erikoissairaanhoidossa (HYKS). Lähihoitajia ei meillä juuri ole, paitsi osastonsihteereinä.
Alue: Aihe vapaa
Nimenomaan ja paperihommat ovat lähestulkoon joka paikassa täysin sairaanhoitajien vastuulla, lähärit ei ota potilaita sisään, ole lääkärin kierrolla, kotiuta tai hoida muuten päivystyksellisiä sairaanhoidollisia asioita milloin ties kenenkin kanssa. Lähärit tekevät perushoidon kyllä todella hyvin, mutta esim. elintoimintojen, tajunnantason jne tarkkailu on heillä varsin puutteellista ja erikoissairaanhoidossa nyt ei ole kaikista oleellisin asia se, ketkä kaikki ovat tällä viikolla käyneet suihkussa ja ketkä ei mikä on se mihin lähärit erikoissairaanhoidossa yleensä keskittyy. Helpompaa kun sh voi tehdä saman homman ja siinä sivussa tehdä päätöksiä ja havaintoja potilaan elintoiminnoista, tajunnan tasosta ja sairauden kehittymisestä / hoidon vasteesta.
En tiedä millainen lh koulutus on, voi olla hyvinkin kattava (en tiedä) mutta kun on käytännössä katsonut millaista lähihoitajien toiminta kentällä on niin ymmärrän täysin miksi sairaaloihin palkataan ennemmin sh kuin lh. Suomeksi sanottuna helpompaa kun sh:t osaa kaiken oleellisen ja ei tarvitse miettiä mitä hommia kukakin voi tehdä kun kaikilla on sama pätevyys ja koulutus.