Entä kun nuori yksinkertaisesti kieltäytyy tottelemasta?

Nyt ap äkkiä vanhemmuus haltuun! Puhelin pois klo 22. Samoin kaikki muu tekniikka, millä voisi pelata yömyöhään. Eikä mitään muttia. Jos teini nostaa metakan, niin sitten nostaa. Jos lyö sua, teet rikosilmoituksen. Ei asiat niin vaikeita ole, jos niitä ei itse vaikeaksi tee.

Sama ruoassa. Jos ei kelpaa, niin ei kelpaa. Pois pöydästä. Kummallekin teinille oma ruoanlaittovuoro. Ja ei kelpaa eilinen??? Ihan oikeasti? Tietysti kelpaa. Mikä ihmeen kotiorja sinä olet?

"ruoka on pahaa uliuliuli"

"Aijaa no tee sit ite mä en jaksa tätä"

Heität ruoan roskiin ja pariin päivään et tee ruokaa lainkaan, syötte kylmiä nakkeja.

Olet totuttanut sun teinit liian hyvään ja ne ei osaa arvostaa sua

ap täällä palstalla on niin paljon provoilijoita, mielenterveydeltään heikossa hapessa olevia ym että lue ketjusi ajatuksella. Osan vastauksista voit unohtaa heti mutta ehkä löydät myös jotain mitä kokeilla?

Itse olen panostanut molemminpuoliseen kunnioitukseen. Keskeytän nuorten pelit äkkiä vain pakkotilanteessa. Yleensä annan heille aikaa noin 15 minuuttia tulla. Ymmärrän että ei ole kiva keskeyttää kaverin kanssa peliä kesken erän. Kuuntelen nuorten perustelut ja jos on järkevät perustelut niin saa tahtonsa läpi. Haistattelua, kiroilua ym eivät ole kokeilleet vielä.

Viimeaikoina pelaamasta on tultu hitaasti. Niinpä huutelin yksipäivä lapsia syömään ja kun nämä joskus puolen tunnin päästä kuuluivat tulevan niin töyttäsin kaurapuuron mikroon. Ja lautaset eteen. Tiesin etteivät ilahdu mutta ymmärsivät kun selitin että turhauttaa laittaa ruokaa kun sitä ei tulla aikanaan syömään joten sama tehdä helppoa sitten. Eli jos ei arvosteta mitä teen niin voin kyllä tiputtaa tasoa.

Ap kun lapset arvostelevat ruokaa "turhaan" niin aina heti reipas kommentti okei tuleepa maustamaan seuraava ruoka minun kanssani jne. Ja ota nuoret mukaan tekemään ruokaa. Esimerkiksi kattavat kaikille iltapalan ja siivoavat jäljet pois. Eli pääset valmiiseen pöytään välillä sinäkin.

Aloita sillä että kerrot nuorille säännöt ja kirjoitat ne vaikka näkyville tyyliin

1. Kunnioitamme toisiamme

2. Ruoasta puhutaan kunnioittavasti ja jos ei kelpaa niin tullaan yhdessä tekemään sellaista joka maistuu

3. Nukutaan riittävästi, puhelimet ym keittiön sivupöydälle kello X illalla yöparkkiin

4. Pelata saa kunhan hoidetaan koulu, sovitut harrastukset, kotityöt ja nukutaan riittävästi (pelaamiselle en laittaisi määriä tai aikoja kunhan kaikki muu sovittu hoidetaan myös).

Itsellä on tuttavapiirissä nuoria jotka otettu vähäksi aikaa "jaksolle" ja se tehnyt ihan hyvää. Siellä päivällä käydään koulua ja illalla känny pois klo 19 esim. Vaikka kesken puhelun. Sano ettet pärjää nuoren kanssa enää. Mene oman kuntasi lastenvalvojalle. Jonkun täytyy laittaa rajat.

Älä kuitenkaan ryhdy mihinkään totalitarismiin tai valtataisteluun. Teini pyrkii itsenäistymään ja saattaa olla, että hän kokee käskemisesi uhkana itsenäisyydellensä / itsemääräämisoikeudellensa, varsinkin kun olette (olleet) niin läheisiä (mikä on toki hyvä asia). Olennaista ei ole nyt näyttää, kuka on pomo, vaan saavuttaa yhteisymmärrys ja saada teini(t) ymmärtämään, miksi heidän kannattaa toimia ohjeistamillasi tavoilla.

En tarkoita, että teinienkään pitäisi antaa määrätä, sen säännöt jonka talo, mutta harkitsisin todella, todella tarkkaan esimerkiksi kännykän ottamista pois pakolla.

Ja riippuu kyllä vähän siitäkin, onko teini 13- vai 15-vuotias.

Jos lapset mielivät thaikkuruokaa, pyydä että he selvittävät reseptin ja kokkaavat ruuan, sinä voit hommata ainekset. Lapsesi ovat jo tarpeeksi vanhoja kokkaamaan itsekin.

Nuorikaan ei saa käyttäytyä kotona miten lystää, vaikka olisi mikä teini-ikä. Sinuna olisin laittamatta ruokaa vaikkapa aluksi kolme päivää, sitten viikon, jos valitus jatkuu. Sanot vaan kylmästi, että teinit kauppaan ja kokkaamaan itse. Eiköhän ala äidin pöperöt jälleen maistua. Ilmoittaisin myös, että harrastus loppuu välittömsti, jos käytös ei muutu. Älä suostu lastesi pompoteltaviksi.

Tässä on tullut paljon vaihtoehtoja valittaviksi.

Minä kiinnittäisin huomiota tuohon kilpaurheiluun. Lajia et ole kertonut, mutta jos kyseessä on joukkuelaji niin kyllä valmentajan (seuran?) yksi tehtävä on painottaa myös urheilijan elämäntapoja. Ei riitä että kay aamulenkillä - täytyy myös syödä oikein ja nukkua riittävästi jne.

Nuorempien on ilmeisesti teini-ikänsä alussa vasta? Oma poika pelaa jääkiekkoa, ja juurikin tuossa 12-14v vaiheessa aika paljon (lahjakkaampia) poikia tipahteli pois, kun siihen asti oli pärjätty lahjakkuudella mutta motivaatio ei riittänyt työn tekoon ja määrätietoisuuteen. Oma poika pelaa yhä A-nuorissa - mutta hänen kohdallaan on kyse ollut ennemminkin palosta saada pelata kuin mistään huippulahjakkuudesta tai ammattilaisuushaaveista - mutta aika monta valintaa on täytynyt tehdä laji edellä, juuri nyt esim iltamenot ovat hyvin harvassa kun viikonloppuisin on pelit ja niissä kuuluu olla parhaimmillaan - joukkueen vuoksi.

Jos kilpaurheilun edes uhkaa katkaista nuorelta niin ehdottomasti suosittelen, että kerrot, että ”etsitään joukkue/seura missä tuota urheilua voi tehdä vähän pienemmällä panostuksella ja tavoitteilla” - Monesta, jotka pojan porukoista lopetti tuossa teini-iän alkuvaiheilla, huomaa, miten se yhtäkkinen yltäkylläinen vapaa-aika ei ole todellakaan tehnyt hyvää.