Haetteko helpolla saikkua
vai sinnittelettekö päivästä toiseen?
Mulle on tehty iso jalkaleikkaus ja jalka ei tahdo kestää kun olen töissä koko päivän jalkojen päällä. Saan levätä paljon kotiin tultua ja ontua. Pitäisi mennä hakemaan saikkua ja vähentää työtuntia, mutta silti vaan koitan sinnitellä töissä. Tyhmää.
Muita ketä ei helpolla hae saikkua vai onko jollakin samantapaista kokemusta?
Kommentit (9)
Saako joku palstalaisista osasairauspäivärahaa?
En, koska jos en pääse töihin, kaksi työkaverianikin joutuu pyörittelemään peukaloitaan ja homma vain siirtyy. Tai oikeastaan se suurenee, kun työt pitää perua, sopia ja tiedottaa uudelleen. Onneksi en usein ole sairaana. Viimeisen neljän vuoden aikana yhden päivän.
Viimetipassa aina jään ja usein pitkittää toipumista;(
Haen saikkua kun sitä tarvitsen. Siten olen työkykyinen paljon nopeammin kuin tekisin töitä puoliteholla pitempään.
Kait pitää soittaa huomenna työterveyteen ja alata miettimään omaa jaksamista.
Koska olen aika loppu töiden jälkeen ja murjotan vain kotona lapsille ja miehelle.
Ap
Olen pitkästä aikaa flunssassa ja lopulta menin lääkäriin oltuani ensin yhden päivän puolikuntoisena ja yhden päivän kipeänä töissä. Oli vapaat tulossa juuri sillä tavalla, että ajattelin sinnitellä ja toivoin että parin vapaapäivän jälkeen olisin taas työkunnossa. Toisena vapaapäivänä oli kurja olo ja kävin lääkärissä ja sain sairauslomaa neljäksi päiväksi, eli juuri työpäiviksi. Toivoin että nyt sunnuntaina olo olisi jo parempi ja maanantaina olisin voinut palata töihin, vaikka se on vielä sairauslomaa. No ei mennyt käsikirjoituksen mukaan tämä, eilen tuli kauhea silmätulehdus ja tänään kävin sen kanssa lääkärissä. Nyt toivon että tämä flunssa ja silmätulehdus menee ohi niin että torstaina pääsisin töihin (ti-ke on vapaata). Meillä ei työterveys huolehdi tällaisista sairastumisista vaan julkiselle pitäisi mennä. Käytännössä siis omalla rahalla olen käynyt lääkärikeskuksessa ja 300€ on mennyt jo rahaa. Tänään oli sunnuntain vuoksi kalliimpaa kuin arkena, mutta en oikein voinut jättää menemättäkään kun silmät rähmii ja silmäluometkin olivat turvoksissa.
Joo, ärsyttää olla koirantyössä missä pieni palkka ja pitää itse maksaa lääkärikäynnit. Mutta toisaalta ne työt ei kasaannu jos olen sairaana, ne vaan jätetään siltä päivältä tekemättä. Työtä ei myöskään pysty tekemään etänä, joten saan sentään ihan kunnolla sairastaa kotona eikä tarvitse yrittää tehdä töitä, niin kuin toimistotyöläiset.
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkästä aikaa flunssassa ja lopulta menin lääkäriin oltuani ensin yhden päivän puolikuntoisena ja yhden päivän kipeänä töissä. Oli vapaat tulossa juuri sillä tavalla, että ajattelin sinnitellä ja toivoin että parin vapaapäivän jälkeen olisin taas työkunnossa. Toisena vapaapäivänä oli kurja olo ja kävin lääkärissä ja sain sairauslomaa neljäksi päiväksi, eli juuri työpäiviksi. Toivoin että nyt sunnuntaina olo olisi jo parempi ja maanantaina olisin voinut palata töihin, vaikka se on vielä sairauslomaa. No ei mennyt käsikirjoituksen mukaan tämä, eilen tuli kauhea silmätulehdus ja tänään kävin sen kanssa lääkärissä. Nyt toivon että tämä flunssa ja silmätulehdus menee ohi niin että torstaina pääsisin töihin (ti-ke on vapaata). Meillä ei työterveys huolehdi tällaisista sairastumisista vaan julkiselle pitäisi mennä. Käytännössä siis omalla rahalla olen käynyt lääkärikeskuksessa ja 300€ on mennyt jo rahaa. Tänään oli sunnuntain vuoksi kalliimpaa kuin arkena, mutta en oikein voinut jättää menemättäkään kun silmät rähmii ja silmäluometkin olivat turvoksissa.
Joo, ärsyttää olla koirantyössä missä pieni palkka ja pitää itse maksaa lääkärikäynnit. Mutta toisaalta ne työt ei kasaannu jos olen sairaana, ne vaan jätetään siltä päivältä tekemättä. Työtä ei myöskään pysty tekemään etänä, joten saan sentään ihan kunnolla sairastaa kotona eikä tarvitse yrittää tehdä töitä, niin kuin toimistotyöläiset.
Kuumehoureissani laskin väärin, ei minulla ole mennyt lääkäriin ja lääkkeisiin kuin 200€. Mutta harmittaa silti.
Ennen sinnittelin ja menin jopa puolikuolleena töihin.. nyt kun olen raskaana niin neuvolatädin suosituksesta haen tosi herkästi saikkua pienimpäänkin vaivaan. Tärkeysjärjestys on mulla muuttunut niin että oma (ja tulevan lapsen) terveys menee heittämällä töitten edelle.
Teen siis fyysisesti rankkaa työtä.