Haudon eroa työnarkomaani-miehestä

Sinulla on asiat hyvin kun mies tuo leivän pöytää ja olet voinut olla lasten kanssa kotona. Asiat voisi olla paljon huonomminkin. Jos sopisitte että teet/teette miehen kanssa (jos saatte lapsille hoidon tai lasten kanssa) viikonloppumatkoja kerran parissa kuukaudessa. Siis ihan kotimaahan, ei tarvita kovin isoja varojakaan. Saisitte kaikki vähän vaihtelua.

Miesasioita älä mieti. Seuraavassa miehessä olisi varmasti taas joku häiritsevä vika. Ratkaisu on siinä että täytyy valita mitä on valmis sietämään, jos kerta parisuhteen haluaa. Voi olla myös että luulet ongelman olevan miehen työnteossa, vaikka juurisyy on se että teillä on kaksi pientä lasta ja sinulla ei juuri mitään omaa. Ehkä olet salaa kateellinen miehellesi? Älä ole vaan nyt lapset hoitoon ja alat tehdä omia juttujasi. Ero ei kyllä nyt kuulosta oikealta vaihtoehdolta tuohon tilanteeseen.

Et osaa arvostaa sitä, mitä sinulla on ja minkä hyväapalkkainen miehesi sinulle mahdollistaa. Tajuat todellisuuden vasta sitten, jos eroat ja joudut ottamaan vastuun omasta ja lastesi elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Miesasioita älä mieti. Seuraavassa miehessä olisi varmasti taas joku häiritsevä vika. Ratkaisu on siinä että täytyy valita mitä on valmis sietämään, jos kerta parisuhteen haluaa. Voi olla myös että luulet ongelman olevan miehen työnteossa, vaikka juurisyy on se että teillä on kaksi pientä lasta ja sinulla ei juuri mitään omaa. Ehkä olet salaa kateellinen miehellesi? Älä ole vaan nyt lapset hoitoon ja alat tehdä omia juttujasi. Ero ei kyllä nyt kuulosta oikealta vaihtoehdolta tuohon tilanteeseen.

Ehkä olenkin salaa kateellinen kun itselläni on lapset ja kerran viikossa sali kun taas mies elää ja hengittää työtänsä. En vain ymmärrä, miksi niin kovasti halusi lapsia jos ei ole valmis elämään lapsiperhe-elämää? Koska sitä tämä ei ole, on vain kahtiajako minä&lapset ja mies&työ. Olen myös pyytänyt, voisinko saada lisää salikertoja viikkoon, sen yhden kerran sijaan kolme kertaa tms, mutta ei se kuulemma käy, koska se haittaa hänen työprojektejaan, joista saa rahaa kun taas minun saliharrastukseen menee rahaa.

Rakastan lapsiamme yli kaiken ja haluan heille parasta. Hekin kärsivät siitä, että isä on aina töissä. Ne pari iltaa viikossa kun onkin kotona, lapset (tai no esikoinen) yllättyneenä kysyy: "etkö menekään tänään enää töihin?" Siis sen 10h työpäivän lisäksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesasioita älä mieti. Seuraavassa miehessä olisi varmasti taas joku häiritsevä vika. Ratkaisu on siinä että täytyy valita mitä on valmis sietämään, jos kerta parisuhteen haluaa. Voi olla myös että luulet ongelman olevan miehen työnteossa, vaikka juurisyy on se että teillä on kaksi pientä lasta ja sinulla ei juuri mitään omaa. Ehkä olet salaa kateellinen miehellesi? Älä ole vaan nyt lapset hoitoon ja alat tehdä omia juttujasi. Ero ei kyllä nyt kuulosta oikealta vaihtoehdolta tuohon tilanteeseen.

Ehkä olenkin salaa kateellinen kun itselläni on lapset ja kerran viikossa sali kun taas mies elää ja hengittää työtänsä. En vain ymmärrä, miksi niin kovasti halusi lapsia jos ei ole valmis elämään lapsiperhe-elämää? Koska sitä tämä ei ole, on vain kahtiajako minä&lapset ja mies&työ. Olen myös pyytänyt, voisinko saada lisää salikertoja viikkoon, sen yhden kerran sijaan kolme kertaa tms, mutta ei se kuulemma käy, koska se haittaa hänen työprojektejaan, joista saa rahaa kun taas minun saliharrastukseen menee rahaa.

Rakastan lapsiamme yli kaiken ja haluan heille parasta. Hekin kärsivät siitä, että isä on aina töissä. Ne pari iltaa viikossa kun onkin kotona, lapset (tai no esikoinen) yllättyneenä kysyy: "etkö menekään tänään enää töihin?" Siis sen 10h työpäivän lisäksi. Ap

Lopeta rutina ja mene töihin.

Ootko joku prinsessa?

Käy sellaisella salilla, missä on lapsiparkki, silloin voit käydä vaikka joka päivä.

Miten sen oman itsenäisyyden laita ja itsetunto? Kotiäiti ei ole ammatti, kait palaat töihin tai opiskelemaan kun lapset lähtevät kouluun? Miehesi kuulostaa kikkeliltä ja sinä liian tossulta. Anna arvaan, kulissit kunnossa rahalla ja vempaimilla kun pitää menestyvältä näyttää, menestyvältä kotimammalta.

Voi miten onnellinen olisin ollut jos olisi ollut mahdollisuus olla kotiäitinä kun lapset olivat pieniä! Kyllä se oli todella raskasta hinata kahta lasta hoitoon, tehdä päivätyö ja taas kotona jatkaa kotitöitä illat ja v.loput. Ei kannata rutista yhtään jos saa olla kotona lasten kanssa, mitä väliä jos ukko tekee rahaa, sehän on ihanne tilanne muutenkin, ei ole ukko koko ajan perseen juuressa vinkumassa! Nauti tuosta ajasta ja ota sitä omaa aikaa joskus, vaikka väkisin, rahaa luulisi olevan vaikka mihin ku ukko koko ajan tekee töitä. 

Ehkä alat ymmärtää miestäsi paremmin, kun menet itsekin töihin. Sinne sinun on joka tapauksessa mentävä, jos aiot erota miehestäsi. Vai millä ajattelit elää eron jälkeen?

Ihanko tosissaan raati on nyt sitä mieltä, että on ihan ok, että toinen ei osallistu perhe-elämään tai parisuhteeseen muuten kuin avaamalla kukkaronnyörejä? Olen pahoillani, että käsitykseni niistä on sitten ollut täysin väärä. En voi muuta sanoa, kuin että raha ei todellakaan tuo onnea... Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan raati on nyt sitä mieltä, että on ihan ok, että toinen ei osallistu perhe-elämään tai parisuhteeseen muuten kuin avaamalla kukkaronnyörejä? Olen pahoillani, että käsitykseni niistä on sitten ollut täysin väärä. En voi muuta sanoa, kuin että raha ei todellakaan tuo onnea... Ap

Ehkä sinun kannattaa erota huomataksesi, että sillä rahalla on arjessa iso merkitys.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan raati on nyt sitä mieltä, että on ihan ok, että toinen ei osallistu perhe-elämään tai parisuhteeseen muuten kuin avaamalla kukkaronnyörejä? Olen pahoillani, että käsitykseni niistä on sitten ollut täysin väärä. En voi muuta sanoa, kuin että raha ei todellakaan tuo onnea... Ap

Ei ole ok. Mies puhutteluun, hyvä nainen! Ja sitten mietit omaa itsenäisyyttäsi siis ammatillisesti ja taloudellisesti. Minkä esimerkin annat lapsillesi?

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on asiat hyvin kun mies tuo leivän pöytää ja olet voinut olla lasten kanssa kotona. Asiat voisi olla paljon huonomminkin. Jos sopisitte että teet/teette miehen kanssa (jos saatte lapsille hoidon tai lasten kanssa) viikonloppumatkoja kerran parissa kuukaudessa. Siis ihan kotimaahan, ei tarvita kovin isoja varojakaan. Saisitte kaikki vähän vaihtelua.

Mies ei tuo leipää pöytään. Mies ei voisi tehdä töitä tuolla tavalla, jos nainen ei sitä mahdollistaisi hoitamalla miehen lapsia ruokapalkalla. Mies tienaa, etenee urallaan, kerryttää eläkettä, verkostoituu. Mies ei ole mikään sankari jolle pitäisi olla kiitollinen. Mies hyötyy todella paljon naisen kotona olosta.

Aloittajan kannattaa mennä töihin ja siirtää hoitovastuuta miehelle. Kun molemmat tekevät normaalin työviikon, illat ja viikonloput ovat perheen yhteistä aikaa.

Herranjestas!! Laita lapset hoitoon ja hommaa oma elämä. Ei se ero ole ratkaisu. Mene vaikka opiskelemaan. Ei kotihoito ole niin tärkeää, lapset saisivat myös kavereita

Hommaa kotiapua ja hanki omia harrastuksia. Olet jumiutunut kotiin ja hylännyt itsesi

Mulla oli myös miehenä työnarkomaani. Hän onneksi sentään osallistui kotonakin jonkin verran, jos jaksoi. Mutta silti tilanne oli sietämätön, koska pinna oli aina kireällä. Sun miehen tilanne kuulostaa astetta pahemmalta, joten ymmärrän hyvin, ettei ole helppoa. Oma töihinmeno voisi helpottaa tilannetta. Joka tapauksessa suosittelen hankkimaan lastenhoitajan, jotta saat omaa aikaa ja miehen kanssa yhteistä aikaa.

Onko sillä miehellä toinenkin perhe tai ainakin nainen? Walks like a duck, looks like a duck, it is...

Kommenteista päätellen ihmisiä ei kiinnosta mikään muu, kuin raha. Kyllä elämässä pitäisi olla muutakin, kuin raha ja työ. Miten se voi olla jonkun mielestä oikein, että toista ei kiinnosta omat lapset ja työ ja raha menee perheen edelle?

Mene töihin niin sitten sullakin on oma elämä. Ei tule itku sitten kun selviääkin, että miehen "pitkät työpäivät" ja "projektit" ovatkin joku naishenkilö.