Epäsosiaaliset miehet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ei vaan viitsi teeskennellä kiinnostunutta naisten viini ja matkusteluelämästä? Saako sitten olla "epäsosiaalinen"?

No joo, kaikkein loukkaavinta kyllä todella on, jos toinen vain esittää olevansa kiinnostunut ajatuksistani päästäkseen sänkyyni. Jos et ole kiinnostunut daamista myös ihmisenä sen tissiparin lisäksi, niin silloin kannattaakin olla epäsosiaalinen.

Harva mies on kiinnostunut naisen ajatuksista,sitä varten on muut miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös törmännyt sellaiseen epäsosiaalisuuteen jossa puhutaan kyllä koko ajan, mutta ei keskustella lainkaan. Eli ei kuunnella mitä toinen sanoo, vaan puhutaan omaa juttua. Ryhmässä keskustelut käännetään omiin aiheisiin. Joskus siis sosiaalista on myös olla hiljaa ja kuunnella.

"meidän Jessikakin muuten sai kolmannen hampaan"

kun toinen puhui hammaslääkäriasioista...

Jestas rasittavaa porukkaa naiset joille oma tussu, kohtu ja penikat on kaikki maailmassa.

T. Mies

Tarvitseeko sinun sitten haikailla suhteeseen juuri sellaisten naisten kanssa, joiden jutut eivät sinua kiinnosta?

Siinä ei sitten kauan mennyt kun pyhät vulvat taas läimisivät naisettomuus-kortilla :D

Se, että joku nainen on rasittava, tarkoittaa sitä että haluaisin hänen kanssaan suhteeseen? Millä logiikalla?

T. Mies

No miksi edes tapailet mielestäsi rasittavia naisia? Tuskin hölmöinkään tyyppi ekoilla treffeillä yllättää lapsistaan.

Missä olen sanonut tapailevani? Miten on mahdollista, että ette vaan pääse ulos tuosta pyhän vulvan-transsistanne? Luuletko, että tapailen tai haluan tapaillla kaikkia naisia kenen juttuja olen kuullut?

Koska tässä ketjussa keskustellaan nimenomaan sosiaalistentaitojen ja niiden puutteen vaikutuksesta kumppanin löytämiseen? Kannattaisi edes se ensimmäinen viesti lukea, että tietää mistä keskustellaan. Et kyllä itsekkään älykkäältä keskustelijalta vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös törmännyt sellaiseen epäsosiaalisuuteen jossa puhutaan kyllä koko ajan, mutta ei keskustella lainkaan. Eli ei kuunnella mitä toinen sanoo, vaan puhutaan omaa juttua. Ryhmässä keskustelut käännetään omiin aiheisiin. Joskus siis sosiaalista on myös olla hiljaa ja kuunnella.

"meidän Jessikakin muuten sai kolmannen hampaan"

kun toinen puhui hammaslääkäriasioista...

Jestas rasittavaa porukkaa naiset joille oma tussu, kohtu ja penikat on kaikki maailmassa.

T. Mies

Tarvitseeko sinun sitten haikailla suhteeseen juuri sellaisten naisten kanssa, joiden jutut eivät sinua kiinnosta?

Siinä ei sitten kauan mennyt kun pyhät vulvat taas läimisivät naisettomuus-kortilla :D

Se, että joku nainen on rasittava, tarkoittaa sitä että haluaisin hänen kanssaan suhteeseen? Millä logiikalla?

T. Mies

Se taisi olla tämän ketjun aihe. Mene perustamaan oma ketjusi, jos haluat keskustella esimerkiksi siitä, saako vaippamerkkejä vertailla työpalaverissa.

Lue viesti mihin vastasin, pässi.

Miehillä ja naisilla on kaksi olennaista eroa.

Miestä kiinnostaa millainen nainen on keskustelukumppanina kahden kesken, naista se millaisen vaikutuksen mies tekee muihin ihmisiin (sosiaalinen status).

Miestä kiinnostaa onko nainen kiinnostunut jostain, nainen haluaa että kiinnostuksen kohde on jokin "järkevä" (se potentiaalisesti tuottaa rahaa, varallisuutta tai sosiaalista statusta).

Kannattaa vaihtaa nimeksi Panzerfaust 3. Alkaa naisia riittämään.

Vierailija kirjoitti:

Miehillä ja naisilla on kaksi olennaista eroa.

Miestä kiinnostaa millainen nainen on keskustelukumppanina kahden kesken, naista se millaisen vaikutuksen mies tekee muihin ihmisiin (sosiaalinen status).

Miestä kiinnostaa onko nainen kiinnostunut jostain, nainen haluaa että kiinnostuksen kohde on jokin "järkevä" (se potentiaalisesti tuottaa rahaa, varallisuutta tai sosiaalista statusta).

Tämän olen itsekin huomannut. Keskustelen sujuvasti naisten kanssa kahden kesken, mutta en ole semmonen aina äänessä oleva öyhöttäjä, jotka on naisten mieleen. Tämän vuoksi minulla kyllä on naisia kavereina sen verran että  heidän mustasukkaisuus toisiaan kohtaan aiheuttaa aina välillä turhaa draamaa. Lisäksi minussa on jokin piirre mikä saa naiset uskoutumaan ja kysymään parisuhdeneuvoja vaikka ikisinkkuna luulisi että olen viimeinen ihminen jolta kysyä. Ehkä kyse on siitä että minulla ei ole mikään pakko olla itse koko ajan äänessä ja että osaan kuunnella ja kysyä. Näin ollen naisista paljastuukin uusia piirteitä ja he eivät olekaan pelkkää pintaa ja glitteriä, mutta ikävä kyllä tämä henkinen yhteys ei johda mihinkään, vaan nämäkin naiset vaihtavat öyhöttäjästä toiseen. Nuorempana tämä korvensi jonkin verran, mutta koska en pidä öyhöttäjistä ja en halua itsekään olla semmonen, niin olen mielummin yksin ja omasta mielestä paras versio itsestäni, kuin jossain kulissiparisuhteessa missä pitäs öyhöttää jotta nainen pysyisi tyytyväisenä.

Vierailija kirjoitti:

Miestä kiinnostaa onko nainen kiinnostunut jostain, nainen haluaa että kiinnostuksen kohde on jokin "järkevä" (se potentiaalisesti tuottaa rahaa, varallisuutta tai sosiaalista statusta).

"on tärkeää, että ihmisellä on muutakin elämää ja harrastuksia kuin vain parisuhde. Mutta ei nyt sentään mikään postimerkkien keräily tms. nynnyharrastus. Puhumattakaan pelikonsoleista tai maantiepyöräilystä!"

Epäsosiaalinen ei tarkoita sitä mitä olet aloituksessa kuvaillut, ap hyvä. Termit kuntoon.

Konsolirunkut ei ole parisuhdemateriaalia.

Vierailija kirjoitti:

Moni sinkkumies luulee liian usein, että naisia kiinnostaa vain miehen ulkönäkö tai varakkuus tai menestystys. Mutta olen huomannut, että ne miehet, jotka eivät kumppania löydä, ovat usein epäsosiaalisia. Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.

Kiinnittäkää siis huomiota sosiaalisiin taitoihin! Ottakaa kantaa.

Miksi naisten kanssa pitäisi olla eri keskustelunaiheet ja tapa keskustella kuin miesten kanssa? Onko avaaja ajatellut, että vikaa voi olla myös itsessään, jos odottaa miehen keskustelen naisten tavalla ja naisia kiinnostavista aiheista? 

Keskustelun aihe riippuu miehestä jos aiheet ja taso on esimerkiksi, että * hei misukka, kuis kulkee, hehhehhee* niin en kannustaisi keskustelemaan miesten tyyliin.

Mutta jos mies osaa keskustella asiallisesti ja monipuolisesti myös mies kaverien kanssa, niin mikä ettei sama tyyli onnistu naistenkin kanssa.

Usein vain miesten keskeinen keskustelutyyli on äijämäistä ja ronskia huumoria mukana.

Ehkä jotkut naisetkin tykkää äijämäisestä keskustelusta. Mutta koska sitä ei tutustumisen alussa voi tietää, niin parasta on keskustelun olla mahdollisimman neutraalia ja molempiahuomioivaa.

Kuten joku kertoi, että metsästysaihe ei oikein iskenyt naisiin.

Kannattaa siis kuitenkin hiukan tunnustella keskustelunaiheita aluksi, varsinkin jos nainen on sellainen jonka haluaisi jatkossakin tavata.

Ei siitä mitään haittaakaan ole, pikemminkin etua.

Minua ihmetyttää, kun jotkut täällä sanovat, että miksi nyt pitää keskustella näin ja noin, miksi nyt pitää ajatella sitä keskustelua ja mistä nainen kiinnostuu.

No, ei tietysti tarvitsekaan, jos silääkäri ei ole väliä, vaikka nainen pitkästyttäisi tai toista tapaamista ei tule.

Tottakai jokainen saa olla ihan sellainen kun on.

Asiassa on vaan yksi mutta. Jos tarkoitus on hakea naisseuraa ja jopa seurustelukumppanille, niin eikö silloin viisasta ole satsata siihen keskusteluun edes hiukan.

Hyvän asian puolesta täytyy joskus nähdä vaivaa.

Miksi edes mennä treffeille kun keskustelu ja aiheiden miettiminen naisen jaossa on kuin kyrkyn juontia?

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää, kun jotkut täällä sanovat, että miksi nyt pitää keskustella näin ja noin, miksi nyt pitää ajatella sitä keskustelua ja mistä nainen kiinnostuu.

No, ei tietysti tarvitsekaan, jos silääkäri ei ole väliä, vaikka nainen pitkästyttäisi tai toista tapaamista ei tule.

Tottakai jokainen saa olla ihan sellainen kun on.

Asiassa on vaan yksi mutta. Jos tarkoitus on hakea naisseuraa ja jopa seurustelukumppanille, niin eikö silloin viisasta ole satsata siihen keskusteluun edes hiukan.

Hyvän asian puolesta täytyy joskus nähdä vaivaa.

Miksi edes mennä treffeille kun keskustelu ja aiheiden miettiminen naisen jaossa on kuin kyrkyn juontia?

Ei. Viisaampaa on aina olla oma itsensä, teeskentelemättä. Ja keskustella vain asioista, joista on oikeasti kiinnostunut. Niinpä keskusteluun ei oikeasti voi "satsata" mitenkään ilman, että siitä olisi vain haittaa. Itse olen 60v mies, enkä ole edes koskaan yrittänyt "iskeä" naista. Olen ollut aina oma itseni seurassa, kahden kesken, tuttujen ja tuntemattomien kanssa. En myöskään ole yrittänyt väkisin "keskustella", pitää kestää myös hiljaisia hetkiä. Nuorempana, kun en ollut vakiintunut, tällä periaatteella vain ne naiset kiinnostuivat seurastani, joiden kanssa oli yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja kemiat pelasivat. Näin löysin myös vuosikymmeniksi pysyvän kumppanin, jonka kanssa suhde jatkuu edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.

Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.

Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.

Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.

Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.

Noiden sammakoiden päästelyn olet keksinyt itse, introverteillä on kyllä sosiaalista tilannetajua siinä missä extroverteilläkin. 

Koskaan kukaan ei ole möläyttänyt mitään?

Itse olen ratkaisukeskeinen. Eräs tuttu nainen valitteli jalkakipua, ei siis mikään venähdys. Ehdotin ratkaisuksi tukisukkia/sukkahousuja. Ei olisi kannattanut, vaikka niistä olisi varmasti ollut apua. Olisi pitänyt vissiin olla hiljaa ja korkeintaan voivotella mukana, ymmärtää kun niin kivistää ja epämukava olla.

Ei naiset hae ratkaisua, vaan he tahtovat että voivotellaan hoomoilasena.

Jep, hyvin usein nainen haluaa myötätuntoa eikä ratkaisuja. Ne hän osaa kyllä keksiä itsekin. Se joka hyväksyy tämän ja osaa antaa naiselle rakkautta ja hellyyttä, saa seksiä. Se joka päättää halveksia naista tämän takia, saa omaa kättä.

Miksi haluaisin seksitä työkaveriltani, olen naimisissa. 

Nyt oli kyse siitä voiko introvertti, joka on jo tutustunut sen verran ihmiseen että haluaa jutella, möläyttää jotain eli "päästää sammakon suustaan" . 

Teen muuten työtä jossa autan ihmisiä ja ratkaisen heidän ongelmiaan. Ei sekään oikein toimi että nainen tulee valittamaan asian X toimimattomuutta ja minä sitten voivottelen hänen kanssaan :)

Mitenkähän muuten kun naiset soittavat vaikka työpaikalla tekniseen tukeen? Haetaanko sieltäkin vain kaveria voivottelemaan, vai onko kenties tarkoitus saada kone toimimaankin? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.

Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.

Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.

Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.

Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.

Noiden sammakoiden päästelyn olet keksinyt itse, introverteillä on kyllä sosiaalista tilannetajua siinä missä extroverteilläkin. 

Koskaan kukaan ei ole möläyttänyt mitään?

Itse olen ratkaisukeskeinen. Eräs tuttu nainen valitteli jalkakipua, ei siis mikään venähdys. Ehdotin ratkaisuksi tukisukkia/sukkahousuja. Ei olisi kannattanut, vaikka niistä olisi varmasti ollut apua. Olisi pitänyt vissiin olla hiljaa ja korkeintaan voivotella mukana, ymmärtää kun niin kivistää ja epämukava olla.

Ei naiset hae ratkaisua, vaan he tahtovat että voivotellaan hoomoilasena.

Jep, hyvin usein nainen haluaa myötätuntoa eikä ratkaisuja. Ne hän osaa kyllä keksiä itsekin. Se joka hyväksyy tämän ja osaa antaa naiselle rakkautta ja hellyyttä, saa seksiä. Se joka päättää halveksia naista tämän takia, saa omaa kättä.

Minä olen hyvä kuuntelemaan ja antamaan rakkautta ja hellyyttä. Mutta jos tyttöystäväni kertoo vaikkapa kivuliaasta vaivasta, niin minun empatiani on niin suurta, ettei pelkkä myötätunto tunnu riittävältä. Haluan yrittää löytää mahdollisimman nopeasti ratkaisun, koska haluan että hänen kärsimisensä loppuisi mahdollisimman pian. Miksi tämä on niin vaikea naisten ymmärtää? Myötätunto ja ratkaisun hakeminen eivät sulje toisiaan pois, vaan ovat saman asian eri asteita. Silloin kuin tuntuu pahalta toisen puolesta, niin pelkkä voivottelu tuntuu turhauttavalta, haluan toimia. Toki monesti ei ole mitään mitä voisin tehdä, sen ymmärrän. Mutta todella omituista, että se ratkaisujen hakeminen nähtäisiin minään muuna kuin nimenomaan myötätunnon tuotoksena.

rtyrty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jos pudotetaan introvertit miehet pois, kisa käy jo aika kuumana.

Onneksi kaikki naiset ovat supliikkeja, kohteliaita, sulavaa juttuseuraa. Tämä ongelma koskee siis vain miehiä.

Ei introvertti tarkoita, ettei ole sosiaalisia taitoja. Ketjussa ei myöskään ole puhuttu että miehen täytyisi puhua nainen pyörryksiin, vaan että osaisi olla normaalisti sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.

Wikipediasta: Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.

Hiljainen ja varautunut, jännitys madaltaa suoritustasoa. Joku voisi kuvailla ettei osaa rentoutua naistenkaan kanssa, ei tiedä mistä aiheista naisten kanssa pitäisi jutella, ja päästävät välillä sammakoita suustaan.

Noiden sammakoiden päästelyn olet keksinyt itse, introverteillä on kyllä sosiaalista tilannetajua siinä missä extroverteilläkin. 

Koskaan kukaan ei ole möläyttänyt mitään?

Itse olen ratkaisukeskeinen. Eräs tuttu nainen valitteli jalkakipua, ei siis mikään venähdys. Ehdotin ratkaisuksi tukisukkia/sukkahousuja. Ei olisi kannattanut, vaikka niistä olisi varmasti ollut apua. Olisi pitänyt vissiin olla hiljaa ja korkeintaan voivotella mukana, ymmärtää kun niin kivistää ja epämukava olla.

Ei naiset hae ratkaisua, vaan he tahtovat että voivotellaan hoomoilasena.

Jep, hyvin usein nainen haluaa myötätuntoa eikä ratkaisuja. Ne hän osaa kyllä keksiä itsekin. Se joka hyväksyy tämän ja osaa antaa naiselle rakkautta ja hellyyttä, saa seksiä. Se joka päättää halveksia naista tämän takia, saa omaa kättä.

Minä olen hyvä kuuntelemaan ja antamaan rakkautta ja hellyyttä. Mutta jos tyttöystäväni kertoo vaikkapa kivuliaasta vaivasta, niin minun empatiani on niin suurta, ettei pelkkä myötätunto tunnu riittävältä. Haluan yrittää löytää mahdollisimman nopeasti ratkaisun, koska haluan että hänen kärsimisensä loppuisi mahdollisimman pian. Miksi tämä on niin vaikea naisten ymmärtää? Myötätunto ja ratkaisun hakeminen eivät sulje toisiaan pois, vaan ovat saman asian eri asteita. Silloin kuin tuntuu pahalta toisen puolesta, niin pelkkä voivottelu tuntuu turhauttavalta, haluan toimia. Toki monesti ei ole mitään mitä voisin tehdä, sen ymmärrän. Mutta todella omituista, että se ratkaisujen hakeminen nähtäisiin minään muuna kuin nimenomaan myötätunnon tuotoksena.

Nimenomaan. Tyhjänpäiväinen voivottelu on juuri sitä samaa, mistä tämän palstan rouvat syyttää näitä palstan ikisinkkumiehiä. Ei heillekään näytä sympatiaa ja empatiaa liikenevän sen paremmin. Pikemminkin antipatiaa. Kuvitelkaa tilanne missä rakas vaimo valittaa 37. kerran siitä kuinka työkaveri sanoi jotain peitellyn ilkeästi ja vastaukseksi ei käy "Sano jo perkele sille jotain takaisin!", vaan pitää koittaa ymmärtää ja kuunnella se sama pitkäpiimäinen jaappasu eri näkökantoineen läpi taas kerran. 

Vierailija kirjoitti:

Moni sinkkumies luulee liian usein, että naisia kiinnostaa vain miehen ulkönäkö tai varakkuus tai menestystys. Mutta olen huomannut, että ne miehet, jotka eivät kumppania löydä, ovat usein epäsosiaalisia. Eivät osaa rentoutua naisten kanssa, eivät tiedä, mistä aiheista tai miten naisten kanssa keskustellaan. Ovat tylyjä tai päästävät sammakoita suusta.

Kiinnittäkää siis huomiota sosiaalisiin taitoihin! Ottakaa kantaa.

Minä puhun just niinkun haluan enkä mielistele yhtäkään naista. Jos ei kemiat natsaa, niin en minä miksikään kynnysmatoksikaan ala. 95% naisten keskustelemisista on silkkaa lööperiä ja ajanhukkaa. Jos olisitte edes 10% lähempänä esimerkiksi Bettina Gräsbeckin kaltaista persoonallisuutta, niin saattaisin edes harkita ja esittää kiinnostunutta.

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää, kun jotkut täällä sanovat, että miksi nyt pitää keskustella näin ja noin, miksi nyt pitää ajatella sitä keskustelua ja mistä nainen kiinnostuu.

No, ei tietysti tarvitsekaan, jos silääkäri ei ole väliä, vaikka nainen pitkästyttäisi tai toista tapaamista ei tule.

Tottakai jokainen saa olla ihan sellainen kun on.

Asiassa on vaan yksi mutta. Jos tarkoitus on hakea naisseuraa ja jopa seurustelukumppanille, niin eikö silloin viisasta ole satsata siihen keskusteluun edes hiukan.

Hyvän asian puolesta täytyy joskus nähdä vaivaa.

Miksi edes mennä treffeille kun keskustelu ja aiheiden miettiminen naisen jaossa on kuin kyrkyn juontia?

Huomaatteko? Nainen ei saa pitkästyä koska toisia treffejä ei tule. Hyvän puolesta tulee nähdä vaivaa.

Nainen kuvittelee olevansa palkinto miehelle. Hänet tulee valloittaa.

Ei puhettakaan että miestä tavoiteltaisiin. Mies saa pitkästyä, muttei saa näyttää sitä, koska muuten miehen harmiksi (naiselle aivan sama) toisia treffejä ei tule. Vain mies voi hävitä näiden laatunaaraiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on taas niin, että tulen liian hyvin toimeen naisten kanssa ja olen heidän seurassaan täysin rento, joten mut nähdään vaan ystävänä.

Enpä usko syyn olevan tuo. Ellet sitten muuten viestitä, että nainen ei ole kiinnostava. Tietysti miehelle "täysin rento" voi tarkoittaa myös sitä, että puhuu naiselle kuin jätkäkaverille, kertoo menevänsä nyt p*askalle ja kehuu ohikulkuvan naisen tissejä. Sen hyvin moni nainen ottaa selvänä torjuntana, vaikka olisikin ollut kiinnostunut.

Mun ongelma näin naisena on, että olen täysin rento sellaisten miesten kanssa, joista en ole kiinnostunut enempää kuin kaverina - ja siksipä nämä miehet kuvittelevat minun olevan heihin ihastunut. Kiinnostavien miesten kanssa olen paniikissa ja jäykistelen.

Siis mitä? Luulet tietäväsi paremmin mikä minun syyni on kun en kehtaa tehdä aloitteita? Ja sitten sanot vielä saman, minun ilmoittaman syyn olevan omasi?

Sinähän sanoit, että naiset eivät näe sinua miehenä, koska olet heidän seurassaan liian rento. Rentous tuntuisi todella oudolta syyltä olla kiinnostumatta jostakusta. Perään kerroin oman kokemukseni, että ainakin näin sukupuolet toisinpäin käännettynä miehet kiinnostuvat minusta yli äyräiden juuri silloin, kun itse olen rento ja jännittämätön.

En ole tuo, kenelle vastasit mutta minulla on sama ongelma. Naiset näkevät minut "homokaverina" keneltä kysytään neuvoa ongelmiin, miesten seksimieltymyksiin yms. Siis todellakin. Juu, ja nämä eivät ole flirttailuja. Olen kysynyt sitten tämmöistä naista, jonka puheet olisivat tyhmemmän korvissa kuulostaneet flirttailulle, ulos. Seurauksena oli tyrmistyminen ja välien hiipuminen. "Siis... Sähän olet ystävä, etkä mikään mies?!?" (tämän pystyi melkein lukemaan naisen kasvoilta. Joo, ei. Kaverimiehen osa on ihan paska.

Legendaarinen kaverisektori iski jälleen. Kyllä se vaan niin on, että jos nainen sinut siihen laatikkoon laittaa, niin sieltä on turha odottaa muuta kuin että pääset kuuntelemaan naisen murheita kun muut miehet kohtelevat paskasti. Eikä siinä mitään, jos nauttii siitä, mutta harva heteromies nauttii, kun tekisi itse mieli päästä deittailemaan.

Ei siis pidä olla "liian" kiva, sillä joutuu kaveriksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olemme kaveriporukalla yrittäneet saada eräälle kaverillemme naista. Monesti olemme kutsuneet joitakin sinkkuja naisia illanviettoon, jotka sitten ovat olleet kiinnostuneet tästä kaveristamme. Mutta kun kaverian sosiaaliset taidot loppuvat juuri siihen ja itseinho alkaa, on se kamalaa katsottavaa.

Jos nainen kysyy, mitä mies tekee työkseen, vastaa mies:

"No en mitään ihmeellistä." (lentää työkseen matkustajakonetta, aika perusduunia siis)

Nainen kysyy, pitääkö mies kissoista / koirista / nimeä joku lemmikki tähän.

"Ihan kivoja." (mies on äärimmäisen eläinrakas ja haluaisi lemmikin, muttei työnsä takia voi ottaa)

Kaikkein pahin oli, kun eräs nainen kaikesta huolimatta kysyi, olisiko mies kiinnostunut lähtemään hänen kanssaan viikonloppuna kylpylään, kun naisella oli sinne joku palkintomatka kahdelle ja kaveri puuttuu. Kaverimme sitten vastasi:

"En mä oikein tiedä, et sä tällaista halua, pilaan kuitenkin koko reissun."

Hämmentyneenä nainen sitten totesi, että ei hän usko, että mies pilaa reissua, tulisi nyt kun hän haluaisi tutustua. Mies siihen:

"Kiitti mut kyllä mä tiiän, että sä säälistä mut kutsut."

Ei ollut nainen enää missään yhteyksissä porukkaamme ikinä. Myöhemmin kaverillemme valkeni, että näin käyttäytyy oikeasti kiinnostunut nainen ja harmittelee tänäkin päivänä, että tilaisuus meni ohitse.

Mitä *piip* pitää vielä tehdä, että kaveri onnistuu?! Kun hänelle yrittää neuvoa sosiaalisen taidon aakkosia, hän vain toteaa, että on toivoton tapaus, kuolee yksin ja turha yrittää muuttaa itseään, ei se kuitenkaan toimi. No tuolla asenteella ei varmana toimi, eikä se nainen postiluukusta putoa.

Heh, kuulostaa niin tutulle omasta ystävä piiristä. Homma korjaantu 30 vuoden jälkeen kun ensiksi löysi samaa sukupuolta olevan kumppanin ja kävi tämän jälkeen kävi sukupuolen muutos leikkauksissa jne.