Minulla on 3 poikaa
ja tahtoisin tytön :( sanokaa mitä ilkeyksiä haluatte mutta todellakin toivoin tyttöä jo toisen kohdalla.
Uskaltaako kukaan muu myöntää tätä?
Kommentit (38)
Te kaikki, jotka olette poikalapsella siunatut: muistakaa kastavattaa heistä hienoja, kohteliaita ja ennen muuta naisia kunnioittavia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Meillä on kolme tyttöä. Viimeisen kohdalla vitutti kaksi viikkoa kun sain kuulla, että tyttö tulee taas. Sen jälkeen on tuntunut siltä, että tällainen meidän perheen kuuluukin olla. Ei todellakaan yritetä kasvattaa ketään heistä pojan korvikkeeksi vaan yritetään tukea heitä niissä asioissa mitkä kutakin kiinnostavat. Ja aika erilaiset asiat kiinnostavatkin.
Joku tuolla aiemmin kirjoitti, että perheissä joissa kaikki lapset ovat samaa sukupuolta, heitä kohdellaan enemmän yksilöinä kuin sukupuolensa edustajina kuin perheissä, joissa on sekä poikia että tyttöjä. Näin voi hyvinkin olla. Ainakin kaveriperheet puhuvat aika paljon poikien ja tyttöjen jutuista ja korostavat eri sukupuolta olevien lastensa eroja nimenomaan sukupuoleen vedoten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Minun äitini oli 3. tyttö ja sai kärsiä siitä koko lapsuutensa ajan, varsinkin mummolleni 3. tyttären syntymä oli niin kova paikka, että ei halunnut hoitaa vauvaa aluksi ollenkaan.
Sitten myöhemmin koko lapsuuden ajan syrji äitiäni ja lopulta jätti perinnöttömäksi, edes lakiosaa ei äiti saanut.
Kerran lapsena äiti oli halannut mummoani mutta mummo tyrkkäsi äitini ojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Kyllä ovat, hyvin näkyy tässäkin ketjussa. Taitaa sinulla olla mt-ongelmia, kun tosiasioita näyttää olevan noin vaikeaa kohdata. Suurin osa samaa sukupuolta olevien monilapsisten perheiden vanhemmista on surullisia/tyytymättömiä siitä, etteivät saaneet myöskin sitä toista sukupuolta.
Moni jopa ylittää alunperin sovitun lapsimäärän ainoastaan sen takia, että saisi myös sen toista sukupuolta olevan.
Ihme ja kumma, jos tämä on sinulle jotain uutta tietoa :D Täälläkin on lähes päivittäin keskusteluja asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Kyllä ovat, hyvin näkyy tässäkin ketjussa. Taitaa sinulla olla mt-ongelmia, kun tosiasioita näyttää olevan noin vaikeaa kohdata. Suurin osa samaa sukupuolta olevien monilapsisten perheiden vanhemmista on surullisia/tyytymättömiä siitä, etteivät saaneet myöskin sitä toista sukupuolta.
Moni jopa ylittää alunperin sovitun lapsimäärän ainoastaan sen takia, että saisi myös sen toista sukupuolta olevan.
Ihme ja kumma, jos tämä on sinulle jotain uutta tietoa :D Täälläkin on lähes päivittäin keskusteluja asiasta.
Eivät todellakaan ole suurin osa tyytymättömiä, tai laita lähde väitteellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Kyllä ovat, hyvin näkyy tässäkin ketjussa. Taitaa sinulla olla mt-ongelmia, kun tosiasioita näyttää olevan noin vaikeaa kohdata. Suurin osa samaa sukupuolta olevien monilapsisten perheiden vanhemmista on surullisia/tyytymättömiä siitä, etteivät saaneet myöskin sitä toista sukupuolta.
Moni jopa ylittää alunperin sovitun lapsimäärän ainoastaan sen takia, että saisi myös sen toista sukupuolta olevan.
Ihme ja kumma, jos tämä on sinulle jotain uutta tietoa :D Täälläkin on lähes päivittäin keskusteluja asiasta.
Täällä trollataan lähes päivittäin, ja trollihan se taidat sinäkin olla. Tuskin täällä kukaan tervejärkinen hymiöiden kanssa kertoilisi tuollaisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Kyllä ovat, hyvin näkyy tässäkin ketjussa. Taitaa sinulla olla mt-ongelmia, kun tosiasioita näyttää olevan noin vaikeaa kohdata. Suurin osa samaa sukupuolta olevien monilapsisten perheiden vanhemmista on surullisia/tyytymättömiä siitä, etteivät saaneet myöskin sitä toista sukupuolta.
Moni jopa ylittää alunperin sovitun lapsimäärän ainoastaan sen takia, että saisi myös sen toista sukupuolta olevan.
Ihme ja kumma, jos tämä on sinulle jotain uutta tietoa :D Täälläkin on lähes päivittäin keskusteluja asiasta.Eivät todellakaan ole suurin osa tyytymättömiä, tai laita lähde väitteellesi.
Asia on edelleen tabu. Kaikki eivät pysty sitä edes ääneen myöntämään, ja sitten keskustelupalstoilla avaudutaan asiasta. Mikäs se tämänkin ketjun aihe oli?
Tämä aihe on tabu, sillä vanhemmaksi tuleva ei saisi ääneen toivoa, kuin tervettä lasta, sukupuolesta viis. Kun näistä asioista keskustelee perheiden kanssa, joissa lapset ovat samaa sukupuolta, keskusteluista kantautuu kaipuu tyttöön, tai poikaan. Ja niinkuin aiemmin mainittiin, niin suunniteltu lapsiluku ylitetään monesti, jos se seuraava sitten olisi toista sukupuolta. Katkeruus ja kateus toisille perheille, joista löytyy tyttö ja poika, on yleistä.
Mutta emmehän me kaikki ole tällaisia, vaan moni perhe on täysin tyytyväinen tilanteeseen ja osa on toivonutkin samaa sukupuolta olevia lapsia.
Mitä yksilölliseen kasvatukseen tulee, niin kuulostaa hassulle, että yksilöllisyys korostuisi vain perheissä, joissa lapset ovat samaa sukupuolta. Yksilöllinen kasvatus on kuitenkin riippuvainen vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Te kaikki, jotka olette poikalapsella siunatut: muistakaa kastavattaa heistä hienoja, kohteliaita ja ennen muuta naisia kunnioittavia miehiä.
Kasvatan ihmisiä kunnioittavia. Miksi kasvattaisin erikseen naisia kunnioittavia?
Mulla taas on tytöt 3v ja 2v ja noh... En kiellä ettenkö olisi toivonut poikaa. Kumpikin tytöistä vielä tosi tyypillisiä tyttöjä, tykkäävät tanssia ja laulaa ja leikkiä prinsessaleikkejä. Itse mieluummin tekisin muuta, vaikka leikkisin junaradalla. Olen ostanut joitain ns. poikien leluja kuten autoja ja leikkimättä ovat jääneet, mutta en ole pakottanut. Mies taas toivoi koko ajan tyttöä ja viihtyy paljon paremmin prinsessaleikeissä, minä leikin lähinnä koska "täytyy".
Vähän kauhistuttaa se kun kasvavat teineiksi. En ole koskaan ollut kiinnostunut meikeistä tai muista ns. tyttöjen jutuista. En pysty olemaan se samaistuva äiti joka ymmärtää ulkonäköpaineet ja tietää kokemuksesta millaista teinidraama on. Kai se samanlaista olisi pojan kanssa, muttei samalla tavalla tarvitsisi tuntea "sielunsiskoutta".
Mies toivoisi kolmatta vielä, mutta itse olen miettinyt että jos taas tulee tyttö. :/ En halua lopullisesti katkeroitua.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aihe on tabu, sillä vanhemmaksi tuleva ei saisi ääneen toivoa, kuin tervettä lasta, sukupuolesta viis. Kun näistä asioista keskustelee perheiden kanssa, joissa lapset ovat samaa sukupuolta, keskusteluista kantautuu kaipuu tyttöön, tai poikaan. Ja niinkuin aiemmin mainittiin, niin suunniteltu lapsiluku ylitetään monesti, jos se seuraava sitten olisi toista sukupuolta. Katkeruus ja kateus toisille perheille, joista löytyy tyttö ja poika, on yleistä.
Mutta emmehän me kaikki ole tällaisia, vaan moni perhe on täysin tyytyväinen tilanteeseen ja osa on toivonutkin samaa sukupuolta olevia lapsia.
Mitä yksilölliseen kasvatukseen tulee, niin kuulostaa hassulle, että yksilöllisyys korostuisi vain perheissä, joissa lapset ovat samaa sukupuolta. Yksilöllinen kasvatus on kuitenkin riippuvainen vanhemmista.
En osaa sanoa muuta kuin että minun kokemukseni perheistä on aivan erilainen kuin sinun kokemuksesi. En ole kuullut kenenkään oman ikäiseni (30-40-vuotiaan) olleen pettynyt lastensa sukupuoleen. Mummoikäiset ovat joskus jauhaneet ”tytöt sitä pojat tätä” -scheissea. Ehkä liikut ylipäätään katkerissa ja kateellisissa piireissä.
Tai sitten minä elän kuplassa, jossa lapset ovat paljon muutakin kuin sukupuolensa.
Minä olen perheen kolmas tyttö ja neljänneksi suntyi poika.
50-60 luvulla, ikinä en ole tuntenut että olisi syrjitty tai pikkuveljeä suosittu.
Nykyisellä on liian helppoa kun kaikesta tehdään ongelma.
Mulla on kaksi poikaa. Ajatus kolmannesta lapsesta käy aina välillä mielessä ja jos sellainen tulisi olisi ihanaa jos hänkin olisi poika. Kuinka huikeaa olisi olla kolmen pojan äiti ?
(Tytöstä olisin tottakai yhtä onnellinen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Kyllä ovat, hyvin näkyy tässäkin ketjussa. Taitaa sinulla olla mt-ongelmia, kun tosiasioita näyttää olevan noin vaikeaa kohdata. Suurin osa samaa sukupuolta olevien monilapsisten perheiden vanhemmista on surullisia/tyytymättömiä siitä, etteivät saaneet myöskin sitä toista sukupuolta.
Moni jopa ylittää alunperin sovitun lapsimäärän ainoastaan sen takia, että saisi myös sen toista sukupuolta olevan.
Ihme ja kumma, jos tämä on sinulle jotain uutta tietoa :D Täälläkin on lähes päivittäin keskusteluja asiasta.Eivät todellakaan ole suurin osa tyytymättömiä, tai laita lähde väitteellesi.
Asia on edelleen tabu. Kaikki eivät pysty sitä edes ääneen myöntämään, ja sitten keskustelupalstoilla avaudutaan asiasta. Mikäs se tämänkin ketjun aihe oli?
Niin onkin tabu, ja kyllä, monet toivovat tiettyä sukupuolta. Itsekin olen toivonut saavani molempia ja olen onnellinen että sain. Mutta pointtini oli, etten usko väitettäsi, että *suurin osa pelkkiä poikia tai tyttöjä saaneista vanhemmista olisi pettyneitä*, ennen kuin laitat jonkun hyvän, laajan tutkimuksen jossa näin osoitetaan. Jotkut ovat pettyneitä mutta en usko että suurin osa. Se että "keskustelupalstoilla avaudutaan asiasta" ei tietenkään tarkoita että suurin osa samaa sukupuolta olevien vanhemmista olisi surullisia asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi usein monen pojan perheessä vähintään yksi (yleensä nuorin) on pitkähiuksinen ja tyttömäisempi. Vaikeaa uskoa, että olisi 100 % lapsesta lähtöisin... Jotenkin häiritsevää.
Meillä kaikki kolme ovat pitkätukkaisia. Ja kuopus tepastelee tuossa pinkissä paidassa. Häiriinny nyt oikein urakalla!
...Toivon vaan, että kaikki on lapsista itsestään lähtöisin... muuten aika sairasta.
No mistäs muustakaan?
Vanhemmista. Eivät kaikki monen samaa sukupuolta olevan lapsen vanhemmat ole henkisesti tasapainoisia. Tai osaa käsitellä pettymystään. Jotkut yrittävät sitten väkisin työntää lasta väärään muottiin.
Kuten tuossa yllä selitettiin, on ihan tutkittu tosiseikka, että niissä perheissä, missä on useampi lapsi samaa sukupuolta, muottiin pakottamista tapahtuu vähiten.
Vanhemmilla on silloin realistisempi käsitys siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät luonteeseen ja mitkä sukupuoleen.
Voin kertoa, että meillä pienemmät pojat ovat halunneet pitkät hiukset siksi, koska isoveljen hiuksia kehutaan aina ja kaikkialla.
Ymmärrätkö, ettei se tarkoita jokaista perhettä? Vaan muottiin pakottamista tapahtuu keskimäärin vähemmän.
Sitten toisaalta taas monen samaa sukupuolta olevien lasten vanhemmat ovat varmasti keskimäärin tyytymättömämpiä lastensa sukupuoleen. Tabu jota ei saa sanoa ääneen :) Voitaisiin tutkia, miten tämä vanhempien pettymys tai tyytymättömyys vaikuttaa lapsiin? Onko joku löytänyt tällaisia tutkimuksia? Ehkä lapset alkavat huomaamattaan toteuttamaan vanhempiensa toivetta toisesta sukupuolesta?
Siis pysähdy hetkeksi miettimään noita omia juttujasi. Vanhemmat ”keskimäärin tyytymättömämpiä” lastensa sukupuoleen. Siis pidät ihan arkisena asiana, että vanhemmat noin yleisestikin ovat tyytymättömiä lastensa housuissa oleviin elimiin?
Kyllä, tässä ollaan tabujen äärellä. Mielenterveysongelmien.
Kyllä ovat, hyvin näkyy tässäkin ketjussa. Taitaa sinulla olla mt-ongelmia, kun tosiasioita näyttää olevan noin vaikeaa kohdata. Suurin osa samaa sukupuolta olevien monilapsisten perheiden vanhemmista on surullisia/tyytymättömiä siitä, etteivät saaneet myöskin sitä toista sukupuolta.
Moni jopa ylittää alunperin sovitun lapsimäärän ainoastaan sen takia, että saisi myös sen toista sukupuolta olevan.
Ihme ja kumma, jos tämä on sinulle jotain uutta tietoa :D Täälläkin on lähes päivittäin keskusteluja asiasta.Eivät todellakaan ole suurin osa tyytymättömiä, tai laita lähde väitteellesi.
Asia on edelleen tabu. Kaikki eivät pysty sitä edes ääneen myöntämään, ja sitten keskustelupalstoilla avaudutaan asiasta. Mikäs se tämänkin ketjun aihe oli?
Niin onkin tabu, ja kyllä, monet toivovat tiettyä sukupuolta. Itsekin olen toivonut saavani molempia ja olen onnellinen että sain. Mutta pointtini oli, etten usko väitettäsi, että *suurin osa pelkkiä poikia tai tyttöjä saaneista vanhemmista olisi pettyneitä*, ennen kuin laitat jonkun hyvän, laajan tutkimuksen jossa näin osoitetaan. Jotkut ovat pettyneitä mutta en usko että suurin osa. Se että "keskustelupalstoilla avaudutaan asiasta" ei tietenkään tarkoita että suurin osa samaa sukupuolta olevien vanhemmista olisi surullisia asiasta.
Oletko vähän yksinkertainen?
Miten luulet, että tuollaista voitaisi edes luotettavasti tutkia? Kyselututkimukset eivät ole kovin luotettavia, etenkään tuollaisesta aiheesta.
Eli...luuletko oikeasti että xx-kromosomiin on kirjattu taipumus tykätä pinkistä? Kuule kun vielä alle 100 vuotta sitten pinkki oli ns. poikien väri ja vaaleansininen tyttöjen.