Lue keskustelun säännöt.
Lapsi 6v ei halua isälleen ja isä kiukuttelee
09.02.2019 |
Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".
Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).
Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.
Kommentit (96)
Jos tuollainen on isän asenne, en ihmettele että lapsi ei halua mennä. Olisit lapsesi puolella kuten äidin kuuluu, etkä pakota lasta menemään isälleen jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lie isä puhuu lapselleen kun et ole kuulemassa. Lapsi taitaa pelätä isäänsä kun ei halua lähteä tämän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.
No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.
Isää ei selvästi kiinnosta tarpeeksi. Itelle luontaista olisi tuossa tilanteessa keksiä jotain kivaa, luoda sitä suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan siihen syynsä, että lapsi ei halua mennä (ulkopuolinen voi vain arvailla, mutta ainakin minulla tulee mieleen, että lapsi ei halua mennä koska hänellä ei ole hyvä/turvallinen/iloinen tms olo siellä isän luona, oletan syyksi sen, että isä ei ole riittävästi läsnä lapselleen tai jos lapsella on paha mieli tai ikävä äitiä, niin isä ei kunnolla lohduta vaan taantuu tosiaan silloin lapsen tasolle ja ehkä tiuskaisee lapselle, vain että "lopeta nyt se itku, äiti ei ole täällä"). Onko mies valmis keskustelemaan tilanteesta kanssasi kun lapsi ei ole paikalla? Esim. illalla puhelimessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.
No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.
En ole ylläoleva, mutta niinhän se on, että elämässä on pakkoja ja ei-pakkoja. Miksi lapselle ei saisi sitä opettaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".
Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).
Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.
Eli missä miehen mielestä on ongelma, jos ei hänessä itsessään? Onko vika lapsessa hänen mielestä? Vai sinussa? Vai missä?
Lapsella on muutenkin tätä lähtemisen vaikeutta. Juuri että ei halua mennä eskariin (vaikka siellä menee sitten kuitenkin tosi hyvin), ei halua lähteä kylään (vaikka sitten kotiinlähtö voi olla vaikeaa) jne. Itse en anna näissä periksi vaan rauhallisesti totean että miksi mennään ja milloin ja vaikka kannan tarvittaessa. Voi olla jännitystä, eroahdistusta tms.
Mies ei tosiaan ole mikään malli-isä, mutta ei nyt vaarallinenkaan tms niin toki hänellä on oikeus lapsiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.
Lapsi haluaa syödä karkkia aamupalaksi ja sinä annat? Pakottaa toki ei saa, mutta lempeitä tapoja hoitaa asioita varmasti löytyy. Isä esim hakee suoraan päiväkodista.
Oletteko yrittäneet tätä tai niin, että sinä viet isälle tai isovanhempi hakee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".
Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).
Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.
Eli missä miehen mielestä on ongelma, jos ei hänessä itsessään? Onko vika lapsessa hänen mielestä? Vai sinussa? Vai missä?
Lapsessa. Ja usein minussa, koska minä kuulemma jotenkin sallin nämä ongelmat ja annan periksi. Vaikka kumma kyllä minusta se on hän joka ne hanskat heittää ekana tiskiin kiukutellen... Mutta on aina minun vikani ollut jos lapset ei tottele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.
No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.
En ole ylläoleva, mutta niinhän se on, että elämässä on pakkoja ja ei-pakkoja. Miksi lapselle ei saisi sitä opettaa?
Eli sinusta lapsen on esimerkiksi pakko mennä väkivaltaisen isän kanssa, vaikka pelkää tätä kuollakseen? Lapselle pitää opettaa, että hän on pelinappula?
Vai sittenkin niin päin, että tekee kerralla isälle ja lapselle selväksi, että jos isä ei lasta halua eikä lapsi isälle halua, niin se on sinulle OK, isätapaamiset voi olla vaikka 2-3 tunnin ulkoiluja viikonloppujen sijaan. Miksi kiusata isää ja lasta, jos eivät keskenään viihdy?
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on muutenkin tätä lähtemisen vaikeutta. Juuri että ei halua mennä eskariin (vaikka siellä menee sitten kuitenkin tosi hyvin), ei halua lähteä kylään (vaikka sitten kotiinlähtö voi olla vaikeaa) jne. Itse en anna näissä periksi vaan rauhallisesti totean että miksi mennään ja milloin ja vaikka kannan tarvittaessa. Voi olla jännitystä, eroahdistusta tms.
Mies ei tosiaan ole mikään malli-isä, mutta ei nyt vaarallinenkaan tms niin toki hänellä on oikeus lapsiinsa.
Eikö tuossa tapauksessa nimenomaan pidä opettaa, että lapsen pitää käyttää liikkumisen energia todella tärkeään asiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on muutenkin tätä lähtemisen vaikeutta. Juuri että ei halua mennä eskariin (vaikka siellä menee sitten kuitenkin tosi hyvin), ei halua lähteä kylään (vaikka sitten kotiinlähtö voi olla vaikeaa) jne. Itse en anna näissä periksi vaan rauhallisesti totean että miksi mennään ja milloin ja vaikka kannan tarvittaessa. Voi olla jännitystä, eroahdistusta tms.
Mies ei tosiaan ole mikään malli-isä, mutta ei nyt vaarallinenkaan tms niin toki hänellä on oikeus lapsiinsa.
Voisitko sinä lähteä nyt aluksi mukaan pari kertaa? Vaikka isän eteiseen saakka ja sitten palata itse kotiin? Jos se auttaisi lasta sopeutumaan tilanteeseen paremmin?
Ei tuo lapsen kiukuttele tarkoita välttämättä sitä että isä olisi jotenkin huono tai vastaavaa. Mikäli et ole itse ns. erolapsi niin tämä video kertoo aika hyvin tuosta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on muutenkin tätä lähtemisen vaikeutta. Juuri että ei halua mennä eskariin (vaikka siellä menee sitten kuitenkin tosi hyvin), ei halua lähteä kylään (vaikka sitten kotiinlähtö voi olla vaikeaa) jne. Itse en anna näissä periksi vaan rauhallisesti totean että miksi mennään ja milloin ja vaikka kannan tarvittaessa. Voi olla jännitystä, eroahdistusta tms.
Mies ei tosiaan ole mikään malli-isä, mutta ei nyt vaarallinenkaan tms niin toki hänellä on oikeus lapsiinsa.
Ja isälläkin kaikki menee hyvin?
Ymmärrän tuon isänkin puolen, koska ei ole todellakaan mukavaa väkisin taistella joka kerta, jos lapsi alkaa kiukuttelemaan vastaan. Isä voi olla täysin normaali oma itsensä, mutta jostain syystä lapsi haluaa enemmän olla äitinsä luona. Ei se ole isän vika. Silti lapsen on oltava myös isän seurassa, koska muuten hän erkaantuu entistä enemmän isästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.
No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.
En ole ylläoleva, mutta niinhän se on, että elämässä on pakkoja ja ei-pakkoja. Miksi lapselle ei saisi sitä opettaa?
Eli sinusta lapsen on esimerkiksi pakko mennä väkivaltaisen isän kanssa, vaikka pelkää tätä kuollakseen? Lapselle pitää opettaa, että hän on pelinappula?
Vai sittenkin niin päin, että tekee kerralla isälle ja lapselle selväksi, että jos isä ei lasta halua eikä lapsi isälle halua, niin se on sinulle OK, isätapaamiset voi olla vaikka 2-3 tunnin ulkoiluja viikonloppujen sijaan. Miksi kiusata isää ja lasta, jos eivät keskenään viihdy?
Miten sinä tuon noin päin käänsit?
Minusta pitää opettaa, että tyyliin kouluun on mentävä, verot on maksettava ja oltava rehellinen. Mikään muuta ei ole pakko tehdä. Ei ole pakko nähdä minkäänlaista isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".
Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).
Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.
Eli missä miehen mielestä on ongelma, jos ei hänessä itsessään? Onko vika lapsessa hänen mielestä? Vai sinussa? Vai missä?
Lapsessa. Ja usein minussa, koska minä kuulemma jotenkin sallin nämä ongelmat ja annan periksi. Vaikka kumma kyllä minusta se on hän joka ne hanskat heittää ekana tiskiin kiukutellen... Mutta on aina minun vikani ollut jos lapset ei tottele.
Jos isän mielestä vika on pienessä lapsessa, niin huhhui. En ihmettele että lapsi ei halua mennä. Ex-vaimoa on toki helppo syyttää kaikista mahdollisista ongelmista, mutta että sitä pientä lasta. Tuli paha mieli lapsen puolesta.
Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.