Lapsi 6v ei halua isälleen ja isä kiukuttelee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.

No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.

En ole ylläoleva, mutta niinhän se on, että elämässä on pakkoja ja ei-pakkoja. Miksi lapselle ei saisi sitä opettaa?

Eli sinusta lapsen on esimerkiksi pakko mennä väkivaltaisen isän kanssa, vaikka pelkää tätä kuollakseen? Lapselle pitää opettaa, että hän on pelinappula?

Vai sittenkin niin päin, että tekee kerralla isälle ja lapselle selväksi, että jos isä ei lasta halua eikä lapsi isälle halua, niin se on sinulle OK, isätapaamiset voi olla vaikka 2-3 tunnin ulkoiluja viikonloppujen sijaan. Miksi kiusata isää ja lasta, jos eivät keskenään viihdy?

Miten sinä tuon noin päin käänsit?

Minusta pitää opettaa, että tyyliin kouluun on mentävä, verot on maksettava ja oltava rehellinen. Mikään muuta ei ole pakko tehdä. Ei ole pakko nähdä minkäänlaista isää.

Ai 6v lapselle voi opettaa, että kouluun on mentävä, mutta isää ei tarvitse nähdä? Oot pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".

Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).

Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.

Itsessään ongelmaa? Sinähän siinä olet ongelma, kuuntelepa itseäsi: "ei minulle ole ongelmaa, että lapsi ei mene isälleen". Minäkin raivostuisin tuollaisesta lehmästä etänä. Miksi et sano lapselle, että isi tuli hakemaan, nyt menet isille? Sinun pitää olla aikuinen ja kypsä vanhempi, ja miehesi puolella opettaen lapselle, ettei siinä nyt kiukuttelut auta . Tietenkin lapselle tulee olla empaattinen, mutta miehes puolella sun tuossa tulee olla, ei lapsen.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".

Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).

Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.

Eli missä miehen mielestä on ongelma, jos ei hänessä itsessään? Onko vika lapsessa hänen mielestä? Vai sinussa? Vai missä?

Lapsessa. Ja usein minussa, koska minä kuulemma jotenkin sallin nämä ongelmat ja annan periksi. Vaikka kumma kyllä minusta se on hän joka ne hanskat heittää ekana tiskiin kiukutellen... Mutta on aina minun vikani ollut jos lapset ei tottele.

Jos isän mielestä vika on pienessä lapsessa, niin huhhui. En ihmettele että lapsi ei halua mennä. Ex-vaimoa on toki helppo syyttää kaikista mahdollisista ongelmista, mutta että sitä pientä lasta. Tuli paha mieli lapsen puolesta. 

Lopeta toi mielenpahoittaminen. Jos isä on muuten normaali ja kasvattaa lasta, niin homma pitää yhteisvoimin selvittää niin, että lapsi tottuu olemaan molempien vanhempien kanssa ilman suurempaa draamaa.

No jos lapsi ei halua, niin miksei voi jäädä kotiin. Ehkä äidin pitäisi tukea tätä suhdetta, jos muka on niin huolissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on isän vuoro ottaa lapset, 6v heittäytyy viime metreillä hankalaksi eikä halua lähteä. Mies ei pysy yhtään näissä tilanteissa rauhallisena, vaan sanoo lapsen kuullen asioita että "jääköön tänne sitten", "en ala taas tappelemaan ton kanssa", "en jaksa taas tapella tästä".

Minullahan ei sinänsä mitään sitä vastaan ole että lapsi jää minulle, mutta mielestäni 6v on liian pieni päättämään asiasta sekä isä tekee väärin kun sanoo lapsen kuullen noita asioita (tätä ongelmaa toki oli jo meidän yhdessäolon aikana että isä taantuu lastensa tasolle negatiivisissa tunteissa).

Mitä teen tai mitä en tee? Tuntuu niin kurjalta mutta en voi isän käytöstä muuttaakkaan, kun hän ei itse ongelmaa itsessään näe.

Eli missä miehen mielestä on ongelma, jos ei hänessä itsessään? Onko vika lapsessa hänen mielestä? Vai sinussa? Vai missä?

Vika on ap:ssä. Hän lisäksi sabotoi miehen ja lapsen suhdetta, kun menee tuossa lapsen puolelle. Siis lapsen puolellaolemistahan sekin olisi, että näkee isäänsä ja menee sinne. Äidin ois nyt sitä vain kannustettava, mutta ei kykene, koska on itsekäs lehmä.

t.kristallikissa

Isän kommentista saa kuvan ettei halua lasta sinne. Ei ilmeisesti halua olla läsnä. Jotkut isät on valmiita mihin vain saadakseen lapsen luokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.

No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.

En ole ylläoleva, mutta niinhän se on, että elämässä on pakkoja ja ei-pakkoja. Miksi lapselle ei saisi sitä opettaa?

Eli sinusta lapsen on esimerkiksi pakko mennä väkivaltaisen isän kanssa, vaikka pelkää tätä kuollakseen? Lapselle pitää opettaa, että hän on pelinappula?

Vai sittenkin niin päin, että tekee kerralla isälle ja lapselle selväksi, että jos isä ei lasta halua eikä lapsi isälle halua, niin se on sinulle OK, isätapaamiset voi olla vaikka 2-3 tunnin ulkoiluja viikonloppujen sijaan. Miksi kiusata isää ja lasta, jos eivät keskenään viihdy?

Miksi aina pitää hakea näitä ääripäitä, että mies on auttamatta kirveen kanssa heiluva pahan ruumiillistuma kun yritetään julistaa tuota oman pään pyhää totuutta kuin jotain evankeliumia?

Vilja-Eerikakaan ei olisi halunnut mennä isälleen mutta pakotettiin, ja kaikkihan tietää kuinka lopulta kävi.

Mun mies, jolla on lapset on just samanlainen lehmä, kuin ap, mitä lasten kasvattamiseen eri asioita kohtaan toimimiseen tulee. Ei tunnu yhtään kivalta siitä etävanhemmasta, kun se lähivanhempi ei tuollaisissa tilanteissa asetu VANHEMMAN, eli toisen AIKUISEN vierelle, ja opeta lapselle, että tämmöinen tilanne on ihan normaali ja minäkin haluan että olet toisen vanhemman kanssa.

t.kristallikissa

Kyse on lapaen oikeudesta tavata etävanhempaa. Mikä velvollisuu ja pakko se ei ole. Keskustelkaa yhdessä isä mukana mikä mättää. Uskaltaako lapsi puhua isän kuullen?

Että ei sitten kannata itkeä, kun saa yksin hoitaa lapsen kaikki asiat.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vilja-Eerikakaan ei olisi halunnut mennä isälleen mutta pakotettiin, ja kaikkihan tietää kuinka lopulta kävi.

No sinä et tiedä normaaleista erolapsista mitään, joten turha kommentoida.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies, jolla on lapset on just samanlainen lehmä, kuin ap, mitä lasten kasvattamiseen eri asioita kohtaan toimimiseen tulee. Ei tunnu yhtään kivalta siitä etävanhemmasta, kun se lähivanhempi ei tuollaisissa tilanteissa asetu VANHEMMAN, eli toisen AIKUISEN vierelle, ja opeta lapselle, että tämmöinen tilanne on ihan normaali ja minäkin haluan että olet toisen vanhemman kanssa.

t.kristallikissa

Kristallikissa - olet ristiriitainen hahmo. Olisin niin luullut sinun puolustavan lasta. Ei aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilja-Eerikakaan ei olisi halunnut mennä isälleen mutta pakotettiin, ja kaikkihan tietää kuinka lopulta kävi.

No sinä et tiedä normaaleista erolapsista mitään, joten turha kommentoida.

Niinpä, ja tuollainen lähivanhemman käytöshän vain pahentaa ja vaikeuttaa lapsen tilannetta. Opetetaan, että sun ei tarvitse näitä muutoksia käydä läpi. Ole ilman isää/äitiä.

t.kristallikissa

Ap, nyt sun pitää tukea sitä sun exää. Mieti asia toisinpäin. Se, että sinä menisit hakemaan lasta ja lapsi kiukuttelee kun ei halua lähteä. Pystyisitkö sinä olemaan aina yhtä lempeä siinä tilanteessa? Et pystyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies, jolla on lapset on just samanlainen lehmä, kuin ap, mitä lasten kasvattamiseen eri asioita kohtaan toimimiseen tulee. Ei tunnu yhtään kivalta siitä etävanhemmasta, kun se lähivanhempi ei tuollaisissa tilanteissa asetu VANHEMMAN, eli toisen AIKUISEN vierelle, ja opeta lapselle, että tämmöinen tilanne on ihan normaali ja minäkin haluan että olet toisen vanhemman kanssa.

t.kristallikissa

Kristallikissa - olet ristiriitainen hahmo. Olisin niin luullut sinun puolustavan lasta. Ei aikuista.

No minä lähden tässä siitä olettamuksesta, että kyseessä ovat ihan normaalit (tuskin täydelliset) vanhemmat ja erotilanne. Toki voin nyt varoittaa kaikkia tarkkailemaan aitoja väärinkohtelun merkkejä. Missä ne tässä aloituksessa olivat? Eivät missään.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Kyse on lapaen oikeudesta tavata etävanhempaa. Mikä velvollisuu ja pakko se ei ole. Keskustelkaa yhdessä isä mukana mikä mättää. Uskaltaako lapsi puhua isän kuullen?

Kyse on myös isän oikeudesta tavata lastaan, ja etääntyminen tässä vaiheessa voi kaduttaa myöhemmin elämässä. Ei kannata tehdä virheitä, joita ei voi myöhemmin korjata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä pakota lasta isälleen jos hän ei halua mennä.

No jopas on tyhmä idea.Tekisitkö samoin sen kanssa, että lapsi kiukuttelee asiaa ”en tahdo mennä eskariin”. Sitten vaan voi todeta, että ei ole pakko mennä jos ei halua.

En ole ylläoleva, mutta niinhän se on, että elämässä on pakkoja ja ei-pakkoja. Miksi lapselle ei saisi sitä opettaa?

Eli sinusta lapsen on esimerkiksi pakko mennä väkivaltaisen isän kanssa, vaikka pelkää tätä kuollakseen? Lapselle pitää opettaa, että hän on pelinappula?

Vai sittenkin niin päin, että tekee kerralla isälle ja lapselle selväksi, että jos isä ei lasta halua eikä lapsi isälle halua, niin se on sinulle OK, isätapaamiset voi olla vaikka 2-3 tunnin ulkoiluja viikonloppujen sijaan. Miksi kiusata isää ja lasta, jos eivät keskenään viihdy?

Miten sinä tuon noin päin käänsit?

Minusta pitää opettaa, että tyyliin kouluun on mentävä, verot on maksettava ja oltava rehellinen. Mikään muuta ei ole pakko tehdä. Ei ole pakko nähdä minkäänlaista isää.

Ai 6v lapselle voi opettaa, että kouluun on mentävä, mutta isää ei tarvitse nähdä? Oot pihalla.

Ehkä olen pihalla, mutta väännätkö rautalangasta: MIKSI sitä isää on pakko nähdä?

Mitä tapahtuu, jos ei näe? (Siis jos lapsi näin valitsee, eikä isä hylkää).

Ihan oikeasti kysyn tätä. Olen ihmetellyt jo pitkään.

Valitkaa puoluetoon paikka lapsen noudolle. Tai isä noutaa päiväkodista.

Nimenomaan minä niissä tilanteissa rauhallisesti selitän ja pidän kiinni siitä että isälle mennään, mutta isä hermostuu ykkösestä sataan ja alkaa lapsen kuullen kiukuttelemaan näitä "älä sitten tule" juttujaan. Hän itse torpedoi tilanteen eikä vedä ollenkaan samaa köyttä.