Lue keskustelun säännöt.
Suurin osa ihmisistä ei osaa keskustella
08.02.2019 |
Oletteko huomanneet miten moni puhuu vain itsestään ja omista jutuista. Harva osaa keskustella vuorovaikutteisesti. Meilläkin töissä jengi vaan papattaa omia juttujaan. Harva kysyy muilta mitään. Itse väsyn tällaiseen yksin puhelun kuuntelemiseen. Onko joku muu kokenut samaa?
Kommentit (29)
Kyllä liika puheliaisuus ärsyttää. Tai sitten, jos kerran varttituntiin sanoo jotain, niin toine hätäisesti puhuu päälle NIIN-NIIN-NIIN-NIIN eli "päästä minut jo puhumaan". Aaaarrrgggghhhh!!!
Siedän paremmin ihmisiä, jotka edes joskus kysyvät "Mitä kuuluu?". Ja jopa kuuntelevat vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se on sujuvinta keskustelua ja voi lähteä rönsyilemään vaikka millaiseksi keskusteluksi. Kyseleminen ahdistaa ja tekee keskusteluista jäykkiä ja tenttimäisiä.
Siis juuri muutama päivä sitten mietin täysin samaa. Heti kun yrittää alkaa jutella jostain vähän tärkeämmästä asiasta kuin säästä, niin toinen kääntää keskustelun takaisin siihen säähän tai omiin opiskeluihinsa/töihinsä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on sujuvinta keskustelua ja voi lähteä rönsyilemään vaikka millaiseksi keskusteluksi. Kyseleminen ahdistaa ja tekee keskusteluista jäykkiä ja tenttimäisiä.
Entäs jos se rönsyily on sitä, että toinen kääntää keskustelut koko ajan itseensä. "Minä minä minä" Ei kysely ole mitään tenttaamista vaan normaalia vuorovaikutusta.
Miten ainutlaatuinen kommentti.
En usko, että kukaan on koskaan pystynyt vastaavaan analyysiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä liika puheliaisuus ärsyttää. Tai sitten, jos kerran varttituntiin sanoo jotain, niin toine hätäisesti puhuu päälle NIIN-NIIN-NIIN-NIIN eli "päästä minut jo puhumaan". Aaaarrrgggghhhh!!!
Siedän paremmin ihmisiä, jotka edes joskus kysyvät "Mitä kuuluu?". Ja jopa kuuntelevat vastauksen.
Just tuollaista tarkoitin aloituksella. Ei oo hyvää vuorovaikutusta jos kiirehtii vain koko ajan kertomaan omista kokemuksista ja toisen puheet kuittaa vain nopeasti että pääsee kertomaan oman juttunsa. Töissä on vähän liikaa tällaisia ihmisiä...Ei jaksa. Eikö ihmiset tajua miten raskasta on kuunnella jatkuvaa yksin puhetta jonkun työkaverin kokemuksista ja ajatuksista? Ei sellainen ole mitään vuorovaikutusta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten ainutlaatuinen kommentti.
En usko, että kukaan on koskaan pystynyt vastaavaan analyysiin.
Vau miten nokkela kommentti. Täysin tarpeellinen! Mee muualle jos aihe ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on sitten oikea tapa keskustella? Minusta ei, sinusta täytyy, naapurista ei missään nimessä, ei säästä, ei koirista, kissoista ehdottomasti ja ilmastonmuutoksesta tietysti, ummetuksesta, lääkkeistä, ei lapsista kun mul ei oo, laihdutuksesta vai siitä mikä mieleen tulee!
Minulle on opetettu niin, että ei saa udella. Sen itsestä kertomisen jälkeen keskustelukumppanin tulisi oma-aloitteisesti jatkaa niin, että kertoo oman kokemuksensa. Minulle on opetettu, että ei saa kysellä kun toinen kertoo kyllä sen mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse oikein tykkää kertoa omista asioistani. En edes koe niissä olevan paljon kerrottavaa, kun en ole töissä enkä opiskele enkä matkustele ja asun yksin. Olen usein aika paljon hiljaa keskusteluissa, joissa muut kertovat työstään, opinnoistaan, harrastuksistaan ja perhe-elämästään.
Pidän enemmän "asiakeskusteluista", joissa jaetaan näkemyksiä jostain filosofisesta tai yhteiskunnallisesta kysymyksestä tai keskustellaan vaikka jostain elokuvasta. Tällaisissakin keskusteluissa saisi mielellään olla rauhallinen tahti, etteivät ainoastaan nopeimmin puheenvuoron nappaavat ole äänessä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Moni ei varmasti halua käydä työkaverien kanssa kovin syvällisiä keskusteluja tärkeistä asioista. Työpaikan ilmapiiri pysyy parempana, kun jutellaan mukavia kevyistä aiheista ja isommat erimielisyydet pysyy piilossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä muuta sano.
Voisi tehdä jonkinlaisen parodian, miten kaksi henkilöä tapaa, ja istuu alas, ja molemat vaikka vuorotellen puhuvat omia juttujaan:)
Joo introverttina ja pohdiskelevana ihmisenä kaipaan muutakin keskustelua kuin säästä tai jostain saman tekevästä. En jaksa jauhaa itsestään selvyyksistä, mitä joku on syönyt, ostanut tms. Tykkään myös enemmän kahdenkeskisistä keskusteluista. Ryhmässä yleensä vain äänekkäimmät pääsevät puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa miettinyt itsekin ja esim lounaalla isossa porukassa töissä asiat joista puhutaan on pinnallisia tai valitetaan yhdessä jostain tv ohjelmasta tai vastaavasta. Joskus välillä ajaudun introvertin naisen (itse olen mies) kanssa kaksin töissä lounastamaan ja on niin mukavat keskustelut että aikaa vierähtää lounaalla 1h sen perus 30 min sijaan. Hän pääsi onneksi etenemään urallaan ja vaihtoi työpaikkaa mutta minä jäin kaipaamaan mukavia lounaskeskusteluitamme.
Minun työpaikallani parhaita keskustelijoita ovat nuoret miehet, rehellisiä amiksen käyneitä duunareita. Heiltä keskustelu käy, kunhan se ei lipeä pois sallituista aiheista. Ne ovat paikallisen lätkäjoukkueen fanitus, autot ja niiden rassaaminen, viinan juominen ja pi''un saaminen. Muita aiheita on turha tarjota.
Ap varmaan kuuluu niihin uteliaisiin ihmisiin joka kyselee vaikeita henkilökohtaisia kysymyksiä. Törmäsin tällaiseen tyyppiin joka kysyi erittäin ärsyttävän kysymyksen yllättäin ja vieläkin ottaa aivoon etten kyennyt valehtelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Moni ei varmasti halua käydä työkaverien kanssa kovin syvällisiä keskusteluja tärkeistä asioista. Työpaikan ilmapiiri pysyy parempana, kun jutellaan mukavia kevyistä aiheista ja isommat erimielisyydet pysyy piilossa.
Ei työkavereille tarvi avautua. Se ei millään mene perille joillekin. On toki epätoivoisia naisia jotka palaa halusta päästä pätemään ja nokittelemaan, jotta itse tuntisivat olevansa tärkeitä. Silti, ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Ap varmaan kuuluu niihin uteliaisiin ihmisiin joka kyselee vaikeita henkilökohtaisia kysymyksiä. Törmäsin tällaiseen tyyppiin joka kysyi erittäin ärsyttävän kysymyksen yllättäin ja vieläkin ottaa aivoon etten kyennyt valehtelemaan.
En kyllä kysele mitään vaikeita. Ihan normaaleja asioita. Onpa jännä, että ihmiset kokee kiinnostuksen jotenkin häiritsevänä. En tietenkään utele työkavereilta mitään todella henkilökohtaista. Ihan normaaleja asioita. Enkä koe vuorovaikutteista keskustelua ja keskustelukumppanilta kysymistä uteluna vaan ihan normaalina. Ap
Olen huomannut, ja yleensä tuo vielä ilmenee niiden ekstroverttien toimesta. Aina meitä hiljaisempia introvertteja mollataan, mutta me osaamme kuunnella.