Kun sinä nainen tai mies sisustat yhteistä kotianne

Meidän koti on täys pinkki. Aika maskuliininen.

Sisustus qullippi kirjoitti:

niin otatteko huomioon myös toisen toiveet? Teettekö oman päänne mukaan joko liian maskuliinisen tai feminiimisen sisustuksen?

Anteeksi vaan kielipoliisit, siis feminiinisen. ap

Huonekalut on ostettu yhdessä niin, että kumpikin tykkää. Verhoja olen ostanut oman pään mukaan, mies ei tunnu edes huomaavan, jos ne vaihtuu.

Ottaisin mielelläni huomioon toisen toiveet, mutta mies ei ole ilmaissut kysyttäessäkään että sellaisia olisi. Hän sanoo ettei edes huomaa sellaisia asioita eikä välitä niistä. Joten kyllä meillä on aika lailla pelkästään minun tyylistäni tästä syystä. Vaikka nainen olenkin, tyylini ei ole perinteisen feminiininen, meillä on paljon geometrisia muotoja, punaista, valkoista, mustaa ja hopeaa jne. 

Sais mies sisustaa mun puolesta, ei kiinnosta pahemmin. Jostain huonekalusta voisin sanoa mielipiteeni, mutten verhoista tms.

Yhdessä ollaan päätetty huonekalut ja tekstiilit. Meillä ei kummallakaan ole kiinnostusta koristeluun eikä sisustusesineiden vaihteluun, joten ei ostella verhoja eikä kippoja. Jos jotain uutta kotiin tarvitsee hankkia, päätetään siitä yhdessä ja valitaan yhdessä.

Soffakalusto päätettiin yhdessä, muuten mä saan laittaa kodin niinkuin tykkään. Eikös näin yleistettynä miehille oo aika sama minkälaiset karteekit ikkunalla roikkuu, vaikka olis vanhat pyyheliinat. Ja vähäkö niitä kiinnostaa onko hyllyllä kymppitonnin lasikippo vai muovinen ankka :D  Ainakin meillä tälleen kärjistettynä näin.

Yhdessä mietitään isommat ostokset (kalusteet, sohvat, ruokapöytä). Kysymättä ostelen verhoja ja sohvatyynyn päällisiä. Ne kun saa kuiten vaihdettua jos toinen oksentaa ne nähtyään. Se kuka verhot vaihtaa ja silittää saa päättää mitä sinne laitetaan roikkumaan. Toinen puolisko sitten saa itse päättää miltä uusi terassi näyttää, kerta sen itse rakentaa.

Päätetään yhdessä, tietenkin. Molemmilla on aika sama maku, tykätään suht yksinkertaisesta eikä mistään turhasta koristekrääsästä, ja samoista väreistäkin tykätään pääosin.. Jos löydän jonkun kivan jutun minkä haluan ostaa, niin kysyn mieheltä että mitä mieltä se on, jos se ei tykkää niin sitten ei hommata. Ja sama toisinpäin.

Minä olen naisena päättänyt sisustuksesta kalusteita myöten, mutta kaikki on ”hyväksytetty” miehellä, että ne kelpaavat myös hänelle. Tekstiileistä mies ei niin välitä, eli verhot, matot yms olen valikoinut itse. En sisusta romanttisesti tai voimakkailla väreillä, joten tähän mennessä kaikki on kelvannut. Kotimme on aika perus valkoinen, harmaa, musta, hieman vallilaa.

Seurusteluaikana ennen yhteistä asuntoa miehelläni roikkui makuuhuoneen ikkunassa muovipussi peittämässä sitä kohtaa mistä aurinko ärsyttävästi paistoi aamulla. Se kertoo varmaan tarpeeksi siitä miten paljon häntä kiinnostaa asunnon sisustus, joten mielipiteensä kyselyistä huolimatta asuntomme on sisustettu täysin minun makuni mukaan.

Kysyn mielipidettä, mutta en välttämättä huomioi sitä ostoksilla. Harkitsen, kumman mielipide on vahvempi. Yleensä minun. Jos mun toiveena on ostaa jotain tiettyä ja puolisolla ei ole sanottavana juurikaan juuta tai jaata, tai varsinkaan jos ei ole muita ehdotuksia, niin hankin mitä haluan tai tarvitsen. 

Muutin mieheni luo ja ymmärtääkseni tämän kodin on aika pitkälti sisustanut hänen entinen puolisonsa. Hän oli käsityöalan ihminen, jolla oli hyvä silmä väreille ja tekstiileille, joten en ole kokenut tarpeelliseksi tehdä muutoksia eikä ilmeisesi mieskään. Kun uutta hankitaan niin hankitaan sellaista, mikä sopii vanhaan.

Ei olla hirveän innokkaita sisustajia, samoilla sisustuksilla ollaan menty jo aika kauan. Olohuoneen merkittävimmät sisustuselementit on miehen asunnosta, kaikki verhot on mun vanhoja tai ostamia. Viimeksi ostettiin yhdessä eteisen matto. Maalaamani huonekalujen väreistä olen antanut miehelle pari vaihtoehtoa, joista valitsee itselleen mieluisimman.

No erottiin avomiehen kanssa, mutta yhteiseen asuntoon muuttaessamme sisustus oli helppoa, kun molemmilla oli samantyyliset huonekalut. Suoria linjoja ja harmaan eri sävyjä.

Isoissa hankinnoissa kysyn mielipidettä, sellainen löytyy lähinnä sohvan kohdalla ja koskee löhöilymukavuutta. Pienempien asioiden kohdalla en edes vaivaudu kun sitä mielipidettä ei kuitenkaan ole ja kotiin tullessa toteaa isojenkin sisustusmuutosten osalta "oho, onpas kiva" ja se siitä.

"Yhdessä päätetään".  

Juupa juu, kyllä nämä tiedetään. Jos mies ehdottaisi auton moottorista tehtyä sohvapöytää niin yksikään nainen ei sitä live-love-laugh-tähtityyny-sisustustikas-tuikkukuppi-kämppäänsä ikikuuna päivänä hyväksyisi. 

Älkää jaksako valehdella. 

Mä olen muuttamassa naisen kanssa yhteen. Mua ei vaan kiinnosta sisustus. Hän saa tehdä, mitä lystää, kunhan värit ei ole semmoisia, mitä inhoan ja hän huomioi sen, että mä olen se, joka kuitenkin kantaa raskaat asiat.

Mulle merkitsee lähinnä käytännöllisyys. En oikein osaa hahmottaa, mikä sitten olisi feminiinistä ja mikä maskuliinista sisustusta, enkä edes välitä.

Olen asunut vuosikaudet yksin, eikä mulla sinänsä ole mitään sisustusta.

Otan huomioon toisen toiveet.

Ostamme vain sellaisia kalusteita ja muita sisustusesineitä, jotka kelpaavat kummallekin. Suuret jutut tehdään yhdessä, ja minä teen sitten hienosäädön.

Mies ei osaa tehdä viimeistelyjä sisustuksen suhteen, ja jaksaa aina ihmetellä että miten minä saan kodista viihtyisän ja kodikkaan. Hän ei siihen kykene. Esim hänen siivoamisensa jäljiltä koti on kyllä siisti, mutta vähän ankea. Kodikas ja viihtyisä siitä tulee vasta kun asettelen tavarat (esim. tyynyt) eri tavalla. Tästä syystä minun sisustusnäkemykseni vaikuttaa enemmän sisustukseemme, vaikka hankinnat tehdään yhdessä.

Ainoa poikkeus on säilytystila.

Miehen mielestä säilytystilaa ei tarvitsisi paria kaappia enempää. Niihin mahtuvat juuri ja juuri hänen henkilökohtaiset tavaransa. En tiedä minne minun ja lastemme tavarat sitten pitäisi tunkea.

Tämä on mielestäni aika erikoista, sillä mies on meillä se pedantimpi puoliso, joka ahdistuu nopeammin epäjärjestyksestä.

Sitten hän ihmettelee kun tavarat ovat näkösällä pitkinpoikin asuntoa.

En tiedä miten hän ajattelee tavaroiden säilytyksen onnistuvan ilman kaappeja ja muita säilytysratkaisuja.

Siksi hankin säilytystilaa diktaattorimaisesti hänen mielipiteistään välittämättä :D

Vierailija kirjoitti:

"Yhdessä päätetään".  

Juupa juu, kyllä nämä tiedetään. Jos mies ehdottaisi auton moottorista tehtyä sohvapöytää niin yksikään nainen ei sitä live-love-laugh-tähtityyny-sisustustikas-tuikkukuppi-kämppäänsä ikikuuna päivänä hyväksyisi. 

Älkää jaksako valehdella. 

Mistä tiedät?

Sellainenhan voi olla todella tyylikäs.

Industrial + romantiikka on yksi suosikkityyleistäni.