Raskaana (rv5) ja uuden työn pitäisi alkaa 1,5kk päästä
Noniin olen siis raskaana ja uuden todella mielenkiintoisen työn pitäisi alkaa 1,5kk päästä. Työsopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, mutta työt on luvattu. Olisi edessä muutto uuteen kaupunkiin, eikä raskaus ollut suunniteltu. Siitä ei sen enempää, ei keskitytä siihen eikä ehkäisyn pettämiseen vaan siihen, että mitä ihmettä teen.
Kerronko tulevalle työnantajalle, että olen raskaana ennen kuin kirjoitan sopparin. Vai en kerro mitään ja ilmoitan heti ku maha alkaa näkyä kunnolla että tämä on tilanne. Siinä on kuitenkin 6kk koeaika, joten pelko on, että työsuhdetta ei jatketa, kun raskaus tulee esille. Miksi ihmeessä he pitäisivät minut, kun sen jälkeen joutuisivat maksamaan siitä, että olen pois ainakin 9kk.
Vai hylkäänkö uuden työn ja jään vanhaani. Siellä olisi ihan ok jäädä äitiyslomalle. Mutta en viihdy ja uudet haasteet odottaisivat uudessa työssä. Toki äippäloman jälkeen voisin hakea uudestaan, mutta en tiedä menikö se juna sitten jo.
Kommentit (67)
Finlex työsopimus
”Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.
Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. (4.3.2011/197)
Omakohtainen kokemus. Olin täysin vastaavassa tilanteessa ja sain heti valintani jälkeen tietää, että olen raskaana. Päätin silloin, että jään entiseen työpaikkaani ja ilmoitin itse uudelle työnantajalle, että tilanne on tämä ja kaikkien kannalta on varmasti parempi etten ota uutta työtä vastaan. Uusi työnantaja oli häkeltynyt ilmoituksestani, mutta kiitti rehellisyydestä. Kyse oli pienestä firmasta, jossa varmasti äitiyslomani olisi tuottanut hankaluuksia, kun taas silloinen työpaikkani oli iso firma ja äitiyslomalla yms. vähän väliä joku.
Olin kotona kaksi vuotta ja palasin vanhaan työpaikkaani, mutta tuo toinen firma oli kuullut paluustani työelämään ja omistaja soitti ja kysyi olenko vielä kiinnostunut tulemaan heille töihin. Firma oli tämän parin vuoden aikana kasvanut hiukan ja uudelle tekijälle oli tarve. Joten päädyin sitten loppujen lopuksi kuitenkin uuteen työpaikkaan!
Toinen kokemus taas työnantajan puolelta. Olimme juuri organisoineet työtehtävät uusiksi ja varsinkin yhdelle todella hyvälle työntekijälle laadittiin täysin hänen toiveiden mukaan työnkuva. Hän ehti olla siinä kuukauden kun ilmoitti, että jää sitten äitiyslomalle. Tämä aiheutti sen että meni koko paletti uusiksi, joka kieltämättä ärsytti. Toisaalta olin hyvin onnellinen kyseisen työntekijän puolesta koska hän kertoi samalla kuinka vaikeaa lapsen saaminen oli ollut (mm. varhaisia keskenmenoja useita).
Itsellä oli ihan sama tilanne raskausviikkoja tosin muutama vähemmän. Menin koeajalle ja ekan ultran jälkeen kun todettiin kaiken olevan kunnosssa, kerroin työnantajalle ja nyt jo äippälomalta takaisin vakipestissä.
Jos kerrot koeajan aikana olevasi raskaana, niin todennäköisesti ei työnantaja edes uskalla antaa potkuja jolleivät pysty todistamaan että olet tehnyt virheitä työssäsi, raskaus kun Suomessa ei saa olla potkujen syy.
Vierailija kirjoitti:
Milloinkas nainen saa tulla raskaaksi? Kun ei kelpaa uudessa työssä olla raskaana eikä vakinaistamisen jälkeen. Työttömänäkö? Sitten vasta haukutaankin kun on lapsia hankittu ilman että äiti on työelämässä.
No tämähän se. Tosi kiva, kun ihan lainkin puolesta raskaus ei ole syy syrjimiseen, mutta silti olet kusettaja, jos et ole heti raportoimassa siitä. Ymmärrättehän, että kyseessä on kuitenkin henkilökohtainen yksityinen asia. Tuossa vaiheessa harvoin muutenkaan muille vielä raskaudesta huudellaan, joten en varsinaisesti näe syytä miksi siitä pitäisi työnantajallekaan olla kertomassa. Toki tilanne on vähän hankala, mutta näitähän sattuu.
Ja eipä se syrjiminen nyt siihenkään lopu, että naiset itse hyväksyvät sen. Tässäkin monet nyt sälyttävät vastuuta raskautuneille naisille asiasta, miksi työnantajat eivät heitä palkkaa. Tietenkin tilanne on työnantajan näkökulmasta ikävä, tiedän. On tämäkin kyllä, kun toisaalla valitetaan ettei lapsia synny, mutta siltikään ei ikinä saisi olla raskaana :/
Neuvoni on ehkä karu ja ankea, mutta ota pohdinnassasi huomioon että raskaus on vasta todella alussa. Varhaisen keskenmenon taannoin kokeneena se tuli ensimmäisenä mieleen. En itse kertoisi ennen ensimmäisen kolmanneksen loppua. Toivon tietysti että raskautesi jatkuu ja kaikki menee hyvin!
Tämä on väärää tietoa. Selvitin liittoni (TEK) irtisanomistapauksiin erikoistuneelta asianajajalta tämän asian viime keväänä.
Olin samassa tilanteessa kuin ap: olin raskaana, tiesin sen jo haastattelussa, en kertonut koska ei ole pakko, aloitin uudessa paikassa 400km päässä, kerroin vasta kun oli pakko edelleen ollessani koeajalla. Ulkomaalaiset yhtiön omistajat olivat hieman sotajalalla mutta ilmeisesti joku suomalainen heille selvensi Suomen lainsäädäntöä ja pääsin rauhallisesti äitiyslomalle. Jäin jopa vielä aikaisemmin saikun kautta pois töistä. Kukaan suomalainen ei ainakaan tuonut mielipiteitään esiin missään vaiheessa eikä esimieheni ollut moksiskaan. Toki varmaan harmitti mutta ei näyttänyt sitä minulle, Enkä tunne yhtään häpeää mistään. Tämä itku rehellisyydestä on naisten keksintöjä taas. Olen töissä miesvaltaisella alalla, erityisasiantuntijana (34v) ja olin ainoa siinä työtehtävässä, joten varmasti hankaloitti osastoani.
Luuleeko joku todellakin, että miehet tuntisivat koskaan omantunnon kirpaisuja vastaavasta asiasta, tehdessään lain mukaan??? Karaiskaa nyt itsenne, arvon naiset ja arvostakaa itseänne.
Neuvoni on: älä kerro mitään ennenkuin viimeinen pakko. Tee ilmoitus aina kirjallisesti (eli sähköpostitse), jolloin todellakin on työnantajan velvollisuus osoittaa ettei työsuhteen purku tahi päättäminen sen jälkeen johdu raskaudesta. Ihmisillä on muutenkin erheellisiä käsityksiä irtisanomisesta koeajalla: esim. koeajalla ei voi käyttää irtisanomisen syynä tuotannollisia tai taloudellisia syitä (olen ollut esimies). Pätevä syy täytyy myös aina löytyä; syyttä/pärstäkertoimen mukaan jne ei saa irtisanoa.
Työelämä on raadollista eikä hyvää hyvyyttään kulkijat pärjää, se on vaan fakta.