Kumpi sattuu enemmän, miehen herkille kohdille potku vai synnytys?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Hetkellisesti se potku tai pyöräntanko kulkusilla aiheuttaa melkoisen intensiivisen kivun, mutta se laimenee kuitenkin melko nopeasti. Olen miettinyt joskus miten sitä kipua voi kuvailla semmoiselle joka ei moisia omista, herkkyysaste on minun mielestä vähän sama kuin jos laittaa silmän kiinni ja tökkii silmämunaa sormella. Jos sitten tulisi siihen kunnon isku niin saattaisi olla vähän samantapainen kokemus. Silmä tosin ei ehkä kestä iskuja ihan niin hyvin..
Kovin tuokin sai miinuksia siitä että joku yritti kuvailla miehistä kipua asiaa tuntemattomille. Kertokaa sitten mihin molempien (kaikkien) sukupuolien kokemaan kipuun synnytyskivut voisivat vertautua?
Miesten täytyy vaan päästä joskus synnytykseen mukaan niin näkevät mitä se on.
Synnyttäminen on ainakin vaarallisempaa, siitä seuraa todennäköisemmin hengenlähtö kuin munille potkaisemisesta, vaikka sairaalassa synnyttäisikin.
Vierailija kirjoitti:
Miesten täytyy vaan päästä joskus synnytykseen mukaan niin näkevät mitä se on.
Synnyttäminen on ainakin vaarallisempaa, siitä seuraa todennäköisemmin hengenlähtö kuin munille potkaisemisesta, vaikka sairaalassa synnyttäisikin.
Voihan sitä tukehtua vaikka kananpalaan. Siitä se on leikki kaukana kun kanabiitti kurkussa et saa happea ja tiedät kuolevasi. Jää synnytyskipu ja munille potkimiset kakkoseksi.
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Luuletko että naisille annetaan tarpeeksi tai yleensä ollenkaan kivunlievitystä synnytyksessä? Voin vastata että ei anneta. Kärsimykset on järkyttävät. Niin järkyttävät että toivoo kuolevansa.
Synnytyskipu on aivan järkyttävä. Ei ole olemassa sanaa joka voisi sitä kuvata. Ja se ei ole pelkästään kipu joka on karmaiseva vaan myös ne vauriot joita synnytys aiheuttaa. Ei se kipu tule tyhjästä vaan kudosten luiden yms äärettömästä venymisestä ja rikkoontumisesta. Esim häntäluu voi murtua tai katketa.
Osoittaa todellista suhteellisuudentajun puutetta kysyä aloittajan kaltaisia kysymyksiä
Moni synnyttänyt nainen sanoo että haluaa tehdä saman uusiksi. Kukaan iskun munilleen saanut mies, poislukien sairaat masokistit, ei ole vielä toivonut saman toistuvan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Luuletko että naisille annetaan tarpeeksi tai yleensä ollenkaan kivunlievitystä synnytyksessä? Voin vastata että ei anneta. Kärsimykset on järkyttävät. Niin järkyttävät että toivoo kuolevansa.
Synnytyskipu on aivan järkyttävä. Ei ole olemassa sanaa joka voisi sitä kuvata. Ja se ei ole pelkästään kipu joka on karmaiseva vaan myös ne vauriot joita synnytys aiheuttaa. Ei se kipu tule tyhjästä vaan kudosten luiden yms äärettömästä venymisestä ja rikkoontumisesta. Esim häntäluu voi murtua tai katketa.
Osoittaa todellista suhteellisuudentajun puutetta kysyä aloittajan kaltaisia kysymyksiä
Höpö höpö. Kummasti näistä murtumista ja ääärimmäisistä revähdyksistä huolimatta muija on tolpillaan viikon päästä synnytyksestä. Saat kuulostamaan synnytyksen joltain auto-onnettomuudelta, jossa lantio murtuu tuhannen p*skaksi ja pehmytkudosta repeytyy kämmenen kokoisina paloina irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Olet aivan taatusti mies.
En muuten ole koskaan nähnyt kenenkään munille pitkaistun huutavan kuin syötävä, kuten monissa synnytyksissä olen nähnyt.Naisethan kirkuu jo siitä kun näkee hämähäkin tai kynsi katkeaa. Pelkkää huomionhakua ja draamailua, kuten naisilla kaikki muukin aina.
Sano tuo sen jälkeen kun olet ollut vaimosi mukana synnytyksessä ja rukoillut että eikö tämä voi jo loppua ja että et olisi ikinä voinut kuvitella kuinka paljon nainen joutuu kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Olet aivan taatusti mies.
En muuten ole koskaan nähnyt kenenkään munille pitkaistun huutavan kuin syötävä, kuten monissa synnytyksissä olen nähnyt.Naisethan kirkuu jo siitä kun näkee hämähäkin tai kynsi katkeaa. Pelkkää huomionhakua ja draamailua, kuten naisilla kaikki muukin aina.
Oletko se sama tyyppi, joka joskus armeijan kasvisruokapäivästä keskustellessa totesi, että naiset pyörtyvät, jos näkevät tilkkasenkin verta?
Vierailija kirjoitti:
Moni synnyttänyt nainen sanoo että haluaa tehdä saman uusiksi. Kukaan iskun munilleen saanut mies, poislukien sairaat masokistit, ei ole vielä toivonut saman toistuvan
Katsos kun niitä lapsia ei muuten saa ja se on naisen ikävä osa olla se synnyttäjä elämänluoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Luuletko että naisille annetaan tarpeeksi tai yleensä ollenkaan kivunlievitystä synnytyksessä? Voin vastata että ei anneta. Kärsimykset on järkyttävät. Niin järkyttävät että toivoo kuolevansa.
Synnytyskipu on aivan järkyttävä. Ei ole olemassa sanaa joka voisi sitä kuvata. Ja se ei ole pelkästään kipu joka on karmaiseva vaan myös ne vauriot joita synnytys aiheuttaa. Ei se kipu tule tyhjästä vaan kudosten luiden yms äärettömästä venymisestä ja rikkoontumisesta. Esim häntäluu voi murtua tai katketa.
Osoittaa todellista suhteellisuudentajun puutetta kysyä aloittajan kaltaisia kysymyksiä
Synnytätkö sinä jossain kehitysmaassa? En usko sanaakaan saduistasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni synnyttänyt nainen sanoo että haluaa tehdä saman uusiksi. Kukaan iskun munilleen saanut mies, poislukien sairaat masokistit, ei ole vielä toivonut saman toistuvan
Katsos kun niitä lapsia ei muuten saa ja se on naisen ikävä osa olla se synnyttäjä elämänluoja.
Sepä olisikin näppärää, kun mies pullauttaisi lapsen maailman munille potkaisemisen jälkeen. Meilläkin olisi ainakin neljä lasta, kun mies olisi hoitanut osan synnytyksistä.
Naiset ovat niin ihanan urheita, kun synnyttävät.
loogikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loogisesti ajateltuna potku, sillä synnytys harvemmin tapahtuu kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Loogisesti ajateltuna synnytys, sillä synnytyskipu voi kestää kymmeniä tunteja.
Eli adrenaliini ja oksitosiini turruttavat sen kivun. Kuten ajattelinkin.
No eivät todellakaan turruta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Olet aivan taatusti mies.
En muuten ole koskaan nähnyt kenenkään munille pitkaistun huutavan kuin syötävä, kuten monissa synnytyksissä olen nähnyt.Naisethan kirkuu jo siitä kun näkee hämähäkin tai kynsi katkeaa. Pelkkää huomionhakua ja draamailua, kuten naisilla kaikki muukin aina.
Tästähän sinulla on varmasti tosi paljon kokemusta. Minulla lähtee kovasta kivusta taju ja verenpaine + syke nousevat vaarallisen korkeiksi. -ohis-
jalokivet vitriinissä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Olet aivan taatusti mies.
En muuten ole koskaan nähnyt kenenkään munille pitkaistun huutavan kuin syötävä, kuten monissa synnytyksissä olen nähnyt.Synnytys oli ihan piece of cake. Sen sijaan munille potkaisu sattui ihan h*lvetisti, vaikka kipukynnykseni on todella korkea. Naiset laittaa aina ihan sikana lisää noihin synnytyskipuihin, koska luulevat ettei miehet tietäis. Vaik kyllä me tiedetään.
Eräässä amerikkalaisessa ohjelmassa tulevalle isälle laitettiin elektrodit alavatsalla ja sähköllä simuloitiin supistuksen voimakkuutta ja intensiteettiä. Eipä kestänyt kauaa kun itki ja huusi. Tarttis näille vähättelijöille tehdä sama.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat niin ihanan urheita, kun synnyttävät.
Näinhän se on ollut näihin aikoihin asti. Mutta yhä yleisempää on jättää lapset tekemättä tai saada korkeintaan se yksi kivun pelon ja vartalon rupsahtamisen pelossa. Sanoisin, että sen joka ei ole itse synnyttänyt , ei kannata niistä kivuista lässyttää. Synnytykseen verrattuna kolonoskopia on Huviretki.
Bambaloo kirjoitti:
Vain Jumala tietää tämän ja kipumestari.
Ai niinku mikä jumala?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Luuletko että naisille annetaan tarpeeksi tai yleensä ollenkaan kivunlievitystä synnytyksessä? Voin vastata että ei anneta. Kärsimykset on järkyttävät. Niin järkyttävät että toivoo kuolevansa.
Synnytyskipu on aivan järkyttävä. Ei ole olemassa sanaa joka voisi sitä kuvata. Ja se ei ole pelkästään kipu joka on karmaiseva vaan myös ne vauriot joita synnytys aiheuttaa. Ei se kipu tule tyhjästä vaan kudosten luiden yms äärettömästä venymisestä ja rikkoontumisesta. Esim häntäluu voi murtua tai katketa.
Osoittaa todellista suhteellisuudentajun puutetta kysyä aloittajan kaltaisia kysymyksiäHöpö höpö. Kummasti näistä murtumista ja ääärimmäisistä revähdyksistä huolimatta muija on tolpillaan viikon päästä synnytyksestä. Saat kuulostamaan synnytyksen joltain auto-onnettomuudelta, jossa lantio murtuu tuhannen p*skaksi ja pehmytkudosta repeytyy kämmenen kokoisina paloina irti.
Munille potkun jälkeen ollaan normitilassa 2min jälkeen.
Itse sain nämä legendaariset pahat repeämät. Kiva, että se on sinulle riittävää, että olin viikon päästä synnytyksestä pystyssä. Itse arvostaisin jos nyt 5kk jälkeen pystyisin juoksemaan tai makaamaan edes kyljellään ilman kipua. Mutta ei. Ei ole kivulla väliä jos pääsee ylös.
En tule ilmeisesti koskaan palautumaan siihen mitä olin ennen synnytystä, mutta terveydenhuollon näkökulmasta kaikki meni hyvin vaikka hankalasti. Tekstit ainakin oli hyvin vähätteleviä ja osa oireista jätetty kokonaan kirjaamatta. Jorvi 2018.
Vierailija kirjoitti:
jalokivet vitriinissä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen kroppahan valmistautuu synnytykseen kuukausia hormooneineen. Pidän tarinoita, nimenomaan tarinoita synnytyksen kamaluudesta puhtaana huuhaana nykylääketieteen aikana.
Olet aivan taatusti mies.
En muuten ole koskaan nähnyt kenenkään munille pitkaistun huutavan kuin syötävä, kuten monissa synnytyksissä olen nähnyt.Synnytys oli ihan piece of cake. Sen sijaan munille potkaisu sattui ihan h*lvetisti, vaikka kipukynnykseni on todella korkea. Naiset laittaa aina ihan sikana lisää noihin synnytyskipuihin, koska luulevat ettei miehet tietäis. Vaik kyllä me tiedetään.
Eräässä amerikkalaisessa ohjelmassa tulevalle isälle laitettiin elektrodit alavatsalla ja sähköllä simuloitiin supistuksen voimakkuutta ja intensiteettiä. Eipä kestänyt kauaa kun itki ja huusi. Tarttis näille vähättelijöille tehdä sama.
Miksiköhän samassa testissä ei testattu sähköshokkeja myös naisille? Siksiköhän että etukäteen jo oli tiedossa ettei sähköiskuilla synnytyskipujen kanssa mitään tekemistä ole?
Synnytys oli ihan piece of cake. Sen sijaan munille potkaisu sattui ihan h*lvetisti, vaikka kipukynnykseni on todella korkea. Naiset laittaa aina ihan sikana lisää noihin synnytyskipuihin, koska luulevat ettei miehet tietäis. Vaik kyllä me tiedetään.