Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu niin pahalta jättää lapsi yksin nukkumaan.
06.02.2019 |
Lapselle alkoi tulla nukahtamisvaikeuksia alle vuoden ikäisenä. Piti nukuttaa kauan ja olla siinä lähellä. Lopulta kävi liian raskaaksi ja otimme unikoulun käyttöön. Nyt on jo pari viikkoa ollut unikoulu. Laitan vaan lapsen omaan sänkyyn ja sanon hyvät yöt tai nuku hyvin ja laitan oven kiinni. Hän itkee siellä 1-5 minuuttia kunnes nukahtaa. Mutta tuokin raastaa kun siellä niin surullisen kuuloisena toistelee "äiti, äiti,äiti". Nykyään siis olemme tämän unikoulun ansiosta saaneet lapselle melko hyvän rytmin, hän on tyytyväisempi ja ei mene aikaa nukuttamisiin. Laitan nukkumaan omaan sänkyyn myös päiväunet. Rattaisiin ei nukahda kuin harvoin ja silloinkin päivä jo liian pitkällä. Ilmeisesti jossain vaiheessa itkunkin pitäisi loppua. Mutta joka kerta kun lapsi itkee yksin huoneessa niin tuntuu että olisin hylännyt hänet. Hän ei herätessään kyllä itke, että siinä mielessä tuntuu ettei mitään traumoja tuosta ole tullut mutta mitä mieltä te olette?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Mä aina olen ihmetellyt ihmisiä, jotka tunti kaupalla nukuttavat lapsiaan. Meillä on aina laitettu lapsi sänkyynsä, siinä tehty iltarutiinit (iltasatu, tuutulaulu, hyvänyönpusu) ja sitten hipsitty pois. Tadaa! Lapsi oppinut ihan alusta lähtien nukahtamaan itsekseen. Tämä siis sen jälkeen, kun ei enää nukahtanut iltaruokinnan aikana syliin.
Ja tadaa kaikki lapset eivät nukahda itsekseen. Tai tietty jos antaisi monta tuntia huutaa täyttä huutoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, hui...pitäsikö sinun keksiä joku harrastus, että pääset tuosta riipuvaisuudesta? Isä hoitaa nukutuksen ja sinä menet esim. lenkille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aina olen ihmetellyt ihmisiä, jotka tunti kaupalla nukuttavat lapsiaan. Meillä on aina laitettu lapsi sänkyynsä, siinä tehty iltarutiinit (iltasatu, tuutulaulu, hyvänyönpusu) ja sitten hipsitty pois. Tadaa! Lapsi oppinut ihan alusta lähtien nukahtamaan itsekseen. Tämä siis sen jälkeen, kun ei enää nukahtanut iltaruokinnan aikana syliin.
Ja tadaa kaikki lapset eivät nukahda itsekseen. Tai tietty jos antaisi monta tuntia huutaa täyttä huutoa.
Niin nytkin lapsi itkee pari minuttia ja nukahtaa :D
Ei ei ei. Lue vähän kiintymyssuhteesta, lapsen kehityksestä jne ja mieti uudestaan. Jos lapsi tarvitsee lohtua, häntä kuuluu lohduttaa.
Saan varmaan alapeukkuja mutta meillä nukutaan perhepedissä. Iltarutiinit on mutta taapero nukutetaan viereen ilman kiirettä.
Missä isä? Isä ottaa kopin asiasta ja sinä otat omaa aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä aina olen ihmetellyt ihmisiä, jotka tunti kaupalla nukuttavat lapsiaan. Meillä on aina laitettu lapsi sänkyynsä, siinä tehty iltarutiinit (iltasatu, tuutulaulu, hyvänyönpusu) ja sitten hipsitty pois. Tadaa! Lapsi oppinut ihan alusta lähtien nukahtamaan itsekseen. Tämä siis sen jälkeen, kun ei enää nukahtanut iltaruokinnan aikana syliin.
Haist sinä vaan, omahyväinen haisusi, sun lapses on helppo tapaus.
Ei nikahda itsekseen vaan huutamalla huutaa täysin paniikissa kunnes oksentaa kun
on yritetty jättää yksinään huoneeseen. Ja iltarutiinit ovat olleet täysin samat kokoajan.
Eli mitenköhän tuollainen täysin paniikissa oppii sitten sinun mielestäsi nyt tällä hetkellä, että ihan turvallista nukahtaa yksinään. Jätän siihen paniikkiin vaan ja oksennukseensa?
Vierailija kirjoitti:
Mä aina olen ihmetellyt ihmisiä, jotka tunti kaupalla nukuttavat lapsiaan. Meillä on aina laitettu lapsi sänkyynsä, siinä tehty iltarutiinit (iltasatu, tuutulaulu, hyvänyönpusu) ja sitten hipsitty pois. Tadaa! Lapsi oppinut ihan alusta lähtien nukahtamaan itsekseen. Tämä siis sen jälkeen, kun ei enää nukahtanut iltaruokinnan aikana syliin.
No ei se ome mikään joko tai juttu. Että joko nukutetaan tuntikaupalla tai sitten annetaan nukahtaa itse. Mä nukutan kyllä vielä mun 1v ja 2,5v lapset, mutta ei siinä mene kuin noin 10min per lapsi. Ei ole mitään iltaitkuja tai ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on tosi hyvin. meillä unikoulu ei auttanut, kun se oli oikeasti yli tunnin huutoa ja paniikinomaista itkua. Meille perhepeti oli helpompi ratkaisu. Ja kaikki nukkuu paremmin. Hienoa, kun toisille sopii unikoulu, siksi se on kehitetty, jos ei kukaan nuku hyvin.
Meillä on aina luettu iltasatuja kunnes nukahdan ja sitten lapset on hiljaa, ettei herätä äitiä ja nukahtavat itsekin. Jolloin äiti, kas kummaa, herää kuin taikaiskusta.
Nukahdan kyllä välillä oikeastikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muut unikoulut kuin tassutukset on kamalia. Ap minä ratkaisin asian niin, että olen samassa huoneessa vauvan kanssa niin, että hän tietää, että olen siinä. Mutta vauvan kuitenkin tulee nukahtaa itse oman sänkyynsä.
Ottaa aivoon lapsen nukuttajat.
Ei voi kahta tuttava pariskuntaa kutsua kylään, tai siis voi mutta ärsyttää kun koko ilta menee "lasten nukuttamiseen".
Lapset laitetaan nukkumaan ja that's it. Elämänsä saa pilattua paljon paremmin jollain muulla tavalla. Lisäksi nukuttamisessa asiaan sotketaan lapsikin mukaan. Pitäisi pelleillä vaan omalla elämällä.
Mitä hyötyjä tästä monen tunnin nukuttamisesta on? Lapsi ei opi nukkumaan ja vanhempi väsyy. Kuka tästä höytyy ja miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos susta tuntuu pahalta niin älä tee niin. Ole vaikka samassa huoneessa, mutta älä ota kontaktia ellei oikeasti ole joku hätä.
Hei, minä tein kuten parhaaksi näin eli menin lapsen kanssa nukkumaan jo ilta 9 aikaan. Ensin lapsi nukahti rinnalle, imetin 1.5 vuotiaaksi. Enpä olisi lapsen itkua voinut kuunnella! Poika nukkui siis vieressäni viisi vuotiaaksi. En tuntenut yhtään syyllisyyttä, että lapsi nukuu vieressäni. Isä oli kyllä samassa taloudessa, muttei häntä poika paljon kiinnostanut. Ihminen taitaa olla ainut nisäkäs joka heittää jälkeläisensä yksin nukkumaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti nukahtaa enimmillään viidessä minuutissa niin ehkä tämä unikoulu toimii teille. Voisit kuitenkin ehkä tehdä sellaisen lisän että käyt minuutin päästä/ välein taputtamassa selkää, ja menet ja otat syliin rauhoittumaan jos itku menee paniikin puolelle.
Markku Ohtava kirjoitti:
Ottaa aivoon lapsen nukuttajat.
Ei voi kahta tuttava pariskuntaa kutsua kylään, tai siis voi mutta ärsyttää kun koko ilta menee "lasten nukuttamiseen".
Lapset laitetaan nukkumaan ja that's it. Elämänsä saa pilattua paljon paremmin jollain muulla tavalla. Lisäksi nukuttamisessa asiaan sotketaan lapsikin mukaan. Pitäisi pelleillä vaan omalla elämällä.
Mitä hyötyjä tästä monen tunnin nukuttamisesta on? Lapsi ei opi nukkumaan ja vanhempi väsyy. Kuka tästä höytyy ja miten?
Kukako tästä hyötyy? Se vanhempi tietenkin. Tätäkin voi käyttää sen oman tärkeyden tunteen välikappaleena.
Meillä kaks ensimmäistä nukahtivat hyvin itsekseen omiin sänkyihin taaperoikäisestä alkaen. Tämä kolmas tarvitsee vanhemman vierelle ja välillä nukahtaa syliin tai kainaloon. Nukkuu kyllä hyvin yönsä läpi eikä itke. Ei minua häiritse se että joskus menee puolikin tuntia että lapsi nukahtaa. Makoilen omassa sängyssäni lapsen vierellä tai kattelen telkkua lapsi kainalossa. Itkettämistä en ymmärrä eikä siinä ole mitään tolkkuakaan meillä kun muidenkin pitää saada nukkua.
Mun lapsen unikoulu toteutettiin sairaalassa, eikä oppinut nukkumaan sielläkään...
Miten se lapsi oikeasti oppii nukahtamaan itsekseen? Siis ilman mitään itkemistä? Siinä tapauksessa on lapsi ollut sellainen jolle nukahtaminen ei ole ongelma taikka vanhemman läsnäolon puute.
Oma vauva oli jo alle kuukauden vanhana sellainen että ei nukkunut itsekseen kuin 5-10 minuuttia heräämättä ja ilman että alkoi huuto heti. Sylissä ei huutanut mitään turhia. Eli pääsin juuri vessaan niin lapsi heräsi huutamaan. Jos olin vieressä tai oli sylissä, nukkui kaksikin tuntia putkeen.
Päiväunet oli 6kk-11kk 30 minuuttia x3 yksinään omassa sängyssään, vieressä jos nukkui niin 1h helposti.
Eli missä välissä olisisin vääntänyt sen nukkumaan päiväunilla pidempään yksinään kun ei nukahtanut uudestaan kun heräsi?
Itketysunikoulu on lapsen perusturvan kehittymiselle ja psyykkisen hyvinvoinnin kehittymiselle todella haitallista, kai tiedät sen?? Ei unikoulua noin kuulu tehdä. Ota yhteyttä johoinkin unikouluhoitajaan joka osaa hommansa.
Lapsi kyllä laitetaan omaan huoneeseensa ja lähdetään pois mutta ovi jää auki/raolleen ja lapsi saa kuulla vanhempien äänet ja jos lapsi huikkii niin siellä käydään tai huudetaan vastaus että äiti on täällä ihan lähelllä, nyt nukkumaan. Jos alkaa kuulostaa itkuiselta niin mennään rauhoittelemaan. Ei välttämättä syliin mutta silitellään ja halaillaan /hoivataan sänkyyn päin. Ja sitten taas pois ja vähän aikaa poissa kunnes käydään taas. Eikä saa odottaa aina itkun alkamista että menee käymään, muuten lapsi oppii että itkemällä saa vanhemmat paikalle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/30/unikoulu-kotona
Lue vaikka tuosta. Tai mistä tahansa muusta lähteestä, tässä lainaus tuosta tekstistä:
"Aiemmin suositeltiin ”huudatus-unikoulua”, jossa lapsen itkuun ei vastata lainkaan, tai vastataan ennalta määritellyn, vähitellen pitenevän ajan kuluttua. Tekniikka voi olla tehokaskin väliaikainen yöitkun vähentäjä, mutta lapsen kehitykselle se on riski. Kun lapsen hätäitku torjutaan, hän kokee tulleensa hylätyksi. Lapsi ei voi ymmärtää miksi päivällä hänen itkuunsa hoivaavasti reagoivat vanhemmat nyt jättävätkin hänet pulaan. Osa vauvoista itkee paniikissa, mahdollisesti uupumuksesta nukahtaen, osa taas oppii nopeasti läksynsä ja vaivuttaa itsensä uneen. Lapset näyttävät nukahtaneen ”helposti”, mutta hinta maksetaan tunne-elämänkehityksessä: paniikkiin mennet lapset muuttuvat usein turvattomiksi, vanhemmissaan kiinni roikkuviksi, kun taas pian oppineet lapset ryhtyvät ”liian pärjääväksi”, aikuista hädän hetkellä torjuviksi. "Huudatus-unikoulussa" lapsi ei opi korvaavia nukahtamisrituaaleja, jolloin ongelmat helposti palaavat turvattomuuden lisääntyessä esim. lapsen oltua sairaana."
Toivon että löydätte hyvän keinon, siinä voi mennä viikkokin mutta se palkitaan sitten kun lapsi oppii. Sydämeni itkee verta aina kun luen näitä huudatus unikoulu juttuja.
Alue: Aihe vapaa
Mä aina olen ihmetellyt ihmisiä, jotka tunti kaupalla nukuttavat lapsiaan. Meillä on aina laitettu lapsi sänkyynsä, siinä tehty iltarutiinit (iltasatu, tuutulaulu, hyvänyönpusu) ja sitten hipsitty pois. Tadaa! Lapsi oppinut ihan alusta lähtien nukahtamaan itsekseen. Tämä siis sen jälkeen, kun ei enää nukahtanut iltaruokinnan aikana syliin.