Tein virheen, joka pilasi elämäni
Menin leikkaukseen, josta tiesin riskit ja tiesin, että en voi elää sen seurauksen kanssa, johon leikkauksessa kerrottiin olevan jopa 30 prosentin mahdollisuus.
Lääkäreiden mielestä leikkaus oli välttämätön. Jälkeenpäin se osoittautui kuitenkin turhaksi.
Olin optimistinen ja ajattelin, että kuulun varmaan ennemmin 70%. Nyt sitten pilasin elämäni loppuiäksi.
Kommentit (258)
Moi. Siis kaikille sattuu virheitä, tpiset tahallisia toiset ei. Mutta lääkärit ovat myös ihmisiä, eivät ihmeiden tekijöitä. Suosittelen ekaksi harppaudeksi, että koittaisi löytää sopivan ihmisen jonka kans käydä siel terapiassa. Sitten kun se on edistynyt, niin kannattaa alottaa miettimällä mitä seuraavaksi haluat toteuttaa, tai tehdä. Ota pikku askelia eteenpäinn, koska jos otat isoja askelia kerrallaan voi helposti just kaikki epäonnistua.
Sun ei kuitenkaan kannata menettää heti alkuunsa toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota askel eteen päin, ja ota erilaisia tavoitteita. Aloita vähän nii ku uus luku sun elämässäs! :)
Otin, ja sitten epäonnistuin niissäkin! Sen jälkeen aika lailla romahdin tähän nykyiseen tilaan. Varmaan oli tavoitteet liian korkealla ja/tai huono onni taas. Ap
Et voi snaoa noin. Ota pikku harppauksia kerrallaan ja hoida ne ennen toista harppausta, ei kantsi menettää toivoa.
Usein vaikeuksia kokeneen ihmisen oloa pahentaa se, että hänet jätetään yksin. Muut eivät halua nähdä toisen kärsimystä ja vaativat ihmistä reipastumaan. Se on todella rankka kokemus ja pahentaa merkittävästi omaa oloa. Tämä kokemus on vienyt minulta siinä määrin voimia, että minun on ollut todella vaikea päästä eteenpäin, kun olen joutunut pettymään läheisiini. Terapia ei ole tuota pettymystä paikannut.
No kuten jo joku sanoikin, niin älä menetä ja syytä kaikesta toisia. Ota pieniä harppauksia, ja yritä. Älä heti alussa menetä toivoas. Tsemppii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota askel eteen päin, ja ota erilaisia tavoitteita. Aloita vähän nii ku uus luku sun elämässäs! :)
Otin, ja sitten epäonnistuin niissäkin! Sen jälkeen aika lailla romahdin tähän nykyiseen tilaan. Varmaan oli tavoitteet liian korkealla ja/tai huono onni taas. Ap
Et voi snaoa noin. Ota pikku harppauksia kerrallaan ja hoida ne ennen toista harppausta, ei kantsi menettää toivoa.
Usein vaikeuksia kokeneen ihmisen oloa pahentaa se, että hänet jätetään yksin. Muut eivät halua nähdä toisen kärsimystä ja vaativat ihmistä reipastumaan. Se on todella rankka kokemus ja pahentaa merkittävästi omaa oloa. Tämä kokemus on vienyt minulta siinä määrin voimia, että minun on ollut todella vaikea päästä eteenpäin, kun olen joutunut pettymään läheisiini. Terapia ei ole tuota pettymystä paikannut.
Mut mä en vaadi, ehdotan. Hän tuli tänne, ja ajttein ettei kokisi enää itseään kauhean yksinäiseksi! Ite oon kokenu paljon, ja kovia. Siksi yritänkin tässä että hän edes kokee itsensä erityiseksi, kunhan huomaa vain sen.
Se että jolkain muulla terapia ei paikkaa jotain, ei tarkoita että toisellakaan ei paikkais.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota askel eteen päin, ja ota erilaisia tavoitteita. Aloita vähän nii ku uus luku sun elämässäs! :)
Otin, ja sitten epäonnistuin niissäkin! Sen jälkeen aika lailla romahdin tähän nykyiseen tilaan. Varmaan oli tavoitteet liian korkealla ja/tai huono onni taas. Ap
Et voi snaoa noin. Ota pikku harppauksia kerrallaan ja hoida ne ennen toista harppausta, ei kantsi menettää toivoa.
Usein vaikeuksia kokeneen ihmisen oloa pahentaa se, että hänet jätetään yksin. Muut eivät halua nähdä toisen kärsimystä ja vaativat ihmistä reipastumaan. Se on todella rankka kokemus ja pahentaa merkittävästi omaa oloa. Tämä kokemus on vienyt minulta siinä määrin voimia, että minun on ollut todella vaikea päästä eteenpäin, kun olen joutunut pettymään läheisiini. Terapia ei ole tuota pettymystä paikannut.
Mut mä en vaadi, ehdotan. Hän tuli tänne, ja ajttein ettei kokisi enää itseään kauhean yksinäiseksi! Ite oon kokenu paljon, ja kovia. Siksi yritänkin tässä että hän edes kokee itsensä erityiseksi, kunhan huomaa vain sen.
Se että jolkain muulla terapia ei paikkaa jotain, ei tarkoita että toisellakaan ei paikkais.
En edes viitsi sanoa mihin minulla juuri tuollainen toiminta ihmissuhteessa johti. Joka tapauksessa itse jouduin sen jälkeen aloittamaan terapian, kun mielenterveys meni.
Miten toimintasi on konkreettisesti estynyt? Ryhdy vaikka kirjailijaksi, kun kirjoittaminen näköjään onnistuu ja sinulla on kärsimystä taustalla, mikä on hyvä pohja kirjailijan hommiin.
Jos sinua AP on ihan oikeasti painostettu tekemään väärä päätös, niin vie asia eteenpäin.
Jos taas ole itse tehnyt huonon päätöksen, jonka seurauksista nyt kärsit, niin ajattele, että teit tuolloin parhaan mahdollisen päätöksen. Jälkikäteen on helppo arvioida tilanne uudelleen ja syyttää itseään.
Vahva syöpäepäily ja avanne? Jota ei voi purkaa syystä että..? Vai onko tämä näitä, että joku oikeasti aika triviaali haitta pilaa nyt muka koko elämän, ja oikeasti isoin ongelma on omassa päässä?
Peräpukaman tai fissuuran kirurginen operaatio? Niissä taitaa olla mahdollisuus jälkiongelmiin, ja molempien jälkiongelmien kohdalla taitaa olla kyse pidätyskyvyn heikkoudesta. Se varmaan sopisi niin eläkeikäisen vaivaksi kuin sellaiseksi joka saattaa pilata seksielämän. En nyt jaksa googlata asiaa, mutta muistelen näin lukeneeni, ja toiseen näistä varmaan jo itsekin kelpaisin - joskaan en juuri komplikaatioiden pelon vuoksi aio mennä.
Ajattele jitä ajattelet, ihminen lääkärinkin on eikä mikään ihme-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa tarkemmin?
Mitä haluaisit tietää? En kerro, mikä seuraus on. Mutta se pilaa sosiaalisen ja seksielämäni ja rajoittaa monessa asiassa. Ap
Meitä ei sitten kiinnosta, ole hyvä ja uikuta yksinäs jossain muualla 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kertoa tarkemmin?
Mitä haluaisit tietää? En kerro, mikä seuraus on. Mutta se pilaa sosiaalisen ja seksielämäni ja rajoittaa monessa asiassa. Ap
Meitä ei sitten kiinnosta, ole hyvä ja uikuta yksinäs jossain muualla 👍
Tollo. En tajua näitä, jotka tulevat ketjuihin urputtamaan ettei kiinnosta. Hyppää muualle, älä kitise.
Mee muualle suoraan sanoen kitisemään... läääkäritkin ovat ihmisiä iuten tässä on sanottu monta kertaa, hyvä 23-24v nainen!
Itse sairastan masennusta, ja voin sanoa että välillä tää on vaikeaa välillä helpompaa.
Ittel on muunlaisia murheita, ja oikeita murheita ja sä vaan kitiset kuinka sun elämän lääkärit ovat muka pilanneet.
Vierailija kirjoitti:
Mee muualle suoraan sanoen kitisemään... läääkäritkin ovat ihmisiä iuten tässä on sanottu monta kertaa, hyvä 23-24v nainen!
Itse sairastan masennusta, ja voin sanoa että välillä tää on vaikeaa välillä helpompaa.
Mene itse muualle mäkättämään. Tämä on keskustelupalsta, jos olet huomannut. Täällä saa keskustella mistä huvittaa.
No onpa taas sulla ketju... missä sun kiitollisuus siitä, että sullaåe on annnettu elämä? Entä kiitollisuusm että sua on edes vaivauduttu auttamaan, edes yritetty? Missä kiitollisuus siirä, että mekin yritämme ainaskin yks jako oman mielipiteensä, ja kokemuksensa ja yritti sanoa sulle, että et ole ainoa joka joutuu kokemaan kaikkea? Missä kiitollisuus siitä, että yritämme auttaa sua, vai onko vain siitä kyse että sä vaan kerjäät suoraan sanoen huomiota ja valehtelet?
Anteeksi, ei pahalla mutta nyt alkaa haiskahtamaan että WTF....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee muualle suoraan sanoen kitisemään... läääkäritkin ovat ihmisiä iuten tässä on sanottu monta kertaa, hyvä 23-24v nainen!
Itse sairastan masennusta, ja voin sanoa että välillä tää on vaikeaa välillä helpompaa.
Mene itse muualle mäkättämään. Tämä on keskustelupalsta, jos olet huomannut. Täällä saa keskustella mistä huvittaa.
En ole sokea, ja oiikun kissä liikun. Jos sinua nimenomaan häiritsee se, että laitan asialkisen viestin. Voit painua johonkin jemma nimiseen piilo paikkaan. Toiseksi, ei toisten tarvii valitusta kuunnella jos ei kerran apu kelpaa. Ei vissiin kelpaakaan, kun sitä ei eti eikä vissiin niin tarttekkaan!
Vierailija kirjoitti:
No onpa taas sulla ketju... missä sun kiitollisuus siitä, että sullaåe on annnettu elämä? Entä kiitollisuusm että sua on edes vaivauduttu auttamaan, edes yritetty? Missä kiitollisuus siirä, että mekin yritämme ainaskin yks jako oman mielipiteensä, ja kokemuksensa ja yritti sanoa sulle, että et ole ainoa joka joutuu kokemaan kaikkea? Missä kiitollisuus siitä, että yritämme auttaa sua, vai onko vain siitä kyse että sä vaan kerjäät suoraan sanoen huomiota ja valehtelet?
Anteeksi, ei pahalla mutta nyt alkaa haiskahtamaan että WTF....
Syntyminen ei ole oma valinta. Miksi pitäisi olla kiitollinen sellaisesta, mitä ei ole koskaan toivonut?
Et voi snaoa noin. Ota pikku harppauksia kerrallaan ja hoida ne ennen toista harppausta, ei kantsi menettää toivoa.