Tein virheen, joka pilasi elämäni
Menin leikkaukseen, josta tiesin riskit ja tiesin, että en voi elää sen seurauksen kanssa, johon leikkauksessa kerrottiin olevan jopa 30 prosentin mahdollisuus.
Lääkäreiden mielestä leikkaus oli välttämätön. Jälkeenpäin se osoittautui kuitenkin turhaksi.
Olin optimistinen ja ajattelin, että kuulun varmaan ennemmin 70%. Nyt sitten pilasin elämäni loppuiäksi.
Kommentit (258)
Oley harvinaisen epäkiitollinen yksilö. On ihmisiä jotka kuolevat koska hoitoa ei ole, ja sinä nillität siinä jostain typerästä vaikka selvästi olet toimintakykyinen. Et vain viitsi tehdä asialle mitään muuta kuin valittaa.
Onko aloittajan kohdalla tapahtunut hoitovirhe? Jos lääkäri on sanonut että leikkaus on välttämätön, mutta se olikin turha, niin eikö kyseessä ole lääkärin tekemä hoitovirhe? Ainakin jos toimenpiteestä on tullut pysyvää haittaa, on kyseessä potilasvahinko. Aloittaja voisi selvitellä sitä, saako hän korvauksia potilasvahingosta tai hoitovirheestä. Siitä voi irrota jopa kymmeniä tuhansia euroja. Ja sitten vaan niillä rahoilla lähtee esim. matkustelemaan tai tekee muuten elämänsä vähän kivemmaksi.
V*ttu joo... lääkärit sitä, lääkärit tätä.
No hei. Ihan oikeest, ajattele nyt et sä itte oisit lääkäri... et varmasti itsekkään olis niin v*tun fiksu ja filmaattinen ruusu, koska läääkärinä on tosi vaikeaa muutenkin kun on myls niitä todella harvinaisia sairauksia, tauteja joiden lisäks löydetään välillä ihan uusiakin sairauksia, jne.
Sähän sanot et tiesit riskit, ja sen lisäks voin todeta ettei kukaan ole jumala, tai mikään ihmeidentekijä.
Voit huoletta lopettaa valittamisen ja yrittää siirtyä eteenpäin elämässä.
Hei.... kaikki tekevät virheitä, et ole ainoa.
Suosittelen, että jos on mahdollisuus niin puhu vaikka läheisesi kanssa siitä. Ja sitten ota pieniä askeleita eteenpäin äläkä jää paikallesi murehtimaan, ja märehtimään.
Mene vaikka pari kertaa ulkomaille, ja sit köy ulkona pari krt viikossa jos haluat.
Voit vaikka myös nähdä tuttuja, ja lukea kirjoja jos niitä on, kattoa elokuvia... Koita elää rauhassa, ja olla paranemaan pöin.
Tsemppiä, tiedän miltä tuntuu!
Sä selviät silti!
Itte olen kokenut kovia, ja vaikka asiani ei liity sinuun mitenkään, voin sanoa, että sä tulet mhös selvimään. Oli mikä oli.
Moni silti palaa loppuun, ja päättävät pöivänsä. Mut mä haluan ja touvon, et sä et sitä tee. Ihan vaan siksi, että olet kyls todella tärkeä ihminen kuten me kaikki. Olit jollain tavalla vammautunut, sairas tai et.
Tsemppiä!
Blaa blaa, samaa aina... ei siis pahal.
Kaikki tekevät virheitä. Hyviäm sekä huonoja. Ettei tulisi tuollaista tunnetta, voi ehkä yrittää miiettiä miten toimii seuraavalla kerralla. Lääköritkin ovat silti ihmisiä, sinäkin olet etkä sinäkään ppysty ihmeitä varmastikkaan tuosta vain tekemään. Tietusti lääkäreil on lääkkei, tekevät leikkauksii, tms koska he ovat saaneet koukutuksen. Vakitrttavasti lääkärit ovat myös ihmissiä, ja heillekkin saa tapahtua vahinkoja ja virheitä. En ruposi silti syyttämään itseäni tuolla, sillä sä tiesit riskit. Varmasti myös tiedät, vaikka et myönnä, niin sä oot yhtä tärkee ku muutkin.
Taistele, niin mäkin ja muutkin ovat, ja joutuvat välillä ellei joskus useamminkin, niin taistelemaan vastoinkäymisiä vastaan.
itsellä sama tilanne elämässä.. leikkaus pilasi elämäni kokonaan. tiesin riskin ja tunnen vielä miten elin hetki sitten ennen leikkausta... tunnen sun ajatukset ja tunteet niin hyvin että en itsekkään osaa sanoa tälläiseen mitää oikeastaan.. itse olen myös hyvin umpikujassa ja olen vielä niin nuori ja elämä on pilalla jonkun leikkausvirheen takia.
Olen pahoillani, että on noin tapahtunut.
Toivon henkistä jaksamista ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tehdä korjausleikkausta?
Ai vitsi, toihan on hyvä idea. Jos olis vaan jollekin tullut mieleen. Ei voi kuule tehdä, jos voisi niin olisi varmaan tehty?! Ap
Harvoja asiallisia kommentteja, mitä olet tähän ketjuun saanut, ja annat tuollaisen vastauksen.
No, jatkan samalla linjalla, kuin sinäkin: haistele sitten sitä avannepussiasi lopun elämääsi ja opi elämään asian kanssa.
Aika ikävää lukea kommenttia tuosta avannepussista. Minä sain sen syöpäleikkauksen yhteydessä muutama kuukausi sitten. Ei kiva mutta pelasti henkeni ainakin joksikin aikaa. Se ei muuten haise, vuoto suolistosta ennen leikkausta haisi todella. Esti lähes kokonaan sosiaalisen elämän.
kaikilla meillä on sairauksia. uhriutuminen ja valittaminen ei auta mitään. pitää olla kiitollinen, että ylipäätänsä saa elää täällä. itsekkäät ihmiset ovat kiittämättömiä ja valittavat, vaikka saivat sairauden jälkeen mahdollisuuden elää. moni ei saa. ei sulla ap mitään oikeaa hätää ole, valitat kuitenkin jostain kosmeettisesta virheestä. ajattele kuinka onnekas olet, saat elää täällä.
ap ei kehtaa kertoa leikkauksen syytä. oisko huulten täyteaineet tms. sellainen itse tehty tyhmyys itselle kyllä vituttaisi itseänikin.
Pahin katkeruus ja viha helpottaa vähitellen ajan kanssa. Aika on suuri parantaja. Kyllä löydät vielä paremman sovun asian kanssa, vaikka se tuntuu nyt mahdottomalta. Opit olemaan armollisempi itseäsi kohtaan. Tapahtunut ei ollut sinun syytäsi.
Et avaa keissiä ja haukut kaikki auttajat? "tiedän ettei mikään tule muuttumaan". Se on hienoa että olet saanut avaimet tähän elämän tarkoitukseen ja tiedät kaiken. Lähinnä alkoi ärsyttämään asenteesi. Et voi mitenkään tietää mikä auttaa ja miten elämä muuttuu. Sanot vielä tuossa yhdessä kohtaa että voisit tehdä jotain muttet JAKSA.
Ihan oikeasti nyt. Tee jotain. Jos et tee, niin älä myöskään valita!