Lue keskustelun säännöt.
Jos kerran hoitajia on vanhustenhoidossa liian vähän niin..
01.02.2019 |
..miksi nämä hoitajat siiten on siellä taukotiloissa suurimman osan päivää?
Kun menee vierailulle omaisen luo niin paikalla ei näy ketään hoitajaa. Sinne johonkin taukotiloihin ne on vetäytyneet. Samoin jos hoidettava pirautti kelloa niin ketään ei näkynyt sinä puolena tuntina jonka vierailu kesti.
Tiedän että ovat taukotiloissa porukalla koska kerran aukaisin oven ja näin asian.
Elikkä kovin ristiriitaisin tuntein joutuu seuraamaan valitusta hoitohenkilökunnan vähyydestä.
Kommentit (72)
Ap oli puoli tuntia omaisen luona ja käytti suurimman osan ajasta hoitajien tarkkailuun. En ole hoitaja ja ennemmin kuolisin kuin lähtisin hoitoalalle. Mutta ap, puoli tuntia, voi helkutti! Eikä edes peittoa voi itse laittaa, ihan vain veetuillakseen piti saada hoitaja se tekemään. Sä kerrot rivien välissä aika selvästi, että hitot sua se omainen kiinnosti ja se puoli tuntia oli yhtä tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Aika hyvin muuten näkee näistä peukutuksista hoitajien asenteen, joka on todella piittaamaton, joo ei mulla muuta. Tulikin jo asia todistettua että taitaa vika olla hoitajien asenteessa...joutuu juksemaan turhaan vanhuksen luo? Miksi sitten on kello millä hälyttää apua?
ap
Osiko vaikka siksi, että saa apua kun on OIKEA hätä? Jotkut sitten käyttävät sitä kelloa hoitajien juoksuttamiseen ilman todellista hätää.
Mistä hoitohenkilökunta taukotiloissaan tietää että millainen hätä on kyseessä? Taitaa olla niin että kyyninen hoitohenkilö istuu persiellään, vaikka kuinka soittelisivat kelloa. Heidän logiikka menee niin että ei hätää jos kelloa kykenee soittamaan. Todellakin alkaa pelottamaan että jää täämmöisten armoille joskus.
ap.
Enemmän minua huolettaisi sellainen omainen, joka ei puolen tunnin vierailullaan kykene edes peittoa toisen päälle laittamaan. Perintörahat silmissä kiiluen siinä vaan istuu sen velvollisuuspuolituntisen eikä kiinnosta p'skaakaan onko mummolla/papalla kylmä tai kuuma tai mikään muukaan. Pääasia, että näyttäytyy paikalla ettei kokonaan unohdu perinnönjaossa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa omaisten mennä eri aikoihin jos kyttää mitä hoitajat tekee. Omaisetkin voi ottaa välillä kotiin vl ja loma-aikoina. Ulkoiluttaa, syöttää, lukea kirjaa, lehteä jne
Ei ne jouda, kun niiden pitää tarkkailla hoitajien tekemisiä. En ole hoitaja, mutta isä oli palvelutalossa. Oltiin aina useampi tunti, jos isä ei jaksanut lähteä kotiin. Jos jaksoi oli kotona aina kaikki meidän loma-ajat ja ne viikonloput, mitä ehdittiin siellä olla. Meitä on kolme lasta, joten vuorottelua riitti ja muitakin sukulaisia kävi. Välillä kyllä oltiin samaankin aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Ei kukaan omainen soittanut kelloa vaan vanhus jolla oli kylmä koska oli kesähelle ja ovi auki ja koki vetoa mutta ei kiinnostanut hoitajia vaan jatkoivat "palaveriaan" joka on mukavaa keskinäistä jutustelua vailla mitään kiirettä ja hätää.
terv. silminnäkijä
ps. miksi pitää valehdella kun tämä tauotiloissa norkoilu on ihan fakta? Miksi sitä ei vaan voi myöntää? Onko tämä työn kokemus niin erialaista vai mikä tässä mättää?
ap.
Miksi omainen ei voi laittaa sitä peittoa, jos on vanhuksen huoneessa vierailulla? Ei voi olla niin avuton, ettei siihen kykene ilman hoitajaa. Siis se omainen.
Niin, miksi ei vierailulla oleva omainen voisi sulkea apposen auki olevia ulko-ovia ja säätää lämmitystä isommalle, ja hakea täysin tuntemattomalle vanhukselle peitettä harteille, ettei palele kun valittaa kylmyyttä?
Kiitos tästä neuvosta. pitääkin tehdä näin kun/jos joskus tulee vielä samanlainen tilanne vastaan.
ap.
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siriina kirjoitti:
9-kymppinen mummuni oli about viikon osastolla jonkun sydänvaivan jälkiseurannassa.
Lääkelistalle oli lisätty unilääke ja jotain rauhoittavaa, koska hoitaijen mukaan mummu käveli ympäri osastoa ruokkimassa kissanpentuja ja etsimässä kadonneita villasukkiaan.
Kysyin hoitajilta tuosta häritsevästä kulkemisesta, että onko nyt varmasti kyse samasta ihmisestä, kun kotioloissa kulkeminen on toistakymmentä vuotta ollut kivuliasta. Kuulemma oli ja sujuvasti käveli.
Ennen sairaalaviikkoa (eikä sen jälkeen) mummulla ei ollut sukat hukassa eikä nähnyt nälkäisiä lemmikkejä.
Sairaalaympäristö tekee monista vanhuksista "muistisairaita" vaikka nämä muuten ei dementiaa sairastaisikaan.
Mutta miksi?
Laitosympäristö, sairaudet, lääkkeet esim. antibioottihoidot aiheuttaa sekavuutta/muistihäiriöitä, huonot yö unet (samassa huoneessa olevat potilaat häiritsee, sairaus vaikuttaa unenlaatuun...)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Aika hyvin muuten näkee näistä peukutuksista hoitajien asenteen, joka on todella piittaamaton, joo ei mulla muuta. Tulikin jo asia todistettua että taitaa vika olla hoitajien asenteessa...joutuu juksemaan turhaan vanhuksen luo? Miksi sitten on kello millä hälyttää apua?
ap
Sairaalamaailmasta sulle seuraava tieto. Oikeasti ne kiltit pienet kipeät mummot ja monisairaat soittavat liian harvoin. Lista seuraavista muista kellonrinkuttajastereotyypeistä:
- Nostatko tuon yhden nenäliinan joka tippui lattialle (vieressä 6 käyttämätöntä liinaa). Minulla on kaksi toimivaa kättä mutta ojennatko tuon vesilasin tuosta kahden sentin päästä. Yleensä nämä lopettavat turhan soittelun kun selittää osaston miehitystilanteen. Toki voitte asiasta soittaa, ohjeistan. Paitsi ne, jotka muistavat kertoa että poikani on myös lääkäri ja minä teen sinusta valituksen. Eikö täällä saa palvelua. Alatyyppi on se, joka kuvittelee että osastolla ei ole ketään muuta ja että kaikki aika voidaan viettää hänen kanssaan.
- Edellistä ymmärrettävämmästi dementikko joka ei muista soittaneensa kelloa puoli minuuttia sitten ja edeltävästi jo useita kertoja ja joka ei muista missä on, kuka on ja missä on Anelma-täti ja joko sota loppui? Myös deliriumissa soittelijat ovat metkoja.
- Neurootikko joka kysyy samat kysymykset joka päivä. Milloin lääkkeet, aamupala ja lääkäri tulevat? Kello on jo 10.01 eikä vieläkään tule lääkettä. Nämäkin yleensä rauhoittuvat kun kertoo että tietyt rutiinit toistuvat ilman eri kyselyjä.
- Vaativa naispuolinen omainen, joka käy joka päivä kaksi tuntia sinänsä ihaltavasti osastolla katsomassa monisairasta mutta tasaisesti voivaa "Penttiä". Nainen on aivan loppu omaishoitoon, ei myönnä että mies on loppuikänsä pyörätuolissa, käy ylikierroksilla ja soittaa kelloa 20 kertaa. Mitä Pentti söi? Joiko mehun? Miksi oli ruispuuroa kun Pentti syö vain kaurapuuroa? Mitä lääkäri sanoi samaan asiaan jota jo eilen kysyin. Minähän sanoin että Pentti pitää nostaa g-tuoliin 7 kertaa päivässä. Ei tämäkään mitään, mielellään kerron kuulumiset ja mutta näissäkin on niitä jotka vaativat palvelua heti ja tällä minuutilla jatkuvasti.
Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ei mullakaan muuta. Paitsi että tässä maassa on kymmeniä tuhansia hoitoalalla työskentelevieä joten melkoista älyn väärinkäyttöä kohdella meitä yhtenä ja samana piittaamattomana massana.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä vierailuajat? Eihän missään hoitopaikoissa, ainakaan julkisella puolella, ole ollut mitään vierailuaikoja. Yksityiselläkö on? Isä kun oli palvelutalossa, saatiin mennä katsomaan ihan koska tahansa. Ainoa aika oli se, kun oli pesuaika, milloin sanottiin, että hyvä tulla vasta sen jälkeen. Usein myös juteltiin hoitajien kanssa. Tuleeko kellekään mieleen, että vanhusten taloissa kuolee ihmisiä koko ajan ja omaisten kanssa pitää jutella järjestelyistä? Kokemusta on, kun isä kuoli, niin pakko siinä oli hoitajien kanssa aika paljon puhua asunnon tyhjentämisestä, siitä missä tavaroita oli, mitkä tavarat on omia ja mitkä kuuluu hoitopaikalle, jne.
Niin ja 21-08 oli myös rauhoitettua aikaa. Kahdeksalta sai jo mennä. Jos on tarkka vierailuaika, sellaisesta herää heti epäilys, että jotain on vialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Aika hyvin muuten näkee näistä peukutuksista hoitajien asenteen, joka on todella piittaamaton, joo ei mulla muuta. Tulikin jo asia todistettua että taitaa vika olla hoitajien asenteessa...joutuu juksemaan turhaan vanhuksen luo? Miksi sitten on kello millä hälyttää apua?
ap
Osiko vaikka siksi, että saa apua kun on OIKEA hätä? Jotkut sitten käyttävät sitä kelloa hoitajien juoksuttamiseen ilman todellista hätää.
Mistä hoitohenkilökunta taukotiloissaan tietää että millainen hätä on kyseessä? Taitaa olla niin että kyyninen hoitohenkilö istuu persiellään, vaikka kuinka soittelisivat kelloa. Heidän logiikka menee niin että ei hätää jos kelloa kykenee soittamaan. Todellakin alkaa pelottamaan että jää täämmöisten armoille joskus.
ap.
Enemmän minua huolettaisi sellainen omainen, joka ei puolen tunnin vierailullaan kykene edes peittoa toisen päälle laittamaan. Perintörahat silmissä kiiluen siinä vaan istuu sen velvollisuuspuolituntisen eikä kiinnosta p'skaakaan onko mummolla/papalla kylmä tai kuuma tai mikään muukaan. Pääasia, että näyttäytyy paikalla ettei kokonaan unohdu perinnönjaossa.
Murehdin täysin vieraan vanhuksen kokemaa kylmyyttä, mutta sinulle semmoinen empaattisuus lienee vierasta.
ap.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Ei kukaan omainen soittanut kelloa vaan vanhus jolla oli kylmä koska oli kesähelle ja ovi auki ja koki vetoa mutta ei kiinnostanut hoitajia vaan jatkoivat "palaveriaan" joka on mukavaa keskinäistä jutustelua vailla mitään kiirettä ja hätää.
terv. silminnäkijä
ps. miksi pitää valehdella kun tämä tauotiloissa norkoilu on ihan fakta? Miksi sitä ei vaan voi myöntää? Onko tämä työn kokemus niin erialaista vai mikä tässä mättää?
ap.
Miksi omainen ei voi laittaa sitä peittoa, jos on vanhuksen huoneessa vierailulla? Ei voi olla niin avuton, ettei siihen kykene ilman hoitajaa. Siis se omainen.
Niin, miksi ei vierailulla oleva omainen voisi sulkea apposen auki olevia ulko-ovia ja säätää lämmitystä isommalle, ja hakea täysin tuntemattomalle vanhukselle peitettä harteille, ettei palele kun valittaa kylmyyttä?
Kiitos tästä neuvosta. pitääkin tehdä näin kun/jos joskus tulee vielä samanlainen tilanne vastaan.
ap.
Ihan se peiton laittaminen riittää. Sen voi tehdä tyhmempikin ihminen. Jopa vieraalle vanhukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Aika hyvin muuten näkee näistä peukutuksista hoitajien asenteen, joka on todella piittaamaton, joo ei mulla muuta. Tulikin jo asia todistettua että taitaa vika olla hoitajien asenteessa...joutuu juksemaan turhaan vanhuksen luo? Miksi sitten on kello millä hälyttää apua?
ap
Osiko vaikka siksi, että saa apua kun on OIKEA hätä? Jotkut sitten käyttävät sitä kelloa hoitajien juoksuttamiseen ilman todellista hätää.
Mistä hoitohenkilökunta taukotiloissaan tietää että millainen hätä on kyseessä? Taitaa olla niin että kyyninen hoitohenkilö istuu persiellään, vaikka kuinka soittelisivat kelloa. Heidän logiikka menee niin että ei hätää jos kelloa kykenee soittamaan. Todellakin alkaa pelottamaan että jää täämmöisten armoille joskus.
ap.
Enemmän minua huolettaisi sellainen omainen, joka ei puolen tunnin vierailullaan kykene edes peittoa toisen päälle laittamaan. Perintörahat silmissä kiiluen siinä vaan istuu sen velvollisuuspuolituntisen eikä kiinnosta p'skaakaan onko mummolla/papalla kylmä tai kuuma tai mikään muukaan. Pääasia, että näyttäytyy paikalla ettei kokonaan unohdu perinnönjaossa.
Murehdin täysin vieraan vanhuksen kokemaa kylmyyttä, mutta sinulle semmoinen empaattisuus lienee vierasta.
ap.
ap.
Koita nyt päättää, mitä teit. Ensin olit omaisesi luona vierailulla ja siiten kun argumentit loppuvat kyseessä onkin vieras ihminen. Mitä helvettiä sä siellä vanhainkodissa edes teit, jos et sieltä ketään tunne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin sairaalaan niin heti yöllä olivat hoitajat istumassa. Kävin pyytämässä unilääkettä iltahoitajan ohjeen mukaan yöllä ja yöhoitajat olivat heti naama nurin päin kun joutuivat lääkettä antamaan. Eivät viitsisi tehdä töitä niissä yövuoroissa ainakaan kokemukseni mukaan.
Älä viitsi provoilla!
Olin kirurgisella osastolla hoidossa, kysyin illalla valmiiksi jo illassa töissä olevalta hoitajalta voiko pyytää unilääkettä jos ei saa muuten unta, kun iltahoitaja sanoi iloisena että tottakai. No, sitten tuli yöhoitajt 2kpl osastolle, klo 00:45 kun ei unta ollut saanut niin menin ohjeen mukaan pyytämään unilääkettä. Oikein teatraalisesti nousi kuppinsa äärestä yöhoitaja, kehtasi ensin sanoa vielä että jos ei uni tule niin sitten pitää valvoa. Eikä osastolla tapahtunut yhtään mitään muutakaan samaan aikaan, potilaat nukkuivat ne ketkä saivat nukutuksi ja nimenomaan menin ohjeiden mukaan pyytämään sitä lääkettä.
Helppohan sen iltahoitajan on tietysti sanoa että juu pyydä vain yöhoitajalta, jne. ajatteli varmaan että pyydä mistä pyydät kunhan et ainakaan minulta!Koska olisihan se ihan hirveetä jos YHTENÄ yönä ei saisi nukuttua...
Ja olisihan se ihan hirveetä nousta siitä tuolista ja antaa se määrätty lääke ihan iloisesti ja palvelualttiisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalan osastolla kyllä taukotilassa istuu kymmenkunta naureskelevaa hoitajaa. Yksi kirjaa jotain, mutta muilla näyttää olevan ihan omaa kivaa.
Pari kelloa on tuossa soinut, kukaan ei ole siihen reagoinut. Ei kovin kiireiseltä näytä, eikä ole kertaakaan täällä oloni aikana näyttänyt.
Kehuja saadaan jos nukutaan yö rauhallisesti ja hiljaa, joten toki otan nukahtamislääkkeen. Yöllä kiertää labra ottamassa verikokeet ja hoitaja vitaalit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin sairaalaan niin heti yöllä olivat hoitajat istumassa. Kävin pyytämässä unilääkettä iltahoitajan ohjeen mukaan yöllä ja yöhoitajat olivat heti naama nurin päin kun joutuivat lääkettä antamaan. Eivät viitsisi tehdä töitä niissä yövuoroissa ainakaan kokemukseni mukaan.
Älä viitsi provoilla!
Olin kirurgisella osastolla hoidossa, kysyin illalla valmiiksi jo illassa töissä olevalta hoitajalta voiko pyytää unilääkettä jos ei saa muuten unta, kun iltahoitaja sanoi iloisena että tottakai. No, sitten tuli yöhoitajt 2kpl osastolle, klo 00:45 kun ei unta ollut saanut niin menin ohjeen mukaan pyytämään unilääkettä. Oikein teatraalisesti nousi kuppinsa äärestä yöhoitaja, kehtasi ensin sanoa vielä että jos ei uni tule niin sitten pitää valvoa. Eikä osastolla tapahtunut yhtään mitään muutakaan samaan aikaan, potilaat nukkuivat ne ketkä saivat nukutuksi ja nimenomaan menin ohjeiden mukaan pyytämään sitä lääkettä.
Helppohan sen iltahoitajan on tietysti sanoa että juu pyydä vain yöhoitajalta, jne. ajatteli varmaan että pyydä mistä pyydät kunhan et ainakaan minulta!Koska olisihan se ihan hirveetä jos YHTENÄ yönä ei saisi nukuttua...
Ja olisihan se ihan hirveetä nousta siitä tuolista ja antaa se määrätty lääke ihan iloisesti ja palvelualttiisti.
No ei varmaan hymyilytä kaikki turha juokseminen jos on todella väsynyt ja paikat kipeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin sairaalaan niin heti yöllä olivat hoitajat istumassa. Kävin pyytämässä unilääkettä iltahoitajan ohjeen mukaan yöllä ja yöhoitajat olivat heti naama nurin päin kun joutuivat lääkettä antamaan. Eivät viitsisi tehdä töitä niissä yövuoroissa ainakaan kokemukseni mukaan.
Älä viitsi provoilla!
Olin kirurgisella osastolla hoidossa, kysyin illalla valmiiksi jo illassa töissä olevalta hoitajalta voiko pyytää unilääkettä jos ei saa muuten unta, kun iltahoitaja sanoi iloisena että tottakai. No, sitten tuli yöhoitajt 2kpl osastolle, klo 00:45 kun ei unta ollut saanut niin menin ohjeen mukaan pyytämään unilääkettä. Oikein teatraalisesti nousi kuppinsa äärestä yöhoitaja, kehtasi ensin sanoa vielä että jos ei uni tule niin sitten pitää valvoa. Eikä osastolla tapahtunut yhtään mitään muutakaan samaan aikaan, potilaat nukkuivat ne ketkä saivat nukutuksi ja nimenomaan menin ohjeiden mukaan pyytämään sitä lääkettä.
Helppohan sen iltahoitajan on tietysti sanoa että juu pyydä vain yöhoitajalta, jne. ajatteli varmaan että pyydä mistä pyydät kunhan et ainakaan minulta!Koska olisihan se ihan hirveetä jos YHTENÄ yönä ei saisi nukuttua...
Ja olisihan se ihan hirveetä nousta siitä tuolista ja antaa se määrätty lääke ihan iloisesti ja palvelualttiisti.
En ole kovin iloinen yövuoroissa, voinko jättää ne sillä perusteella tekemättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taukotilaan usein voi tulla kysymään onko hoitajalla hetki aikaa. Kovimpia kellon soittelijoita on he joilla ei ihan suurta hätää ole ennemmin pitäisi juosta niiden luo jotka ei itse ei pysty kelloa soittamaan. Rasittavimpia on omaiset jotka soittaa kelloa vain testatakseen että se toimii.
Aika hyvin muuten näkee näistä peukutuksista hoitajien asenteen, joka on todella piittaamaton, joo ei mulla muuta. Tulikin jo asia todistettua että taitaa vika olla hoitajien asenteessa...joutuu juksemaan turhaan vanhuksen luo? Miksi sitten on kello millä hälyttää apua?
ap
Osiko vaikka siksi, että saa apua kun on OIKEA hätä? Jotkut sitten käyttävät sitä kelloa hoitajien juoksuttamiseen ilman todellista hätää.
Mistä hoitohenkilökunta taukotiloissaan tietää että millainen hätä on kyseessä? Taitaa olla niin että kyyninen hoitohenkilö istuu persiellään, vaikka kuinka soittelisivat kelloa. Heidän logiikka menee niin että ei hätää jos kelloa kykenee soittamaan. Todellakin alkaa pelottamaan että jää täämmöisten armoille joskus.
ap.
Enemmän minua huolettaisi sellainen omainen, joka ei puolen tunnin vierailullaan kykene edes peittoa toisen päälle laittamaan. Perintörahat silmissä kiiluen siinä vaan istuu sen velvollisuuspuolituntisen eikä kiinnosta p'skaakaan onko mummolla/papalla kylmä tai kuuma tai mikään muukaan. Pääasia, että näyttäytyy paikalla ettei kokonaan unohdu perinnönjaossa.
Murehdin täysin vieraan vanhuksen kokemaa kylmyyttä, mutta sinulle semmoinen empaattisuus lienee vierasta.
ap.
ap.
Koita nyt päättää, mitä teit. Ensin olit omaisesi luona vierailulla ja siiten kun argumentit loppuvat kyseessä onkin vieras ihminen. Mitä helvettiä sä siellä vanhainkodissa edes teit, jos et sieltä ketään tunne?
Olin omaisen luona vierailulla. Täysin tuntematon vanhus alkoi valittaa läpivedosta kokemaa kylmyyttä jolloin hälytettiin kellolla apua. Jatkoin vielä vierailua tämän hälytyksen jälkeen puolisen tuntia eikä kukaan hoitaja tullut tarkistamaan mistä kyse.
Olen todella pahoillani etten ymmärtänyt että minäkin olisin sen peitteen voinut etsiä tai laittaa ovia kiinni jne.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Siriina kirjoitti:
9-kymppinen mummuni oli about viikon osastolla jonkun sydänvaivan jälkiseurannassa.
Lääkelistalle oli lisätty unilääke ja jotain rauhoittavaa, koska hoitaijen mukaan mummu käveli ympäri osastoa ruokkimassa kissanpentuja ja etsimässä kadonneita villasukkiaan.
Kysyin hoitajilta tuosta häritsevästä kulkemisesta, että onko nyt varmasti kyse samasta ihmisestä, kun kotioloissa kulkeminen on toistakymmentä vuotta ollut kivuliasta. Kuulemma oli ja sujuvasti käveli.
Ennen sairaalaviikkoa (eikä sen jälkeen) mummulla ei ollut sukat hukassa eikä nähnyt nälkäisiä lemmikkejä.
Sairaalaympäristö tekee monista vanhuksista "muistisairaita" vaikka nämä muuten ei dementiaa sairastaisikaan.
Tämä on aivan totta ja yleistä. En itsekään ymmärtänyt tuota ennen siirtymistäni hoitoalalle. Jos ihminen on jo valmiiksi lievästi muistisairas mutta pärjää vielä kotona, voi viaton ympäristön vaihto tehdä ihmisestä aivan sekavan. Muistan eräänkin oikein mukavan kotihoidon maksimiavuin asuvan rouvan joka luuli sairaalan päiväsalia omaksi olohuoneekseen ja oli hyvin vihainen koska muut söivät hänen ruokiaan.
Monet lievästi muistisairaatkin vielä aktivoituvat ihan oikeasti illan mittaan ja meno voi olla jo aivan hurjaa tuossa iltayhdeksältä. En tiedä mistä se johtuu. Sama ihminen voi olla päivällä aivan rauhallinen. Ne lievät unilääkkeet ja rauhoittavat ovat ihan paikallaan, koska ihminen voi vahingoittaa itseään heiluessaan ympäri osastoa tai karata ovesta. Taustalla voi olla vielä sydäntapahtumia tms. jonka takia on hyvä saada ihminen rauhoittumaan.
Huoneiden vaihdot, joita monesti joudutaan tekemään ovat vielä kirsikka kakun päällä.
Mummoni oli palvelutalossa joskus kauan sitten. Monet muut valittivat aina ja kaikesta. Mummo aina kehui "täällä on niin hyvä olla, ruoka on hyvää ja hoitajat on niin mukavia". Kyllä se hoitajien mukavuus varmaan oli pitkälti sitä, että mumm oli itse niin helppo ja mukava. Tajusin vasta jälkeenpäin, muutettuani itse samaan kaupunkiin jo mummon kuoleman jälkeen ja lähelle palvelutaloa, että se oli muistihäiriöisten palvelutalo. Meitä lapsenlapsia kai suojeltiin. Aina kun lasten kanssa käytiin, ei ollut merkkiäkään muistihäiriöistä. Ei ne muistihäiriöt palvelutalossa välttämättä johdu hoitajista, vaan vieraasta ympäristöstä ja siitä, että kaipaa kotiinsa. Vanhuksille sattuu näitä myös kun muuttavat ihan vapaaehtoisesti maalta kaupunkiin.
Asuttiin aika kaukana ja sitten sairaalassa, missä oli vain lyhyen aikaa, ei enää ehditty käymään, mutta siinä vaiheessa ei tunnistanut kuulemma enää enoakaan, joka viimeisenä ehti käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin sairaalaan niin heti yöllä olivat hoitajat istumassa. Kävin pyytämässä unilääkettä iltahoitajan ohjeen mukaan yöllä ja yöhoitajat olivat heti naama nurin päin kun joutuivat lääkettä antamaan. Eivät viitsisi tehdä töitä niissä yövuoroissa ainakaan kokemukseni mukaan.
Älä viitsi provoilla!
Olin kirurgisella osastolla hoidossa, kysyin illalla valmiiksi jo illassa töissä olevalta hoitajalta voiko pyytää unilääkettä jos ei saa muuten unta, kun iltahoitaja sanoi iloisena että tottakai. No, sitten tuli yöhoitajt 2kpl osastolle, klo 00:45 kun ei unta ollut saanut niin menin ohjeen mukaan pyytämään unilääkettä. Oikein teatraalisesti nousi kuppinsa äärestä yöhoitaja, kehtasi ensin sanoa vielä että jos ei uni tule niin sitten pitää valvoa. Eikä osastolla tapahtunut yhtään mitään muutakaan samaan aikaan, potilaat nukkuivat ne ketkä saivat nukutuksi ja nimenomaan menin ohjeiden mukaan pyytämään sitä lääkettä.
Helppohan sen iltahoitajan on tietysti sanoa että juu pyydä vain yöhoitajalta, jne. ajatteli varmaan että pyydä mistä pyydät kunhan et ainakaan minulta!Koska olisihan se ihan hirveetä jos YHTENÄ yönä ei saisi nukuttua...
Ja olisihan se ihan hirveetä nousta siitä tuolista ja antaa se määrätty lääke ihan iloisesti ja palvelualttiisti.
Ihmisiä ne on hoitajatkin. Aina ei jaksa olla iloinen ja palvelualtis. Ei varsinkaan kun potilaat juoksuttavat turhanpäiten pitkin yötä ja oikeatkin hoitotyöt pitäisi siinä sivussa hoitaa. Kyllä minä lääkkeet annan jos se on oikeasti tarpeellista, enempää en voi luvata kaikkina päivinä. Toki pyrin väsymyksestä ja uupumuksesta huolimatta olemaan ystävällinen. Iloisuuteen ei vaan enää pysty, vaikka haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin sairaalaan niin heti yöllä olivat hoitajat istumassa. Kävin pyytämässä unilääkettä iltahoitajan ohjeen mukaan yöllä ja yöhoitajat olivat heti naama nurin päin kun joutuivat lääkettä antamaan. Eivät viitsisi tehdä töitä niissä yövuoroissa ainakaan kokemukseni mukaan.
Älä viitsi provoilla!
Olin kirurgisella osastolla hoidossa, kysyin illalla valmiiksi jo illassa töissä olevalta hoitajalta voiko pyytää unilääkettä jos ei saa muuten unta, kun iltahoitaja sanoi iloisena että tottakai. No, sitten tuli yöhoitajt 2kpl osastolle, klo 00:45 kun ei unta ollut saanut niin menin ohjeen mukaan pyytämään unilääkettä. Oikein teatraalisesti nousi kuppinsa äärestä yöhoitaja, kehtasi ensin sanoa vielä että jos ei uni tule niin sitten pitää valvoa. Eikä osastolla tapahtunut yhtään mitään muutakaan samaan aikaan, potilaat nukkuivat ne ketkä saivat nukutuksi ja nimenomaan menin ohjeiden mukaan pyytämään sitä lääkettä.
Helppohan sen iltahoitajan on tietysti sanoa että juu pyydä vain yöhoitajalta, jne. ajatteli varmaan että pyydä mistä pyydät kunhan et ainakaan minulta!Koska olisihan se ihan hirveetä jos YHTENÄ yönä ei saisi nukuttua...
Ja olisihan se ihan hirveetä nousta siitä tuolista ja antaa se määrätty lääke ihan iloisesti ja palvelualttiisti.
Tervetuloa kanssani seuraavaan kolmen yövuoron putkeen. Katsotaan kuinka kauan jaksat olla iloinen ja palvelualtis.
Koska olisihan se ihan hirveetä jos YHTENÄ yönä ei saisi nukuttua...