Kuinka paljon nuorempi mies "on ok"?
Itse 28v ja pitkään ollut ihastunut 21v pojankoltiaiseen... Molemmilla lapsi edellisestä suhteesta ja elämänarvot samanlaiset. Vakityöt jne.
Jotenkin vaan tuo ikäero hirvittää... Onko muilla ollut "näin isoja" ikäeroja, miten suhde on toiminut?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaapa lupaavalta, jos jo 21-vuotiaalla "pojankoltiaisella" on lapsi edellisestä suhteesta.
päästään varmaan taas siihe faktaan, että tyttö halunnu lapsen ja isäksi joutunu vahingossa... useimmiten näin kuitenki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaapa lupaavalta, jos jo 21-vuotiaalla "pojankoltiaisella" on lapsi edellisestä suhteesta.
päästään varmaan taas siihe faktaan, että tyttö halunnu lapsen ja isäksi joutunu vahingossa... useimmiten näin kuitenki.
Se on omaa tyhmyyttä jos sen k*rpänsä kanssa varomattomasti heiluu. Viisas mies pitää varansa, vaikka olisi nuori kloppikin.
M34
No ootte kummatkin vielä aika lapsia. Eihän tuossa ole mitään ongelmaa. Itse olen viisikymppinen ja tykkään 30-40 vuotiaista miehistä. Jostain syystä nekin tykkäävät usein minusta. Ovat paljon kypsempiä kuin omanikäiseni.
10-15 vuoden ikäero on kai yleisesti ottaen se max, puolin ja toisin.
Salkkareiden Kalle haksahti kolmekymppisenä 18-vuotiaaseen Lariin. Voi se toimia, ainakin hetken.
Vierailija kirjoitti:
10-15 vuoden ikäero on kai yleisesti ottaen se max, puolin ja toisin.
Mihin tämä perustuu? Tietysti liika on liikaa asiassa kuin asiassa, mutta tämä ikäeroasia on minusta täysin yksilöstä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaapa lupaavalta, jos jo 21-vuotiaalla "pojankoltiaisella" on lapsi edellisestä suhteesta.
päästään varmaan taas siihe faktaan, että tyttö halunnu lapsen ja isäksi joutunu vahingossa... useimmiten näin kuitenki.
No vahingossa isäksi joutunut se hölmöin on. Eikö ole ikinä ehkäisystä kuullut? Eihän siinä, jokainen on joskus hölmö. Mutta parempi sellainen hölmö, joka myöntää virheensä kuin sellainen, joka syyttelee muita.
Noin päin, että nainen vanhempi, ikäero yleensä alkaa enne pitkää tuottaa ongelmia, kun naiset rupsahtavat lähes aina nopeammin ja nuorempina kuin miehet. Sanoisin, että tuo voi teidän tapauksessanne toimia pari vuotta, mutta tuskin pidempään.
Olen 32 ja joku 22 alkaa olla mulle jo nuori. 23,24 voisi vielä mennä. Pidän kyllä nuoremmista mutta en ainakaan ilmaise kiinnostusta 10 vuotta nuoremmalle, ellei hän ite vahvasti anna ymmärtää, että kiinnostaa. 27-vuotiaana olin 7 vuotta nuoremman kanssa ja huonosti se kyllä päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Salkkareiden Kalle haksahti kolmekymppisenä 18-vuotiaaseen Lariin. Voi se toimia, ainakin hetken.
Jos nyt jätettäisiin ne Salkkarisuhteet täysin omaan arvoonsa. Salkkareissa kun kuka tahansa voi rakastua vaikka kukkaruukkuun, jos käsikirjoittajat haluavat niin.
Alkuperäiseen kysymykseen, täysi-ikäisiä pitää tietysti kaikkien olla. Mutta ikäero riippuu iästä. 5v on nuorelle paljon, 20v vanhuksilla voi olla ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Noin päin, että nainen vanhempi, ikäero yleensä alkaa enne pitkää tuottaa ongelmia, kun naiset rupsahtavat lähes aina nopeammin ja nuorempina kuin miehet. Sanoisin, että tuo voi teidän tapauksessanne toimia pari vuotta, mutta tuskin pidempään.
Itse asiassa totuus on juuri päin vastoin. On paljon enemmän timmejä viisikymppisiä naisia kuin miehiä. Seitsenkymppinen nainen voi olla täydessä terässä, mutta lähes kaikki miehet ovat silloin jo vanhoja. Ja kahdeksankymppisenä nainen on yksin. Joten vanhenemisen kannalta naisen pitäisi ottaa aina 10 v nuorempi puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Itse 28v ja pitkään ollut ihastunut 21v pojankoltiaiseen... Molemmilla lapsi edellisestä suhteesta ja elämänarvot samanlaiset. Vakityöt jne.
Jotenkin vaan tuo ikäero hirvittää... Onko muilla ollut "näin isoja" ikäeroja, miten suhde on toiminut?
Mnusta tuon -juuri sinun suhteesi- tulevaisuuden kannalta merkkaisi enemmän jokin muu kuin ikäeronne... Osaato arvat, mikä se saattaisi olla... T. lapseton sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Noin päin, että nainen vanhempi, ikäero yleensä alkaa enne pitkää tuottaa ongelmia, kun naiset rupsahtavat lähes aina nopeammin ja nuorempina kuin miehet. Sanoisin, että tuo voi teidän tapauksessanne toimia pari vuotta, mutta tuskin pidempään.
Naisten rupsahtaminen ei ole kyllä totta. Naiset näkee vaan "rupsahduksen" merkit helpommin omassa sukupuolessa. Miehet vanhenee ihan samaa tahtia ja jos ei pidä itsestään yhtään huolta niin vieläpä kiihtyvää tahtia.
Yleensä ihmisen identiteetti kehittyy vielä 20-30 vuoden välissä ja siihen monilla kuuluu monenlaista kokeilua ennen kuin se oma elämäntapa alkaa vakiintumaan sekä tuntumaan omalta.
21 vuotias yhtä lailla kuin 28 vuotias katsotaan psykologiassa siis melko keskenkasvuisiksi. Minun mielestäni voitte aivan hyvin kokeilla parisuhdetta. Siinäpä harjoittelette. Se, että on lapsia ei kai mikään este ole?
Kiitos kaikille. Arvasin, että kommentteja on laidasta laitaan ja tästä keskustelusta sai hieman uutta mietittävää.
AV ei petä.
Mulle olisi niin sopiva yksi 32v mies ja hänkin vaikuttaisi kiinnostuneelta. Mutta kyllä pääkopassa takoo aika vahvasti että ei mitenkään voi olla, ainakaan vakavasti. Miksi ihmeessä ottaisi vanhan harpun kun on nuorempiakin tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen, täysi-ikäisiä pitää tietysti kaikkien olla. Mutta ikäero riippuu iästä. 5v on nuorelle paljon, 20v vanhuksilla voi olla ihan ok.
Olen eri mieltä. 20 vuoden ikäero ei haittaa mitään kun ollaan 30 ja 50. Mutta kun ollaan 60 ja 80 se on iso ongelma.
No ite täytän kohta 28 ja mulla on juttua kahen nuoremman miehen kanssa. Toinen 21 ja toinen 22.
Vaikuttaapa lupaavalta, jos jo 21-vuotiaalla "pojankoltiaisella" on lapsi edellisestä suhteesta.