Lue keskustelun säännöt.
18v ja tykkään leikkiä
31.01.2019 |
Oon siis 18v ja tykkään leikkiä pehmoleluilla ja pikkueläimillä. En mitenkään koko ajan mutta viikottain kuitenkin. Välillä vaan lapsettaa ja tekee mieli rentoutua ja päästää irti, ja lapsuuden leikit tuntuu toimivan mulla parhaiten. Vanhemmat on huolissaan ja niiden mielestä ois pitänyt lopettaa tämmönen jo vuosia sitten. Voiko muka olla jotain haittaa jos silloin tällöin leikkii vähän vanhempanakin?
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä tuosta. Leiki, jos leikityttää :D
Mun siskolla on 5-vuotias tyttö = tekosyy mulle 20-vuotiaalle leikkiä edelleen. Ratsastetaan paljon yhdessä keppihevosilla ja hoidetaan nukkeja. Mä oon vähintään yhtä innoissaan kuin toi pikkulikka. Ihan fiksu yliopisto-opiskelija olen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite haaveilen isommasta asunnosta jonne sais tilan Legoille. 38 v, ei lapsia.
Leikin yleensä eläimillä sellasia hyvän mielen seikkailuita, vähän samanlaista meininkiä kuin Nalle Puh-elokuvissa. Sellasta kepeää ja onnellista elämää mikä rentouttaa omankin mielen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leikin yleensä eläimillä sellasia hyvän mielen seikkailuita, vähän samanlaista meininkiä kuin Nalle Puh-elokuvissa. Sellasta kepeää ja onnellista elämää mikä rentouttaa omankin mielen
Tää oli siis ap
Mikä on sun lempipehmo? Mun lempipehmo on sellanen pieni buldoggi-pehmo. Kun oikein surettaa rutistan sitä. :D
Pantteri on mun unileluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta oot jo vaipoissa ja imet tuttia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sun lempipehmo? Mun lempipehmo on sellanen pieni buldoggi-pehmo. Kun oikein surettaa rutistan sitä. :D
Pantteri on mun unileluna.
Yksisarvinen ja sit semmonen ite ommeltu kenguru :D Kiva kuulla että en oo ainoa kuka tykkää pehmoeläimistä
ap
Vierailija kirjoitti:
Kohta oot jo vaipoissa ja imet tuttia...
Tuo on kai enemmän vanhempien miesten fantasia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän kiva kun leikkimieli säilyy.
Jatka toki vain.
No vähän häiriintyneeltähän toi kuulostaa. Ootko harkinnut psykiatrilla käyntiä?
Vierailija kirjoitti:
Kohta oot jo vaipoissa ja imet tuttia...
Sitä mun vanhemmatkin sano kun ne oli nähny jonkun dokkarin tollasesta...huoh. Ei mulla oo kyse tuosta, ja jos joku haluaa kotona yksin rentoutua vaikka tuttia imemällä niin ei sekään mun mielestä ihmisestä hullua tee.
Leikkiminen on vaan kaikkein rentouttavin harrastus mitä kuvitella saattaa
ap
Vierailija kirjoitti:
Mun siskolla on 5-vuotias tyttö = tekosyy mulle 20-vuotiaalle leikkiä edelleen. Ratsastetaan paljon yhdessä keppihevosilla ja hoidetaan nukkeja. Mä oon vähintään yhtä innoissaan kuin toi pikkulikka. Ihan fiksu yliopisto-opiskelija olen :)
Haha :D
mäki oon joskus menny nuoremman serkkutytön kanssa keppareilla, on kyllä hurjan hauskaa !
ap
Minä leikin 19-vuotiaaksi ja kivaa oli. Vanhempani tosin olivat täydessä kiukussa kun en ollut kuten ikäiseni, ei ollut kavereita, enkä 'käynyt missään'. En vastannut sitä, mitä HEIDÄN lapsensa olisi kuulunut olla.
Vähänpä tiesivät, että minua kiusattiin koulussa ja kukaan ei olisi ollut kirveelläkään ollut kaverini. Olin koulun kastijärjestelmässä aivan alinta pohjasakkaa. En kertonut, koska etenkin äitini olisi syyttänyt kiusauksesta minua itseäni.
Leikkiessä oli edes hetken hauskaa kaiken kurjuuden keskellä. Tosin kun äiti-kulta aikoi ottaa ohjat omiin käsiinsä ja polttaa leluni, oli itsenikin otettava järeät aseet käyttöön ja uhattava että jos sen tekee, minä ta pan itseni... It sari pyöri teininä muutenkin mielessä. Olikohan leikki sitten ainoa henkireikäni?
Sitten parin kympin korvilla lopetin leikkimisen, "aikuistuin", mutta vielä vanhempana aloitin taas! Toki nyt jo keski-ikäisenä ei enää ole samaa energiaa, esim. lattialla istuminen aika rankkaa pitkän päälle
Ootko tyttö vai poika