Auton hankinta "yksin" perheeseen, ajatuksia?

Kolhaiset auton matalalla nopeudella (max 30 kmh) epäsymmetrisesti johonkin kovaan betoni- tai kiviesteeseen. Saat aikaan niin suuret tuhot (mm. vääntynyt kori), että auton korjaus ei ole taloudellisesti järkevää mutta toisaalta vammautumisen riski jää vielä vähäiseksi.

Ja muista laittaa turvavyö kireälle ja varata buranaa. Tälli tuollakin nopeudelle sattuu, kun hidastuminen on aika nopeaa.

Kun auto on sinun, sinä maksat sen kulut. Kun teette yhteisiä reissuja, niin maksatte yhdessä polttoaineet. Tuskin teillä reissuja hirveän usein on? Arkisin kumpikin käyttää omaa autoaan.

Sairas suhde, heti eroon.

Jos ette "mahdu" samaan autoon matkoillanne niin menkää sitten kumpikin omallanne. Etpä taida paljoa kaveriasi rakastaa kun epäät häneltä pääsyn autoosi, huh huh

Vierailija kirjoitti:

Kun auto on sinun, sinä maksat sen kulut. Kun teette yhteisiä reissuja, niin maksatte yhdessä polttoaineet. Tuskin teillä reissuja hirveän usein on? Arkisin kumpikin käyttää omaa autoaan.

I diootti! "Polttoaineet" on murto-osa autoilun kuluista.

Taidat olla niitä "maksan puolet bensasta"- pummeja.

Jos et kestä että mies pääsee siivelläsi parempaan autoon, vaihdat johonkin vanhaan koslaan.

Auttakaa! Ostin uuden auton. Puolisolla on omansa. Jos puolisoni ajaa uudella autollani esimerkiksi kun vie minut lentokentälle niin paljonko hän joutuu minulle maksamaan siitä että saa ajaa hyvällä autolla?

Mites aamupuuro? Ruokaostokset maksetaan tasan 50/50 mutta puoliso syö eri määrän kuin minä. Onko kätevää punnita kummankin syömä kaurapuuro ja jakaa ruokakulut (sähkölaskua unohtamatta) syödyn määrän mukaan?

Olemme myös mitanneet tilavuutemme (onnistuu kätevästi täydellä kylpyammeella johon kukin menee vuorollaan - vuoro on tasavertaisuuden nimissä arvottu - ja josta valuneen veden määrä vastaa sinne sukeltaneen ihmisen tilavuutta) ja jyvitämme vuokran tilavuuden mukaan ettei kumpikaan pääse nauttimaan toisen siivellä.

Ihana ja tasavertainen parisuhde!

"Tähän asti perheen yhteiset ajot on ajettu miehen autolla..." niin, itsehän olet tässä mennyt "siivellä". Ei vaan, mikä parisuhde tuo on jossa pitää miettiä jotain hyötymisiä ja siipeilyä!

Tasa-arvo tarkoittaa, että miehen omaisuus on aina yhteistä ja naisen omaisuus on aina naisen omaa. 

Idioottimainen parisuhde, jossa täytyy kytätä, ettei toinen vaan saa euron senttiäkään hyötyä mikun hankinnoista ja minun rahoista.

Uusi auto parantaa ennen muuta apn elämisen laatua. Onko hän siis valmis tosiaan joka aamu jännäämään päätyykö bussilla töihin ja niitä lapsia kuskaamaan kun vanha auto ei enää toimi luotettavasti vain, jotta ’rakas’ mies ei hyödy saadessaan istua tai jopa ajaa uudemmassa ja isommassa autossa kun he matkustavat pidemmälle?

Jotain outoa tuollaisessa parisuhteessa kyllä on...

Uuusäiti kirjoitti:

Otsikkoon vaikea kiteyttää tätä meidän tilannetta. Mutta ollaan uusperhe, 4 v yhdessä. Mulla on yksi lapsi aiemmasta suhteesta ja yhteinen nykyisen miehen kanssa. Hänellä ei muita lapsia.

Ollaan eletty 50/50 elämää yhteenmuuton jälkeen, paitsi miehen hoitovapaan ajan minä maksoin kaikki elämisen kulut. Miehellä on isot säästöt ja n. 1000-1200 e parempi kuukausipalkka. Minun palkka riittää asumisen ja ruuan lisäksi oman autoni (ei lainaa) ylläpitokuluihin ja lasten sekä koiran menoihin. Säästöjä minulla ei ole.

Meillä molemmilla on vanhat velattomat autot jotka hankittu ennen yhteenmenoa. Minä haluaisin vaihtaa auton, mutta mies ei. Olen katsellut n. 8000 euron hintaista kärryä jonka joutuisin ostamaan rahoituksella. Tähän asti perheen yhteiset ajot on ajettu miehen autolla, mutta jos minä hankin isomman ja uudemman auton itselleni (minulla työmatka pitenee, on lasten kuljettamista yms) niin olisi tietysti järkevä myös yhteiset reissut tehdä tuolla uudemmalla ja paremmalla autolla. Mutta entä kun minä maksan sen kulut kokonaan niin mieshän pääsisi minun "siivellä" paremman auton rattiin ja koska on ilmoittanut ettei tarvi uudempaa autoa niin koen, ettei hänen sitten kuulu hyötyä siitä että minä kitkuttelen ja maksan autolainan lyhennykset yksin puhumattakaan veroista ja polttoaineista.

Onko ajatuksia miten toimia? Ratkaisu on pitkään ollut se että autoja ei vaihdeta mutta nyt mun oma auto alkaa olla finaalissa ja monena aamuna on ollut keksiminen millä pääsen duuniin kun auto ei käynnisty. Järkisyyt auton hankintaan mulla olemassa mutta miehellä ei.

Meillä on omat autot, vaikka kaikki muu on yhteistä. Halusin itse uudemman auton, kun vanhassa alkoi olla kaikki rempallaan, joten ostin sellaisen. Mies ei ole päässyt "siipeilemään", eikä paremman auton rattiin, sillä mennään edelleen suunnilleen 50/50 kaikki yhteiset reissut. Omat ajot ajetaan omilla autoillamme. Ja se, kenen auto, ajaa.

Psykopaatteja molemmat. Kohta veitsi heilahtaa. Psykokin saisi uuden akun 50 eurolla. Ja jos naaraspsyko maksaa lainan, veron ja polttoaneen niin kuka maksaa auton muut kulut?

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo tarkoittaa, että miehen omaisuus on aina yhteistä ja naisen omaisuus on aina naisen omaa. 

Uhhh, minä niin vihaan tätä tyhmää väittämää!

Mutta hämmästyttävää on, että apn viesti kyllä näyttää todentavan sitä...

Miten jaatte lämmityskulut? Painon mukaan? Maksatko tasinkoa vessan käytöstä?

Vierailija kirjoitti:

Auttakaa! Ostin uuden auton. Puolisolla on omansa. Jos puolisoni ajaa uudella autollani esimerkiksi kun vie minut lentokentälle niin paljonko hän joutuu minulle maksamaan siitä että saa ajaa hyvällä autolla?

Mites aamupuuro? Ruokaostokset maksetaan tasan 50/50 mutta puoliso syö eri määrän kuin minä. Onko kätevää punnita kummankin syömä kaurapuuro ja jakaa ruokakulut (sähkölaskua unohtamatta) syödyn määrän mukaan?

Olemme myös mitanneet tilavuutemme (onnistuu kätevästi täydellä kylpyammeella johon kukin menee vuorollaan - vuoro on tasavertaisuuden nimissä arvottu - ja josta valuneen veden määrä vastaa sinne sukeltaneen ihmisen tilavuutta) ja jyvitämme vuokran tilavuuden mukaan ettei kumpikaan pääse nauttimaan toisen siivellä.

Ihana ja tasavertainen parisuhde!

Näinhän se menee kun mies järkeilee, miksi hänen pitää saada maksattaa yhteiset lasten ja kotitalouden menot pienempituloisella naisella. Sitä ei yhtään irvailla...

Vierailija kirjoitti:

Kun auto on sinun, sinä maksat sen kulut. Kun teette yhteisiä reissuja, niin maksatte yhdessä polttoaineet. Tuskin teillä reissuja hirveän usein on? Arkisin kumpikin käyttää omaa autoaan.

Tämä on toiminut meilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun auto on sinun, sinä maksat sen kulut. Kun teette yhteisiä reissuja, niin maksatte yhdessä polttoaineet. Tuskin teillä reissuja hirveän usein on? Arkisin kumpikin käyttää omaa autoaan.

I diootti! "Polttoaineet" on murto-osa autoilun kuluista.

Taidat olla niitä "maksan puolet bensasta"- pummeja.

Ne muut auton kulut juoksee koko ajan vaikka auto seisoisi pihassa. Joku kesälomareissu ei niin paljon auton renkaitakaan kuluta, että niistä pitäisi veloittaa mitään. En ole pummi, minulla on oma auto ja miehellä oma, tuo on meidän tapa. En myöskään veloita mitään, jos joku tulee kyytiin ja vien hänet jonnekin kaupunkialueella.

Meillä on omat autot, mutta vain yhteisiä lapsia (jos se johonkin laskelmaan vaikuttaa).... Kumpikin ostaa millaisen haluaa, milloin haluaa, vakuuttaa miten haluaa ja uusii renkaansa silloin kun haluaa.

Mutta sillä kuljetaan, kummalla on järkevämpää. Jos mökillä on tarkoitus mennä metsäpalstalle, kuljetaan miehen nelivedolla, jos ei, mennään mun bensapihillä sportilla. Jos tarviin kuljetuskapasiteettiä tai peräkärryä (mun), lainaan miehen autoa ja hän ajelee sen aikaa mun kärryllä. Mulla siis on peräkärry muttei omaa koukkua :)

Onpa hölmöjä vastauksia! Älä välitä, ap.

Ymmärrän hyvin pohdintasi. Meilläkin on uusperhe ja erilliset rahat. Maksamme yhdessä ruoat, asumiskulut (sähkö, vesi ym) sekä huonekalut. Molemmat maksavat itse autonsa kulut, omat vaatteensa ja harrastuksensa sekä omien lastensa menot, molemmilla siis on lapsia.

Auton vaihto ei ole tullut vielä ajankohtaiseksi, mutta pyrkisin tuossa asiassa tasapuolisuuteen. Jos olet tähän asti käyttänyt miehen autoa yhteisillä matkoilla, niin miksi mies ei saisi nyt käyttää sinun autoasi, en ihan ymmärrä tätä...? Ehkä tuossa tilanteessa toimisin niin, että ostat auton nimiisi mutta laitatte bensa- ja huoltokulut ym. puoliksi, jos siis kerran molemmat autoa käytätte. Tai sitten teette yhteiset reissut jatkossa vuorotellen miehen ja sinun autoilla, näin meillä toimitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttakaa! Ostin uuden auton. Puolisolla on omansa. Jos puolisoni ajaa uudella autollani esimerkiksi kun vie minut lentokentälle niin paljonko hän joutuu minulle maksamaan siitä että saa ajaa hyvällä autolla?

Mites aamupuuro? Ruokaostokset maksetaan tasan 50/50 mutta puoliso syö eri määrän kuin minä. Onko kätevää punnita kummankin syömä kaurapuuro ja jakaa ruokakulut (sähkölaskua unohtamatta) syödyn määrän mukaan?

Olemme myös mitanneet tilavuutemme (onnistuu kätevästi täydellä kylpyammeella johon kukin menee vuorollaan - vuoro on tasavertaisuuden nimissä arvottu - ja josta valuneen veden määrä vastaa sinne sukeltaneen ihmisen tilavuutta) ja jyvitämme vuokran tilavuuden mukaan ettei kumpikaan pääse nauttimaan toisen siivellä.

Ihana ja tasavertainen parisuhde!

Näinhän se menee kun mies järkeilee, miksi hänen pitää saada maksattaa yhteiset lasten ja kotitalouden menot pienempituloisella naisella. Sitä ei yhtään irvailla...

No kyllä sitä helkkarin hölmönä naisena pidetään joka moiseen alistuu.