Muutto Ranskaan ranskankieltä puhumattomana
Onko totta ne kaikki puheet yleistä ranskalaisista jotka ei muka puhu englantia jos et osaa heidän kieltä?
Alan opiskelemaan ranskaa heti kun asia varmistuu, mutta tämä kieli on kyllä aina vaikuttanut tosi hankalalta.
Kommentit (61)
Olin viime kesänä turistina Pariisissa. Oli luojan lykky, että osaan ranskaa auttavasti. Yhä useampi asiakaspalvelija kyllä Pariisissa puhuu englantia ja moni aspa oli ystävällinen. Mutta sitten oli myös tilanteita, joissa kysyin, puhuuko henkilö englantia ja vastaus oli "ei", oli siis pakko pariin otteeseen yrittää kaikkensa ranskalla.:) Tällainen tilanne oli esimerkiksi, kun halusin kysyä metrolipuista asemalla työskentelevältä aspalta.
Ranskalaiset ovat yleissivistykseltään ja kielitaidoltaan yleisesti tosi persuja. Eli eivät osaa englantia.
Nuoret osaavat paremmin ja nuorten kanssa tulee yhteisyhmmärrystä.
Itse pärjäsin vallan hyvin pelkällä huonolla englannilla ja opettelemalla ranskaa paikanpäällä.
Lopulta opin ääntämään niin hyvin että muutaman sanan tai lauseen takia minua luultiin natiiviksi. Silloin piti korjata asia ja sain nuivempaa käytöstä ja kohtelua osakseni.
Yleensä lastani tultiin kehumaan että ompas vaalea ja sinisilmäinen perusranskalainen aito suloinen mussukka. Piti aina korjata että ollaan suomalaisia ja ei puhuta ranskaa.
Silloin näytti että tätit olisi syöneet jotain vanhaa ja pilalle menevää.
Suomessa parasta on kohteliaisuus, kun ihmisille annetaan oikeus olla tervehtimättä ja tilaa olla hiljaisuudessa.
Ranskalaiset ovat päällekäyviä ja erityisesti pariisilaiset tuntuisivat olevan ihan oma kansansa.
Heidän kanssaan en tullut koskaan toimeen. Muutaman kanssa otin nyrkkitappelua ja sain veitsestäkin.
Suomalaiset voisivat oppia erityisesti pariisilaisilta nationalismia terveessä hengessä. Siellä se elää voimakkaasti ja nationalismi nähdään voimavarana, kun meillä sitä hävetään.
Jos miehen mukana menet tai miehen luo, niin sinä olet hänen palvelija, ei siinä kieltä tartte osata.
Lompakko ratkaisee .
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs meinasit hoitaa siellä päivittäiset asiasi? Ihan nyt vaikkapa muuttoon liittyvät sähkösopimuksen tekemiset ym. Ranskalaiset ovat ylpeitä kielestään, englantia eivät halua puhua, vaikka sitä osaisivatkin. Suosittelen miettimään uudelleen.
Olen siis muuttamassa sinne joksikin aikaa mieheni kanssa hänen työn takia, hän puhuu ranskaa.
Pitää varmaan koittaa aluksi tutustua toisiin mamuihin siellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaiset ovat yleissivistykseltään ja kielitaidoltaan yleisesti tosi persuja. Eli eivät osaa englantia.
Nuoret osaavat paremmin ja nuorten kanssa tulee yhteisyhmmärrystä.
Itse pärjäsin vallan hyvin pelkällä huonolla englannilla ja opettelemalla ranskaa paikanpäällä.
Lopulta opin ääntämään niin hyvin että muutaman sanan tai lauseen takia minua luultiin natiiviksi. Silloin piti korjata asia ja sain nuivempaa käytöstä ja kohtelua osakseni.
Yleensä lastani tultiin kehumaan että ompas vaalea ja sinisilmäinen perusranskalainen aito suloinen mussukka. Piti aina korjata että ollaan suomalaisia ja ei puhuta ranskaa.
Silloin näytti että tätit olisi syöneet jotain vanhaa ja pilalle menevää.
Suomessa parasta on kohteliaisuus, kun ihmisille annetaan oikeus olla tervehtimättä ja tilaa olla hiljaisuudessa.
Ranskalaiset ovat päällekäyviä ja erityisesti pariisilaiset tuntuisivat olevan ihan oma kansansa.
Heidän kanssaan en tullut koskaan toimeen. Muutaman kanssa otin nyrkkitappelua ja sain veitsestäkin.
Suomalaiset voisivat oppia erityisesti pariisilaisilta nationalismia terveessä hengessä. Siellä se elää voimakkaasti ja nationalismi nähdään voimavarana, kun meillä sitä hävetään.
Minäkin olen ottanut yhteen paikallisten kanssa. Ovat todella kuumaverisiä ja mustasukkaisia naisia.
T: nimimerkillä saksista ranteeseen saanut
Byrokratia on siellä yhtä kamalaa kuin suomessa, kaikki lomakkeet käsittämätöntä kapulakieltä. Ja niitä saa vain ranskaksi, jos et osaa täyttää nii k*sessa olet.
Entistä enemmän näitä lukiessa välittyy kuva ranskasta jonain puolikehitysmaana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa opiskellaan koulussa englantia, mutta hyvin kirjallisesti, eikä siellä opi kuuntelemaan eikä puhumaan sitä. Ja kaikki telkkaohjelmat dubataan ranskaksi,
Siksi nuorillakin ihmisillä se enkun taito voi olla tosi heikko. Meillekin tuli vaihtari joka oli mielestään enkussa tosi hyvä ja kymppi hänellä siinä olikin, mutta hän ei kyennyt oikeasti seuraamaan puhetta lainkaan.
Tuo käy helposti vaikka oikeasti osaisikin hyvin englantia, mutta jos aksentit on erilaisia eikä ole tottunut niin todella vaikea seurata mitenkään puhetta jos kaikki sanat vaan puuroutuu mössöksi eikä pysty tunnistamaan kuin yhden sieltä ja toisen täältä, vaikka jos esim. sama kirjoitettaisiin paperille juuri niinkuin puhuttu niin ymmärtäisi ilman mitään ongelmaa.
Totta. Minä ymmärrän ongelmitta esim. jenkkien Keskilännen aksenttia sekä Uuden-Seelannin englantia mutta auta armias, jos keskustelukaveriksi osuu vaikkapa skotti tai afroamerikkalaisten Ebony-murteella puhuva henkilö.
Ranskan kanssa sama homma siinä, että kanadanranskalaisten englanti on minulle helpommin ymmärrettävää, vaikka sen sanasto poikkeaakin suht paljon ranskanranskasta. Siinä ei vain tuttu sanasto kamalasti auta, jos sitä tykittää konekiväärinopeudella puhuva pariisilainen :D
Vierailija kirjoitti:
Byrokratia on siellä yhtä kamalaa kuin suomessa, kaikki lomakkeet käsittämätöntä kapulakieltä. Ja niitä saa vain ranskaksi, jos et osaa täyttää nii k*sessa olet.
Miten tämä tilanne eroaa asioinnista Suomessa tai muussa maassa, jossa asioidaan viranomaisten kanssa? Ap:n asenne tosin on ihmeellinen. Joo, mitään kieltä ei voi heti osata, mutta etkö halua ymmärtää uutisia tai yrittää pärjätä tavallisissa asiointitilanteissa? Miksi ap haluat olla yhtä ummikko kuin afrikkalainen lukutaidoton mummo, joka ei voi olla muuta kuin kotiorjana lapsilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs meinasit hoitaa siellä päivittäiset asiasi? Ihan nyt vaikkapa muuttoon liittyvät sähkösopimuksen tekemiset ym. Ranskalaiset ovat ylpeitä kielestään, englantia eivät halua puhua, vaikka sitä osaisivatkin. Suosittelen miettimään uudelleen.
Olen siis muuttamassa sinne joksikin aikaa mieheni kanssa hänen työn takia, hän puhuu ranskaa.
Pitää varmaan koittaa aluksi tutustua toisiin mamuihin siellä.
Ap
Olet tuolla kielitaidolla täysin miehen armoilla. Et voi opiskella etkä tehdä töitä.
Olin oman perheeni kanssa teini-ikäisenä Etelä-Ranskassa lomalla, eikä sekään olisi onnistunut jos en olisi puhunut ranskaa (kukaan muu perheestä ei puhunut). Hotellissa, ravintoloissa tai kaupoissa ei puhuttu tai suostuttu puhumaan englantia. Pariisin tilanteen väitetään olevan hieman parempi.
Vierailija kirjoitti:
Entistä enemmän näitä lukiessa välittyy kuva ranskasta jonain puolikehitysmaana...
Kun tutustuu paikallisiin niin meno on vähintään yhtä aitoa kuin Espoon tai Vantaan lähiöissä.
Ei siellä kannata alkaa vittuilemaan ja sanansa kannattaa valita tarkkaan etenkin ranskalaisten kanssa. Jos sulla ei ole tuttua mukana, niin pulassa olet. Arabit on rennompia monessa mielessä.
Kannabiksen käyttö on todella yleistä ja sitä voi ostaa ihan asunnon ikkunoista noin vain, kun koputtaa ikkunaan.
Sinällään outoa että asia on yleisesti kiellettyä, mutta ranskalaiset ovat Euroopan kovimpia kuluttajia.
Ja tosiaan kännäämistäkin tapahtuu yleisesti ja ihmettelen että mistä se ranskalaisten sivistynyt juomakultuuri kultti on lähtöisin.
Kyllä sielä vanhempi väestö ottaa kuppia. Nuoriso on enemmän huumeiden perään ja pitää erityisesti oluen eli hevosen kusen juomista junttina pappojen tapana.
Ranskalaiset tosiaan ovat hyvin kansallisia. Heidän vasemmistolaisuutensa on hyvin perusranskalaista. Ei oikein voi verrata meidän persuihin, vaikka asenne nyt tuntuisi olevan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Byrokratia on siellä yhtä kamalaa kuin suomessa, kaikki lomakkeet käsittämätöntä kapulakieltä. Ja niitä saa vain ranskaksi, jos et osaa täyttää nii k*sessa olet.
Miten tämä tilanne eroaa asioinnista Suomessa tai muussa maassa, jossa asioidaan viranomaisten kanssa? Ap:n asenne tosin on ihmeellinen. Joo, mitään kieltä ei voi heti osata, mutta etkö halua ymmärtää uutisia tai yrittää pärjätä tavallisissa asiointitilanteissa? Miksi ap haluat olla yhtä ummikko kuin afrikkalainen lukutaidoton mummo, joka ei voi olla muuta kuin kotiorjana lapsilleen?
Suomessa moni lomake on saatavana myös ainakin ruotsiksi ja englanniksi, jos ei ole niin sellaisen voi silti saada pyydettäessä. Ranskassa ainoa vaihtoehto on ranskankielinen.
Jos et osaa kieltä et saa töitä.
Miehen armoilla olet.
Varaudu että ahdistut ja tunnet ulkopuolisuutta.
Suomalaisuutesi voimistuu ja tajuat millaisia fiiliksiä mååhånmuuttåjillå on uudessa tuntemattomassa maassa, jossa puheesta ei saa mitään ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa opiskellaan koulussa englantia, mutta hyvin kirjallisesti, eikä siellä opi kuuntelemaan eikä puhumaan sitä. Ja kaikki telkkaohjelmat dubataan ranskaksi,
Siksi nuorillakin ihmisillä se enkun taito voi olla tosi heikko. Meillekin tuli vaihtari joka oli mielestään enkussa tosi hyvä ja kymppi hänellä siinä olikin, mutta hän ei kyennyt oikeasti seuraamaan puhetta lainkaan.
Tuo käy helposti vaikka oikeasti osaisikin hyvin englantia, mutta jos aksentit on erilaisia eikä ole tottunut niin todella vaikea seurata mitenkään puhetta jos kaikki sanat vaan puuroutuu mössöksi eikä pysty tunnistamaan kuin yhden sieltä ja toisen täältä, vaikka jos esim. sama kirjoitettaisiin paperille juuri niinkuin puhuttu niin ymmärtäisi ilman mitään ongelmaa.
No ei kyllä käy, jos edes auttavasti osaa.
Meidän edellinen vaihtari oppi jo puolessa vuodessa aeuraamaan keskustelua suomeksi.
Mihin päin olet Ranskassa muuttamassa? Pariisissa nuoret koulutetut puhuvat kyllä englantia enemmän kuin ennen. Mutta jos joudut jonnekin pikkupaikkakunnalle, sitten harva osaa englantia tai suostuu sitä puhumaan.
Aloita ensin opettelemalla hyvät käytöstavat ja niihin liittyvät fraasit ranskaksi.
Käytöstapojen opettelua ei voi korostaa liikaa. Silmiin katsominen, ääneen tervehtiminen, ihmisten teitittely ja puhuttelu titteleillä Madame, Monsieur ja Mademoiselle tai Docteur yms. on tärkeää. Kiittäminen, anteeksipyytäminen yms. ovat aivan pakko, jollei halua olla juntti.
Ranskalaisen elämänmuodon opettelu on sekin tärkeää, koska sanasto liittyy usein siihen ja voi poiketa siitä miten asiat Suomessa ovat.
Viime kesänä kiertelin useammassa paikkaa Ranskaa, ja kaikkialla puhuttiin englantia Pariisia myöten.
Ja ihan yllätyin miten mielellään he puhuivat englantia. Minulla oli tällainen positiivinen kokemus.
Laittaisitteko lisää realistisia kokemuksia Ranskanmaalta. Kiinnostaa paljon. :)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että saksalaisten asenne on myös samanlainen.
Ei mun mielestä. Saksalaiset ovat halukkaampia puhumaan englantia ja ottamaan kieleensä vaikutteita anglosuunnasta. Siellähän on nuorilla miehillä aika yleisiä Kevin -tyyppiset jenkkinimet, vaikka taustaltaan olisivat umpisaksalaisia.
On toki Saksastakin mulla kokemuksia, että keskustelukumppani kieltäytyy puhumasta mitään muuta kuin saksaa. Mutta vähemmän kyllä kuin Ranskasta.
Tursitina Ranskassa selviää vallan mainiosti englannilla.
Varsinkin jos aloittaa tervehdyset ranskaksi ja siirtyy sitten englantiin.
Tämä siis kolmen omatoimisen lomamatkan kokemuksen perusteella. Yhteensä siellä on tullut vietettyä reipas kuukausi.