Mitä mieltä naisesta, joka esutellessään työkavereilleen mieheltään saamaansa timanttisormusta kertoo sen hinnan?

Minua lähinnä huvittaa ne naiset jotka luulevat että muita kiinnostaa tai ovat kateellisia jos mies on ostanut heille jotain kallista. Jotenkin säälittävää että tuollaisella pitää yrittää pröystäillä.

Ehkä ajatteli, että 800 on kallis ja oli iloinen?

Ehkä juurikin mainitsi siksi ettei tule ajatusta että olisi mikään kallis sormus. Kukaan ei varmasti ainakaan leuhki 800€ sormuksella.

Itsellä maksoi 1400€ ja on sen verran halpa rengas ettei kävisi mielessäkään esitellä sitä arvokkaana.

Vierailija kirjoitti:

Minua lähinnä huvittaa ne naiset jotka luulevat että muita kiinnostaa tai ovat kateellisia jos mies on ostanut heille jotain kallista. Jotenkin säälittävää että tuollaisella pitää yrittää pröystäillä.

Miksi luulet, että pröystäili?

Jospa, vaan oli iloinen ja ap sattui olemaan paikalla.

Mä en myöskään tajua tota kateuskorttia, ikinä en ole ajatellut, että onkohan toi kateellinen tai kerronpa, jotta olis kateellinen. Kertoo enemmänkin henkilöstä, joka siitä kateudesta puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tapana kertoilla hintoja, jos ei ole mikään kallis hankinta tyyliin "löysin nämä vitosen kengät kirpparilta" ihan vaan siitä ilosta, kun on noin hyvän löydön tehnyt.

Jepjep.

Tää onkin eri asia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi tällainen tuttu, joka aina leveilee miehensä rahoilla.

Jutut ovat tasoa: "Siis tilasin Zalandolta tollasen hupparin joka maksoi 300e, mutta en mä tykännytkään siitä enkä jaksa palauttaa", "Mä sain mieheltä lahjaksi tän kaulakorun joka maksoi tonnin", "Käytiin kattomassa viime viikolla vihkisormuksia, haluun varmaan sen 6000e maksavan".

Aina siis hinta tulee ensimmäisenä mainittuna ja kaikki muu on epäoleellista.

Nainen on itse osa-aikainen siivooja, joka elää siis täysin miehensä siivellä.

Mistä tiedät naisen varallisuuden noin tarkkaan?

Mieheni on tämän naisen miehen hyvä ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä juurikin mainitsi siksi ettei tule ajatusta että olisi mikään kallis sormus. Kukaan ei varmasti ainakaan leuhki 800€ sormuksella.

Itsellä maksoi 1400€ ja on sen verran halpa rengas ettei kävisi mielessäkään esitellä sitä arvokkaana.

Vihdoinkin joku normaali tässä aloituksessa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi tällainen tuttu, joka aina leveilee miehensä rahoilla.

Jutut ovat tasoa: "Siis tilasin Zalandolta tollasen hupparin joka maksoi 300e, mutta en mä tykännytkään siitä enkä jaksa palauttaa", "Mä sain mieheltä lahjaksi tän kaulakorun joka maksoi tonnin", "Käytiin kattomassa viime viikolla vihkisormuksia, haluun varmaan sen 6000e maksavan".

Aina siis hinta tulee ensimmäisenä mainittuna ja kaikki muu on epäoleellista.

Nainen on itse osa-aikainen siivooja, joka elää siis täysin miehensä siivellä.

Mistä tiedät naisen varallisuuden noin tarkkaan?

Mieheni on tämän naisen miehen hyvä ystävä.

Kuulopuheita👎

Vierailija kirjoitti:

Minusta aika junttimaista käytöstä, varsinkin kun ei kai halpa ollut, uroa.

Kateellinen en ole, itselläki koruja riittämiin, mutta wipä tulisi mieleeni mainita niiden hintaa. Ei sitäpaitsi mieskään sitä kerro kun lahjan antaa.

Ihmiset on erilaisia. Kummasti tuntuu asia ap:ta vaivaavan, että pitää tehdä siitä aloitus.

Omissa kaveripiireissäni ei rahasta puhuminen ole tabu. Toi on keskustelussa sarjaa mitä söit tänään aamupalaksi.

Ei 800 eurolla saa kuin pienen onnettoman timantin. Turhaan olet kade.

Onneksi ei tunneta. Sekoaisit varmaan kun minulla on kolme timanttisormusta joka päivä käytössä.

Pikkurillissä on rivisormus (6* 0,03 ct),

nimettömässä on vihkisormus (2* 0,5 ct)

ja keskisormessa kihlasormus yhdellä yhden karaatin (1* 1 ct) timantilla.

Keskisormea on joskus kiva heilutella.

Enpä mitään erityistä. Ei varsinaisesti herätä mitään tunteita, ei myönteisiä eikä kielteisiä. Joskus ihmiset laittaa minusta rahaa omituisiin asioihin, kuten vaikka auton vanteisiin tai laukkuihin, ehkä vihkisormuksessa on enemmän järkeä mutta en silti ole kovin kiinnostunut.

Meillä naapurin rouva esitteli uutta timanttisormustaan hiekkalaatikon reunalla. Hän kaivoi kynnellään olematonta roskaa hampaiden välistä. Ja sivusilmällä katsoi, että huomaammeko uuden sormuksen. Samalla haukkui muita, jotka ovat leuhkineet muka rikkailla omaisillaan, mutta haisevat p-lle.Tämä oli kyllä typerää käytöstä ja leuhkimista.

Tätä kun lukee, niin voi vain todeta miten juntteja jotkut suomalaiset on.

Aika junttiahan tuo on. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta aika junttimaista käytöstä, varsinkin kun ei kai halpa ollut, uroa.

Kateellinen en ole, itselläki koruja riittämiin, mutta wipä tulisi mieleeni mainita niiden hintaa. Ei sitäpaitsi mieskään sitä kerro kun lahjan antaa.

Mä en ajattelis mitään. Ihastelisin hetken, jotta työtoverille tulee hyvä mieli ja sen jälkeen unohtaisin koko jutun.

Vierailija kirjoitti:

Minua lähinnä huvittaa ne naiset jotka luulevat että muita kiinnostaa tai ovat kateellisia jos mies on ostanut heille jotain kallista. Jotenkin säälittävää että tuollaisella pitää yrittää pröystäillä.

Säälittävää luulla pröystäilyksi. Toiset nyt vaan saa kalliita lahjoja, mikä on ihan normaalia. Pitäiskö sitä jotenkin salailla, ettei kukaan vain huomaa, jotta ei luulla pröystäilyksi. Naurettavaa.

Joillekin tuollaiset ovat isoja asioita: se että mies kerrankin ostaa jotain, tai se että kerrankin on ollut varaa johonkin kalliiseen. Minulle mies on aina tuonut kivoja lahjoja ja koska olemme hyvätuloisia, en saa kiksejä ostamisesta. Jos tarvitsen jotain, ostan, eikä minun tarvitse yleensä tuijottaa hintalappua. Jos en tarvitse, pärjään hyvin ilman.

Mitä mieltä? Söpöä. Ihastelisin sormusta tietysti kohteliaasti. Mun nimettömässä on 8000 euron sormus. Ei ole tarvetta mainostaa sen hintaa ja muutamalle törpölle jotka ovat suoraan kysyneet olen valehdellut että en tiedä kun en ole sitä itse ostanut.