Lue keskustelun säännöt.
Voi huoh. Mies ei suostu kasvamaan aikuseksi
27.01.2019 |
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
Kommentit (261)
Aaah, taas muistaa miksi kannattaa olla sinkkuna. Ei tarvitse kuunnella sekuntiakaan mussutusta omalla vapaa-ajalla ja omassa kodissa. Ja ennen kuin joku materialisti tulee tekemään tyhmiä oletuksia, niin sanottakoon että ihan hyvässä työssä olen ja sijoitukset kasvaa tasaisesti joka kuukausi, joten finanssiasiat on kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pleikkaripelejä Ap voisi suositella?
En ole somessa enkä jaksa ymmärtää miehiä, jotka käyttävät vapaa-aikansa pelaamiseen. Pahinta on nykyään kun kännyköiden avulla pelaaminen on mahdollista vaikkapa ravintolassa. Himopelaajien kanssa on vaikea puhua mistään. Eivät keskity ja yleissivistyskin on huonolla tasolla kun uutisten lukemisen sijaan pelataan. Jätin erään miehen juurikin pelaamisen takia. Oli kuin olisin puhunut seinille.
En katselisi myöskään jotain sisustusbloggaajaa kotonani asettelemassa tekstityynyjä.
Mun mies pelaa myös pleikkaria illat. Tekee yrittäjänä pakolliset työt, mutta masentuneena ei tahdo saada pakettia kasaan kunnolla. Eli töitä kasaantuu hirveät määrät ja kun on pakko hoitaa hommat, niin sitten ” itketään” kun on niin vaikeaa. Ja auta armias jos ammattiapua ehdottaa, niin ei! ” minähän en minnekään hullujen huoneelle mene!”
Vaikka ihan psykologin kanssa juttelemaan pyytäisin, että saisi arjen hallintaan ja ennen kaikkea turhat stressit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Mies alkoi pelaamaan vasta parin vuoden jälkeen .. ei ollut silloin edes koko konsolia kun tavattiin. Ap
Annatko sinä sille "pesää" tarpeeksi, kyllä nyt näyttää, kaukaa katsottuna että sinun vikaasi kaikki on...Saatat selvitä sillä että pyydät nöyrästi häneltä anteeksi ja annat vaikka "kakkosta"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Kannattaa jättää sellaiset naiset väliin kokonaan, jotka eivät ymmärrä pleikkarin peluuta.
Win -win. Niin tai ei, kun kukaan ei elätä sitä pleikkapelaajaa. Naiselle win.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten sanottua, mieshän käy töissä ja masaa osuutensa ( kohtuullisenkin?) kaikista menoista. Mikä tässä on ongelma, normaali mies. AP:ta tuntuuu harmittavan, että mies ei hankkinutkaan hienolta kuulostavaa tutkintoa, mennyt +5000e töihin ja ollut valmis perustamaan perhettä heti.
AP, luin ensimmäisen sivun viestisi, ja näin aikuistuneena miehenä pitää sanoa että varmaan olisi paras laittaa ukko vaihtoon.
Mutta, todella todella semisti kuulostaa myös vähän siltä että olet liikaa hiillostanut miestäsi lastenhankinnalla, ura-valinnoilla ja nyt sen sijaan että mies saisi päättää(ja miettiä) itse mitä elämältään haluaa niin hän pelaa sillä pleikkarilla.
Toisinsanottuna miehes taitaa pelätä(pelko on irrationaalinen tunne) ettei halua aikuistua koska olet hiillostanut sitä liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, vuosi mennyt aloituksesta. Vieläkö olette yhdessä? Onko mikään muuttunut?
Oho! Sattumalta päätin selata äsken mitä aloituksia on etusivulla ja tämä näytti tutulta ja kappas - minun aloittamani!
Vuosi tosiaan on mennyt ja on ollut kaikin puolin täynnä muutoksia.
Ensimmäinen puolikas riideltiin. Yritin tehdä pesäeroa miehestä, koska en vain enää jaksanut olla se ainoa aikuinen tässä talossa.
Puolen vuoden kohdalla mies sai jonkinlaisen ahaa elämyksen ja kosi.
Seuraavat puoli vuotta olin hyvin varpaillani mitä tässä tapahtuu, mutta muutosta on nähtävissä! Hoitaa asiansa, siivoaa, asettaa kodin ja parisuhteen ykköseksi ja kyllä - edelleen pelaa, mutta kohtuudella, eikä se ole mennyt kenenkään edelle. Eikä myöskään valvo enää!
Eli yhdessä vielä ollaan ja kaikki alkaa menemään pikkuhiljaa hyvin. Toivottavasti jatkuu tällaisena :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on ne "pakolliset jutut"? Ja miksi ei saa pelata jos on vapaata? Siis mikä sua oikeasti harmittaa? Miten sitten pitäis käyttäytyä? :o
Esim laskun maksut ajallaan, remontin tekeminen loppuun, maalauksen vieminen loppuun, normaali roskien vieminen, autosta huolehtiminen, opiskelun vieminen loppuu, siivoaminen, pyykinpesu, koiran kanssa lenkkeily? Kaikki nämä jää minulle. Mutta ei antaa miehen pelata, kunhan käy töissä :)
Ap
Näin miehenä sanoisin että kyllä sun tapaus melko surkealta kuulostaa. Ei se mitään rakkautta oo jos pleikka menee melkeen kaiken edelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on ne "pakolliset jutut"? Ja miksi ei saa pelata jos on vapaata? Siis mikä sua oikeasti harmittaa? Miten sitten pitäis käyttäytyä? :o
Esim laskun maksut ajallaan, remontin tekeminen loppuun, maalauksen vieminen loppuun, normaali roskien vieminen, autosta huolehtiminen, opiskelun vieminen loppuu, siivoaminen, pyykinpesu, koiran kanssa lenkkeily? Kaikki nämä jää minulle. Mutta ei antaa miehen pelata, kunhan käy töissä :)
Ap
Näin miehenä sanoisin että kyllä sun tapaus melko surkealta kuulostaa. Ei se mitään rakkautta oo jos pleikka menee melkeen kaiken edelle!
No nyt vasta luin lopun, eli hyvä jos muutosta parempaan tullut.
Ilmoitat miehelle että joko opinnot jatkuvat niin että seuraat niiden edistymistä tai on löydettävä työpaikka. Muussa tapauksessa on ero edessä. Ja viimeistään syksyllä on aloitettava opinnot uudestaan (kun seuraava lukuvosi alkaa) tai oltava se työpaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki itsellesi miespuolinen ystävä, tuo hänet kotiisi ja viettäkää mukavaa aikaa yhdessä sinä aikana, kun miehesi pelaa.
Mieheni myös pelaa pleikkaria yötä vasten. Se on harrastus. Hoitaa kuitenkin osuutensa perheessä sekä käy töissä joten en näe pleikkaria vihollisena. Parempi se kuin notkua kapakoissa
Vierailija kirjoitti:
En katselisi myöskään jotain sisustusbloggaajaa kotonani asettelemassa tekstityynyjä.
Juuri näin! Olen itsekin sisustuksesta kiinnostunut nainen, mutta kaikella on rajansa.
Jos olisin mies, juoksisin lujaa, jos vaimo sisustaisi valkoisella, sallisi jokaiselle perheenjäsenelle yhden effektivärin ja kuvaisi nettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vaimon kanssa aina nauretaan näille nykyajan ns aikuisille miehille, lasten pleikkareita pelataan yökaudet :) ja varmaan on miesluolakin :) :) tai ainakin siitä haaveilee. Eli jaksoi esittää sen pari vuotta ja nyt näet sen todellisen luonteen, sinun itse pitää päättää haluatko tosiaan tuhlata loppuelämäsi aikuisen lapsen katselemiseen
No todellakin sama :D Aikuinen mies ei leiki vaan tekee oikeasti. Jos haluaa sotia, lähtee vaikka kriisinhallintatehtävään. Jos haluaa urheilla, niin urheilee. Jos haluaa tapella, niin menee kamppailutreeneihin. Jos haluaa soittaa rokkibändissä, niin opettelee soittamaan ja liittyy bändiin. Tajuatte pointin?
Mitä tekee vässykkä sillä aikaa? No tietysti pelaa. Pelaa, pelaa, pelaa ja pelaa. Räiskintää, änäriä, mortal kombattia, guitar heroa jne. Ei mitään aloitekykyä, ei mitään itsekuria, ei mitään tavoitteita. Vain pelaamista, leikkimistä ja kuvittelua.
Surkeintä tässä on vielä ehkä se, ettei nykyisin osata tällaista enää edes hävetä, vaan siitä yritetään tehdä jopa jotenkin ylivertaisen hieno juttu :'D
Tyypillinen vastuunpakoilija vätys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon kanssa aina nauretaan näille nykyajan ns aikuisille miehille, lasten pleikkareita pelataan yökaudet :) ja varmaan on miesluolakin :) :) tai ainakin siitä haaveilee. Eli jaksoi esittää sen pari vuotta ja nyt näet sen todellisen luonteen, sinun itse pitää päättää haluatko tosiaan tuhlata loppuelämäsi aikuisen lapsen katselemiseen
No todellakin sama :D Aikuinen mies ei leiki vaan tekee oikeasti. Jos haluaa sotia, lähtee vaikka kriisinhallintatehtävään. Jos haluaa urheilla, niin urheilee. Jos haluaa tapella, niin menee kamppailutreeneihin. Jos haluaa soittaa rokkibändissä, niin opettelee soittamaan ja liittyy bändiin. Tajuatte pointin?
Mitä tekee vässykkä sillä aikaa? No tietysti pelaa. Pelaa, pelaa, pelaa ja pelaa. Räiskintää, änäriä, mortal kombattia, guitar heroa jne. Ei mitään aloitekykyä, ei mitään itsekuria, ei mitään tavoitteita. Vain pelaamista, leikkimistä ja kuvittelua.
Surkeintä tässä on vielä ehkä se, ettei nykyisin osata tällaista enää edes hävetä, vaan siitä yritetään tehdä jopa jotenkin ylivertaisen hieno juttu :'D
Vaihdoin pelaamisen kamppailutreeneihin parikymppisenä, ja elämä oli noin sata kertaa parempaa. Hienoimpia asioita elämässä on, kun korvat rullalla repiä päätänsä irti 120kg steroidihirviön niskalenkistä. No ei se tietysti inhottavaa ollut kauniin pitkän naisen kolmiokuristuksessakaan oleminen.
Eri asia tietysti, jos pelaa tosissaan jotain esporttia tiimikavereiden kanssa, mutta sellainen lapsellinen pleikkarinhakkaus on kyllä täysin turhaa.
Ei nyt ihan mutta jos pelit vie miehen ajan 100% niin sitten kannattaa jättää väliin. Oma mies pelaa mutta hän on ahkera, rakastava ja tekee kaikkensa puolestani. Pelit ovat yhteinen harrastuksemme ja arvostan miehen aikaansaamista, koska on takonut miljoonatilin.