Minkälainen ihminen on ABORTINVASTUSTAJA?

Vierailija:

ne jotka aborttiin päätyvät, eivät kuitenkaan tarvitse paheksuntaanne. Jokainen tekee elimistöllään niin kuin parhaaksi näkee ja kantaa itse jälkiseuraamukset.

Mutta eihän kysymyksessä ole pelkästään abortintekijän elimistö, vaan myös vauvan henki...

Ainakin omassa tapauksessani olisi paljonkin voinut muuttaa asioita pienikin tuki hoitohenkilöstöltä. Tein abortin siis kun olin juuri saanut työpaikan, jota ei olisi varmaankaan vakinaistettu, jos olisin vauvan pitänyt. Miksei kukaan voinut silloin sanoa vaikkapa, että no työpaikkoja on tuhansia, mutta tämä vauva on ainutlaatuinen. Surullista on tieto siitä, että jos olisin vauvan pitänyt, kyllä elämä olisi siitä silti sutjaantunut. Enkä ole varmaan ainut tällaisessa tilanteessa.

ja välillä sitä tekee virheitäkin, mutta niistä voi ottaa opikseen. Itsekin olen tehnyt abortin, mutta en sitä enää 10 vuoden jälkeen vatvo, se oli silloisessa elämäntilanteessa ainut ratkaisu, nyt tekisin toisin.

Mutta kuten sanottua, jokainen elää omaa elämäänsä, niin hyvin kuin parhaaksi näkee.

Olen nainen, 23v, odotan toista lastani, naimisissa, käynyt lukion ja kauppiksen, ja rakastan lapsiani enemmän kuin itseäni.

Ihminen, jota minä en haluaisi tuntea.

Kokenut ja nähnyt aika paljon nuoresta iästäni huolimatta.

ei ole kokenut/nähnyt tarpeeksi. Yhdenkään naisen ei täydy insestistä siinnyttä, raiskauksen alullepanemaa lasta kohdussaan kantaa. Heikkolahjainen nainen, joka ei edes itsestään täysillä kykene huolehtimaan, ja tulee hyväksikäytetyksi, hänelle abortti paras vaihtoehto. Päihdeongelmaiset naiset. Vakavasti mielenterveysongelmaiset naiset, raskauden jatkuminen ei todellakaan ole lapsen edunmukaista kaikissa tapauksissa. Äiti, jolla vaikka yksi vakavasti sairas lapsi (esim. INCL), häntä ei voida pakottaa käymään sitä helvettiä uudestaan läpi. Jne jne jne jne.

Ei ole sen lapsen vika miten hän on alkunsa saanut (äiti ei ole tajunnut käyttää ehkäisyä ym). Ei ole lapsen vika jos isä on raiskaaja! Abortintekijä on aina ITSEKÄS!

Ja aina syynä ei ole ehkäisyn käyttämättömyys...

Vierailija:

Ei ole sen lapsen vika miten hän on alkunsa saanut (äiti ei ole tajunnut käyttää ehkäisyä ym). Ei ole lapsen vika jos isä on raiskaaja! Abortintekijä on aina ITSEKÄS!

Mitä, jos abortti tehdään, koska äidille puhkeaa raskauden aikana fyysinen/psyykkinen sairaus, joka veisi hänet kuolemaan raskauden saadessa jatkua? Jos tällä naisella on lapsia ennestään. Kumpi itsekkäämpää, naisen ja sikiön kuolla ja lasten jäädä puoliorvoiksi vai tehdä abortti ja hoitaa nainen kuntoon olemaan äiti olemassaoleville lapsilleen.

Elämässä ei aina voi valita kaikkea. Heikkolahjainen nainen ei voi pyytää ehkäisyä käytettäväksi, eikä välttämättä osaa hakea jälkiehkäisyäkään. Sama todella nuoren kohdalla. Ja raiskatun ja insestin uhrilla.

Helppo se ratkaisu ei varmaankaan ole, mutta joissain tapauksissa ainut vaihtoehto. Se on jännä, että nämä abortin vastustajat on yleensä hirveän uskovaista porukkaa. Heidän pitäisi omien pyhien kirjoitustensa perusteella olla tuomitsematta muita, mutta suuna päänä kiviä lentelee kuitenkin. He metelöivät elämän pyhyydestä, mutta ovat kuitenkin kuolemantuomion vankkumattomia kannattajia. *pudistelee päätään*

Viisaita puhuu tyttö! Ei pelkästään tässä aborttiasiassa, vaan monessa muussakin jutussa.

on kans yks abortin vastustaja! En voisi kuvitella, että tappaisin sisälläni kasvavan lapsen, mutta, jos se olisi saanut alkunsa raiskauden yhteydessä, niin ikävä kyllä, en voisi sitä sisälläni pitää...Mutta toisaalta jos nyt joutuisin raiskauksen uhriksi, niin todennäkösesti käyttäisin jälkiehkäsyä, että eipä sitä " vahinkoa" pääsis syntymään.

En tuomitse, mutta ajattelen näin enkä voi sille mitään. Rakastan lapsiani niin paljon, etten voi ymmärtää aborttia missään tilanteessa. Ikävää, että on paljon naisia, jotka eivät rakasta lapsiaan yhtään. Abortintekijät ei ymmärrä minua, enkä minä heitä.

Monet muutakaan kuin abortin tehneet eivät ymmärrä ajatusmaailmaasi. Minä esim. en ole tehnyt aborttia enkä toivottavasti joudu sellaista koskaan edes harkitsemaan. Silti puolustan ehdottomasti naisen oikeutta aborttiin.

Jotkut ymmärtää pedofiilejä, jotkut ei.

Jotkut ymmärtää homoja, jotkut ei.

Jotkut juo kahvia, jotkut ei.

joka vastustaisi vakavasti sairaan sikiön abortointia. Työni puolesta minulla on kokemusta ja asiantuntemusta sellaisista tapauksista ja perheistä, joissa raskausaikana sikiöllä todetaan jokin vakava sairaus. Koulutukseni ja työni kautta minulle on muodostunut näkemys siitä, että joskus raskauden keskeytys on armeliaampaa sekä perheelle että lapselle. Kukaan työtovereistani ei ole ehdoton abortin vastustaja. Tosin terveen lapsen abortoiminen sosiaalisista syistä ei herätä kovin suuria sympatioita, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lapsen ei ole hyvä syntyä esim. alkoholisoituneelle ja masennuslääkkeitä napsivalle äidille, joka on syrjäytynyt yhteiskunnasta. (Ja tämä EI sitten tarkoita sitä, etteikö tällaista äitiä tulisi tukea ja auttaa kaikin mahdollisin keinoin.)



Mielikuvissani tyypillinen abortinvastustaja on idealistinen, ei-luonnontieteellisen koulutuksen omaava, hyvin " humanistinen" ja hiukan käytännön asioista vieraantunut, jolla on melko mustavalkoinen elämänkatsomus. Kokemukseni mukaan sellaiset henkilöt, joilla on hiukankin käytännön asiantuntemusta ja tietämystä näistä asioista, eivät ole niin kärkkäitä tuomitsemaan.

Aborttiin täytyy olla oikeus, jos on todella vakava syy, joita jo edellä joku luettelikin. Tällaisena syynä en itse pidä kuitenkaan esim. downin syndroomaa. Erittäin usein myös sosiaaliset syyt ovat syynä silloin kun mitään oikeaa syytä ei ole, paitsi itsekkyys.

En vastusta niinkään em " kunnon" syistä (raiskaus, äidin sairaus, lapsen vakava sairaus jne) tehtyjä abortteja, mutta vastustan esim " opinnot kesken" , " mies jätti" jne syistä tehtyjä. Liian helppoa! Ja esim down-lapsilla on myös mielestäni oikeus elämään.

Minulle on tehty tuollainen " elintaso-abortti" ja mitään en elämässä kadu enempää. Tapoin pienen ihmisenalun, ja yhä vielä usein mietin, että mikä hänestä olisi voinut ja pitänyt tulla.

Luultavasti hyvin suuri osa noista " ylitsepääsemättömistä syistä" (kuten omankin..) abortin tekoon kuitenkin ajan myötä osoittautuisi

aika toisarvoisiksi.

Ja onhan aina viimeisenä keinona adoptio. Suomikin on pullollaan mitä hienompia isä- ja äitiehdokkaita.

kun se jälkiehkäisy ei ole varma, niin entä sitten jos kuitenkin tulisit raiskauksesta raskaaksi?Tellu75:

Mutta toisaalta jos nyt joutuisin raiskauksen uhriksi, niin todennäkösesti käyttäisin jälkiehkäsyä, että eipä sitä " vahinkoa" pääsis syntymään.

Itse nuorena abortintehneenä, vastustan sitä nykyään. Tämän jälkeen (n.20 vuoden jälkeen) olen onnellinen yhden lapsen äiti. Olen myös käynyt läpi lapsettomuushoidon, jonka ansiosta raskaaksi tulin. Abortin teko vaikutti minun koko persoonaan alentaen oman arvon tunnetta, mitä tietenkään en tajunnut tuolloin aborttia tekiessäni.



Kaiken tämän koettuani, en haluaisi muiden ' tulevien' äitien tekevän aborttia. Eihän abortti ole ainoa ratkaisu, miksi ei voisi adoptoida????????