Teinini on kiinnostunut kuulemma vain japanilaisista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieltymykset vaihtelee kun ikää tulee, mutta sinuna järkkäisin tyttösi opiskelemaan japanin kieltä. Varmasti hyödyllinen kieli osata, ja tytöllä saattaisi olla motivaatiokin kohdillaan kun pitäähän sitä tylevan poikkiksen kanssa pystyä puhumaan.

Älkää viitsikö, lukiossa enkku, Saksa, ruotsi ja kauhea hinku olisi päästä kansalaisopistoon japania lukemaan.

Mikä vika siinä on, että opiskelee kieliä? Japani on varmasti vieläkin aika villi kortti, joten varmasti olisi CV:ssä ihan edukseen jos osaiai edes jonkin verran japania. Voisin keksiä nuorelle liudan huonompiakin harrastuksia kuin kielten opiskelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten joku jo totesikin, teinillä on nyt tuollainen vaihe. Jo parin vuoden kuluttua hän luultavasti nolostuu kovasti, jos häntä muistuttaa tuosta julistuksesta.

Kun teinille tulee vähän elämänkokemusta, hän varmasti ymmärtää, että kansallisuus tai etninen tausta eivät merkitse parisuhteessa mitään. Tärkeintä on yhteinen arvomaailma (toki tästä syystä useimmat löytävätkin kumppanin kotimaastaan tai jostain samankaltaisesta maasta). Mutta tottakai japanilaisissa ja korealaisissakin miehissä voi varmasti olla arvoiltaan hänelle sopivia. Uskon, että hän kuitenkin kasvaa tuosta vaiheesta ohi, että japanilaisuus tai korealaisuus olisi parisuhteessa ratkaiseva tekijä.

Tuollainen ihastuminen johonkin mielikuvaan tai tiettyyn saavuttamattomaan henkilöön on tavallista teineillä. He eivät ole valmiita vielä parisuhteeseen joten tottakai hakevat sitten ihastumisen jostain saavuttamattomasta kohteesta, että pelkoa oikeasta suhteesta ei ole, mutta saavat kokea ihastumisen ihanuuden. Ihan normaali vaihe. Itse olin ihastunut axl roseen.

Juuri tätä olin tulossa kirjoittamaan. Hienoa, että 16-vuotias vasta haaveilee ja unelmoi seurustelusta ja valitsee kohteekseen melko saavuttamattomia ja sen myötä "turvallisia" poikia. Ei 16-vuotiaan tarvitse vielä seurustella oikeasti saati tehdä mitään vakavampaa, myöhemmin ehtii hyvin kokea parisuhteen ja seksin yms. 

Vierailija kirjoitti:

itsellä ainakin muuttui miesmaku ihan ns. normaaliksi kasvettuani teiniästä ja japanivaiheesta pois. 12-20v olin kova japaninörtti mutta siinä 23-24v kohdin tapahtui jotain ja nykyisin japanilaiset ja korealaiset ovat liian naisellisia omaan makuuni. nykyisin tykkään pitkistä, rotevista ja parrrakkaista suomalaisista miehistä ja sellainen löytyy vierestäkin. Japani ja koreanörtti olen muutoin silti yhä. Ko. miehet ei vaan kiinnosta enää.

Sama täällä. Ja näin on tapahtunut suurimmalle osalle kavereistakin. Pari tuttua on naimisissa japanilaisen kanssa (vaihtariaikana tapasivat) ja muuttaneet Japaniin, suurimmalla osalla oli vain sellainen vaihe nuorempana. Tosi tyypillistä japanifaneille.

Vierailija kirjoitti:

Tai korealaisesta pojista, muut ei kelpaa. On 16v tyttö.

Mitkä mahdollisuudet hänellä on saada itselleen ikioma hikikomori? Tyttö on nörtti. Ei kuule järkipuhetta.

Järkipuhetta?  Mitä siitä on haittaa jos hän pariutuisi japanilaisen kanssa?  Ei tuon estämiseksi mitään järkiperustetta oli.

Ja jos hän menee pidemmäksi aikaa vaikka vaihto-oppilaaksi (tai jostain muusta syystä pidemmäksi aikaa) tuonne, niin poikaystävä lienee jopa todennäköinen, kun joka puolella maailmaa eksoottisuus kiehtoo paikallista väestöä ja siellä hän olisi eksoottinen.

En ymmärrä mitä kukaan näkee niissä naisellisissa, hintelissä ja kimittävissä ”miehissä”

Vierailija kirjoitti:

Monilla japanifaneilla ei ole oikeaa käsitystä siitä, minkälainen japanilainen kulttuuri on. Vaikka Japani on moderni maa, sen kulttuurikäsitykset ovat oikeastaan tosi takapajuiset. Naisten oletetaan edelleen hoitavan kodin, opettavan lapsia kotona ja usein myös huolehtivan pariskunnan vanhemmista, kun aika koittaa. Superrikkailla perheillä on kodinhoitajat ja kotiopettajat, mutta se tarkoittaa sitä että nainen tekeekin sitten uraa eikä nää lapsiaan juurikaan. Toki nainen voi valita myös uran ilman perhettä. Kovin yleisiä ei ole pariskunnat, joissa kumpikaan ei halua lasta. Lapset kuuluu usein kiinteästi perheeseen. Moni japanilainen toki valitsee nykyään elon yksin, koska perinteiset perhenormit eivät vakuuta. Työ- ja koulukulttuuri on suoraan sanottuna sairas. Myös sosiaaliset normit, häpäisyn ja "kasvojen menettämisen" kulttuuri on aika raaka. Virheitä ei vaan saa tehdä.

Isänikin 80-luvun lopussa teki selväksi suomalaiselle äidilleni, että kodin hoitaminen, lapsista ja vanhuksista huolehtiminen sekä lasten opetus on naisen homma. Äiti hyväksyi tämän. En tiedä sitten, että miten nykypäivän länsimainen nuori pystyisi omaksumaan japanilaisen kulttuurin, siis etenkin perhekulttuurin ja sosiaaliset kuviot joissa meno on edelleen jäyhää eikä voi tehdä mitä sattuu. Usein ulkomaalaisille sallitaan enemmän, mutta japanilaisen naineiden pitäisi vaan tietää miten toimia.

Täyttä sterotypisointia!

Et usko tuohon itsekkään.

Soijapoikia

Valveutunut teini, kuka nyt suomipoikaa katselisi vapaaehtoisesti.

Täysin samaa mieltä!

Jos ap n lapsi olisi ollut poika joka kelpuuttaa vain thaikkuja, olisi viestien sävy ollut täysin toinen.

Ole onnellinen, ettei sanonut tykkäävänsä vain irakilaisista😳

Kannattaa alkaa keräileen sitä Muumimukit -sarjaa. Eiköhän sillä joku keskiluokkainen japanilaisperhe saada koukkuun.