Ajatteletko koskaan, ettet ole riittävä miehellesi?
Eli mies voi koska vaan vaihtaa sinut toiseen ja "parempaan"? Hän on kanssasi vain siksi, että tyytyy, koska ei saanut jotain muuta haluamaansa. Et ole tarpeeksi kaunis ja seksikäs miehesi mielestä... Minulla on tällaisia ajatuksia välillä. Olen mielestäni ihan ok nätti ja fiksu, työssäkäyvä normaali nainen. Kuitenkin ajattelen, että en riitä miehelleni tällaisena. Mies on pitkä ja melko komea, ystävällinen ja fiksu eli varmasti monen naisen unelma... Itse en ole mikään monen miehen unelmanainen, vaikka moni varmaan pitäisikin... Kamala päänsisäinen myllerrys ja pelkään vaan sitä päivää, kun mieheni on pettänyt ja/tai jättää minut jonkun paremman naisen vuoksi. N30
Kommentit (40)
Kannattaa muistaa, että sinäkin luultavasti olet miehen silmissä kaunis ja ihana ja hänkin voi tuntea itsensä sinua alempitasoiseksi. Tietysti hän on sinun silmiisi komea, kuka haluaisi olla ruman kanssa? Ja hyvännäköisellähän on varaa valita silmiään miellyttävä kumppani ;)
Vaihdoin kireään teiniin. Sä olet exä nyt!
En tosiaankaan riittämättömyyttäni ajattele. Mietin lähinnä sitä onko hän riittävä minulle. Enemmän annan kuin saan tältä suhteelta. Olisi edes 50-50 balanssissa, tai edes lähellä sitä.
Minulla on tämän asian suhteen surkea itsetunto... Muuten kyllä olen ihan sinut itseni kanssa ja tiedän omat vahvuuteni ja pidän siitä ihmisestä mikä olen... Koskaan ennen yhdenkään miehen kanssa ei ole ollut samaa! Minä en tiedä mikä nykyisessä miehessä on sellaista, joka saa minut epäröimään. Ap
Voi kauhea, tuntuisi ihan hirveältä, jos saisin tietää että vaimoni ajattelee noin. Hän on kaunein, seksikkäin ja minulle täydellinen nainen, ja ainoa joka edes yrittää ymmärtää minua. Veikkaisinpa, että sinunkin miehesi ajattelee sinusta öbaut samalla tavalla, eli varmaankin huolehdit aivan turhaan. Mutta kannattaisikohan asialle kuitenkin tehdä jotain, eihän tuollaista epävarmuutta ja alemmuuskompleksia voi kukaan kestää ikuisesti?
Vierailija kirjoitti:
Eli mies voi koska vaan vaihtaa sinut toiseen ja "parempaan"? Hän on kanssasi vain siksi, että tyytyy, koska ei saanut jotain muuta haluamaansa. Et ole tarpeeksi kaunis ja seksikäs miehesi mielestä... Minulla on tällaisia ajatuksia välillä. Olen mielestäni ihan ok nätti ja fiksu, työssäkäyvä normaali nainen. Kuitenkin ajattelen, että en riitä miehelleni tällaisena. Mies on pitkä ja melko komea, ystävällinen ja fiksu eli varmasti monen naisen unelma... Itse en ole mikään monen miehen unelmanainen, vaikka moni varmaan pitäisikin... Kamala päänsisäinen myllerrys ja pelkään vaan sitä päivää, kun mieheni on pettänyt ja/tai jättää minut jonkun paremman naisen vuoksi. N30
Sullahan on asiat hyvin. Itse en kelvannut koska on niin rumat kasvot. Mies sanoi että kasvot pitäisi vaihtaa.
Mies valitsi minut eikä ketään muuta. Eiköhän se ole riittävä merkki siitä, että halusi juuri minut.
Sille minä taas en voi mitään, jos päättäisi lähteä / vaihtaa toiseen, joten sen sureminen ei auta mitään, pilaa vaan hyvän suhteen.
Sulla on vain ikäkriisi. Alat miettimään, että maailmasta löytyy nuorempia, hoikempia ja kauniimpia kuin sinä ja niinhän se on. Pitää vain luottaa rakkauteen. Et voi juuri vaikuttaa miehesi tunteisiin. Hänelle sinä joko riität tai et riitä.
N30
Mies on pitkä ja komea joten ei ole niitä tämän palstan luusereita, joille kelpaa mikä vaan, ja oikeasti lähtisivät sen nuoren kaunottaren perään.
Oikeasti haluttu mies on saanut valita mieleisensä, ja on valinnut sinut. Ei pelkän ulkonäkösi perusteella, vaan myös persoonasi, joka on viehättänyt juuri häntä, ja saanut hänet sitoutumaan.
Jos hän on hyvö mies, hän pysyy rinnallasi. Jos ei pysy, ei hän sitten ihan niin hyvä mies ollutkaan.
Ap, kannattaa ehdottomasti alkaa jankkaamaan (mieluummin monta kertaa päivässä) mieheltä, että olenko riittävä.
Koska et voi olla varma, oletko seksikäs ja haluttava, niin kannattaa ehdottomasti miettiä tämä asia pohjamutia myöten. Koska et voi olla asiasta varma, niin on parempi olla ottamatta riskiä ja pistää seksielämä tauolle.
En ole riittävä, koska miehelleni ei kukaan ole koskaan riittävä, on sen lajin hullu. Oli niin tai näin, aina väärinpäin. Olen jo lopettanut miellyttämisyritykset, ja nalkutuksen määrä on pysynyt vakiona. Mun puolesta voitaisiin erota, mutta ei tuo mokoma sitäkään halua, hyppii seinille pelkästä ajatuksestakin. Ei tule siistiä eroa, ei.
en.. :DDDD yleensä muutenki miehet tykkää hyväitsetuntosist ja elämänilosist naisist. :D paitsi tietty miehet, jotka on ite heikko itsetuntosii ankeuttajia.. :D
noihin asioihin ei ulkonäkö edes liity oikeen.. :p
Vierailija kirjoitti:
Voi kauhea, tuntuisi ihan hirveältä, jos saisin tietää että vaimoni ajattelee noin. Hän on kaunein, seksikkäin ja minulle täydellinen nainen, ja ainoa joka edes yrittää ymmärtää minua. Veikkaisinpa, että sinunkin miehesi ajattelee sinusta öbaut samalla tavalla, eli varmaankin huolehdit aivan turhaan. Mutta kannattaisikohan asialle kuitenkin tehdä jotain, eihän tuollaista epävarmuutta ja alemmuuskompleksia voi kukaan kestää ikuisesti?
Mitä jos sille ei ole mitään tehtävissä, ainakaan heti? Mutta mä neuvoisin ehkä puhumaan asiasta jonkun kanssa, joku fiksu ystävä, terapeutti, tai se mies itse.
En, vaikken olekaan mikään unelma miehelleni ja kaukana täydellisestä. Mutta ollaan käytännöllisiä ihmisiä, ja kullakin olkoon oma vaimonsa ja aviomiehensä haureuden syntiä vastutaessaan Raamatusta :) Sitoutuminen, siinä on voimaa <3
Ja jos kuitenkin pettää tai jättää, niin mitä se etukäteen sureminen auttaa tai varsinkaan estää asiaa? Mieluummin iloitsen elämästä nyt ja suren vasta sitten jos tulee surtavaa.
Vierailija kirjoitti:
En, vaikken olekaan mikään unelma miehelleni ja kaukana täydellisestä. Mutta ollaan käytännöllisiä ihmisiä, ja kullakin olkoon oma vaimonsa ja aviomiehensä haureuden syntiä vastutaessaan Raamatusta :) Sitoutuminen, siinä on voimaa <3
Ja jos kuitenkin pettää tai jättää, niin mitä se etukäteen sureminen auttaa tai varsinkaan estää asiaa? Mieluummin iloitsen elämästä nyt ja suren vasta sitten jos tulee surtavaa.
Piti olla pilkku ennen Rammattu-sanaa ;)
Joka päivä... On päiviä, kun tunnen itseni ihan kauniiksi, mutta silti sorrun niihin samoihin ajatuksiin, että en kumminkaan kelpaa tai ole tarpeksi hyvännäköinen. Olen tällä hetkellä vielä raskaanakin ja tunnen huonoa omatuntoa siitäkin, kun en kykene iloitsemaan kasvasta masusta. Olisi kiva kuulla joskus pieni kehu. Silti tuntuu, että muut naiset ansaitsee enemmän katseita ja kehuja...
Joten ymmärrän sinua ap ja et ole yksin tälläisten asioiden kanssa.
N27
mietin toisinpäin..löytyisikö minulle parempi.. ollaan aika erilaisia:(
En. Riittää että riittää itselleen. En usko että sellaisen ihmisen kanssa olisi hyvä olla, joka antaisi ymmärtää ettei toinen ole riittävä. Mitä se ikinä tarkoittaakin. Kaikki me riitämme. Ei sellaista tarvii miettiä edes. Ja sama ystävyys suhteissa.
En ajattele. En mene tähän median pyörittämään ulkonäkövaatimusrumbaan. Olen tavallisennäköinen, ihana nainen. Kelpaan täydellisesti miehelleni ja mies minulle.
En ajattele. Olen hänelle just täydellinen tällaisena kuin olen. Jos hän olisi halunnut toisenlaisen, ei hän varmaankaan olisi valinnut minua. En ole maailman helpoin ihminen, mutta itsetunto minulla on vahva. Jos mieheni haluaa lähteä ja jättää, löytää jonkun toisen, en mä sille mitään voi. En kuole siihen, vaikka sydän särkyisikin. En kuitenkaan halua olla toisenlainen, eikä mun tarvitsekaan. Kelpaan tällaisena, ja jos en kelpaa, saa vapaasti etsiä toisenlaisen.