Onko ruotsin kielen käntäjille töitä?

Ei tietenkään, koska jokaiselle suomalaiselle on lahjoitettu kultalautasella täydellinen toisen kotimaisen kielen taito.

Hups, typo otsikossa, se ei kuitenkaan kuvaa tarkkuuttani mahdollisessa kääntäjän työssä...

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään, koska jokaiselle suomalaiselle on lahjoitettu kultalautasella täydellinen toisen kotimaisen kielen taito.

Lähinnä olen pohtinut, että viekö se minoriteetti, jolla on tämä lähes täydellinen kielitaito, suurimman osan työpaikoista, koska he ovat luonnostaan varsin taitavia.

Google Translate ja muut automaattiset käännöstyökalut vievät muutamassa vuodessa työt kaikilta kääntäjiltä ja tulkeilta.

No , oikeasti-kyllähän niitä on ja löytyy paljonkin tästä maasta.

Pakkoruotsia kaikille ei kyllä tarvita, mutta kääntäjäkoulutusta tarvitaan tietenkin edelleenkin, koska Ruotsi on naapurimaa,jonka kanssa käydään paljon kauppaa ja paljon on virkatasolla asioita ja tapaamisia muutenkin maittemme välillä.

Pakkoruotsi tuottaa sen sijaan vain lähinnä negatiivista asennoitumista koko naapurimaan kulttuuriin. Hölmöintä asiassa on kuitenkin se, että nimenomaan suomen kieliset suomalaiset itse pitävät sen pakollisuutta yllä koulujen  opetusohjelmissa.

Meitä on näet kuitenkin enemmistö kansastamme ja  niitä äidinkielenään täällä ruotsia puhuvia tilastollisestikin pieni vähemmistö   ja heidän lukumääräinen osuutensa on tässä maassa vain vähenemässä. 

Emme siis voi syyttää siitä  'pakkoruotsin siunauksesta' muuta kuin omaa sovinnaista jämähtäneisyyttämme siihen kuvitelmaan, että sitä olisi täällä kouluissa aina opetettu koko kansalle 'Hangosta Kuusamoon' kaikissa kouluissa pakollisena.

Näin ei todellakaan ole aina ollut.

Tämä "opetuksen siunaus" lankesi näet kaikkien päälle VASTA peruskoulun tulon myötä.

Jos ei enemmistö kykene asiaa muuttamaan, niin enemmistö meistä on sitten vain saamattomia ja liian  laiskoja edes tutustumaan tuohon peruskouluasetukseen,saati vaatimaan siihen omilta poliitikoiltamme muutosta jo vihdoinkin ja tuon virheeksi jo osoittautuneen asian korjaamista. (...koska mitään koko kansan hyvää kielitaitoahan se EI ns. 'laajassa mitassa' ole tuottanut)

Pienemmät, kouluissa  vapaaehtoisuuteen ja valinnaisuuteen perustuvat opetusryhmät ja tulkki- ja kääntäjäkoulutus  niiden jatko-opintoina kun  riittäisivät  tässä maassa aivan  mainiosti siihen todelliseen kielenopetuksen tarpeeseen ruotsin osalta.   

Tosiasia on se, että nykymaailmassa jo hyvin vaatimattomastakin englannin kielen osaamisesta on hyötyä, mutta ruotsin kielen osaamisesta (vieraana kielenä) vastaavalla tasolla taas ei.

Vierailija kirjoitti:

Google Translate ja muut automaattiset käännöstyökalut vievät muutamassa vuodessa työt kaikilta kääntäjiltä ja tulkeilta.

No eivät kyllä vie ainakaan  kaunokirjallisuuden kääntäjiltä.

Kyllä, ainakin oikeustieteen alalla.

Just teen sv-fi-käännöstä.

Käännösalalla yleensäkin töitä löytyy aina, mutta työstä asiallisesti maksavia harvemmin ja työpaikkoja vielä nihkeämmin :) Eli töiden (=toimeksiantojen) löytyminen ei ole ongelma, kannattavuus on.

Ne jotka tekevät ruotsia päätyökseen ovat yleensä kaksikielisia, valtiolle mihin ruotsintajia ihan palkataankin, vallankin. Pelkästään sv->fi -parilla ei hirveästi tee, kun saatavilla on niin paljon natiiveja. Toki kannattavuusongelmat koskevat fi-sv-kääntäjiäkin.

Eli lyhyesti, en usko että ruotsi on järkevä valinta. Jos olet opiskelija, enemmän suosittelen joidenkin maailmankielten (eng+fr/ger/it, ehkä puola, venäjä) hanskaamista ja erikoistumista johonkin järkevään alaan (esim. it, lääketiede, lakiasiat) ja verkostoitumista suoraan sinne erikoisalalle.

Ei tarvita. Kaikki alle viisikymppiset suomalaiset osaavat ruotsia. Tämä tavoite on saavutettu velvoittamalla kaikki opiskelemaan sitä peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Samoin kaikki ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea.

En usko että monellekaan. Ruotsin ja Suomen väliset kauppasuhteet taidetaan pitkälti hoitaa englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Google Translate ja muut automaattiset käännöstyökalut vievät muutamassa vuodessa työt kaikilta kääntäjiltä ja tulkeilta.

Eivät muuten vie!

Olen ymmärtänyt, että kääntäjillä on huonosti töitä ja kielten opettajilla samoin. Kääntäjien palkkataso on tosi heikko yleisesti ottaen.

Pelkällä suomen ja ruotsin osaamisella voisi saada töitä Suomeen laajentuvilta ruotsalaisilta verkkokaupoilta. Sisäinen kieli näissä yrityksissä on ruotsi, mutta tarvitaan suomenkielentaitoisia kääntämään nettisivujen sisältöä ja asiakaspalvelemaan suomalaisia.

Suomenkielellä on Ruotsissa virallinen vähemmistökielen asema ja virastojen pitäisi pystyä antamaan jollain tasolla palvelua suomeksi, esim. erilaisten oppaiden ja päätösten kääntäminen suomeksi. Jostain syystä kaksikielistä henkilökuntaa on kuitenkin vaikea rekrytoida ja suomenkielentaitoisista on pulaa.

Vierailija kirjoitti:

Just teen sv-fi-käännöstä.

Puoliso tekee näitä. Sanoisin että pitää olla erikoisala, ja sen sanasto hyvin hallussa. Ei mikään kone kielipäätä korvaa. Sopii etä- ja pätkätöistä tykkäävälle, ei saa olla kovin korkean elintason odotus.

Minun mielestäni nimenomaan on. Harmittaa kun itse opiskeluaikana uskoin höpsötystä tuosta kaksikielisestä maasta, jossa ei kannata ruotsia opiskella, jollei satu sitä (toisena) äidinkielenään puhumaan. Käännöstoimistossa työskennellessäni huomasin, että ruotsin kääntäjistä oli pulaa. Lisäksi bonuksena tietysti se, että yliopistossa ruotsia opiskelleiden piti ainakin aiemmin opiskella jonkin verran tanskaa tai norjaa. Käytännössä siis jos opiskelivat tanskaa/norjaa jonkin verran, niin jotkut pystyivät sitten kääntämään siitäkin.

Itse asiassa ruotsin kielen taitoiset olisivat hyvin haluttua työvoimaa myös kaupallisella ja teknisellä alalla, koska ruotsin opiskelu ei ole koskaan ollut Suomessa mitenkään trendikästä eikä osaajia siksi ole liiaksi. Tästä on ollut juttua lehdissä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvita. Kaikki alle viisikymppiset suomalaiset osaavat ruotsia. Tämä tavoite on saavutettu velvoittamalla kaikki opiskelemaan sitä peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Samoin kaikki ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea.

No kyllä se ruotsi aikanaan  oppikouluissakin yhtä  pakollisena oppiaineena oli.

Jopa niin pakollisena, ettei mistään pakosta tarvinnut puhua,sillä ruotsin lukemista ja sen sisältymistä  oppikoulujen opetusohjelmaan pidettiin silloin vielä aivan kyseenalaistamattomana itsestäänselvyytenä . 

Silloin sen lukemisesta koulussa olikin apua, jos halusi mennä Ruotsiin siirtolaiseksi, koska lähtijöitä (varsinkin syrjäseuduilta) oli vielä paljon ja jokaisen lähtijän  työllistyminen siellä perillä Ruotsissa niin varmaa, että työvoimatoimistot täällä jopa suosittelivat menemään sinne .

1980-luvun alussahan tuo tilanne alkoi muuttumaan ja ulkomaisen työvoiman kysyntä Ruotsin työmarkkinoilla vähenemään suhdanteiden muuttuessa nopeasti.

Tuli (kuten muuallakin maailmassa teollisuudessa)  robotisaatiota ym. Volvon tehtaille ja muuallekin tehtaisiin. eikä ihmisiä enää tarvittu  liukuhihnoille samassa määrin kuin vielä vuosikymmenellä ennen noita uudistuksia tuotannossa.  

Siirtolaisuuden huippu oli jo saavutettu ja taittui maahanmuuttotilastoissa oikeastaan jo 1970-luvun puolivälissä. 

Juuri noihin aikoihinhan tuli myös peruskoulu,eli opetus maassamme yhtenäistettiin ja sinnehän se ruotsi otettiin kaikille pakolliseksi oppiaineeksi,eli sen  ns. 'pakkoruotsin' historia Suomen kouluissa  oli alkanut. 

Päättäjät,(kuten aina) elvät tietysti vielä 'vanhoja aikoja',eivätkä kai nähneet sitäkään että se  varsinaisen siirtolaisuuden aika Ruotsiin oli jo lopuillaan.

Niin kauan kuin sitä jatkui ja se oli, oli myös ruotsin kielen arvostus korkeammassa kurssissa täällä yleisesti ottaen kansan keskuudessa,sillä saattoihan Ruotsiin oppikoululainen tai lukiolainen  mennä vaikka pelkästään  kesätöihin kieltä oppimaan (...ja tietystikin siinä ohessa  hyviin hankkeisiin). Kansakoulupohjalta jos sinne lähdettiin, niin sitten mentiin yleensä vähän vanhempina ja monissa tapauksissa koko perhe jo mukana ja yleensä tarkoituksena jäädä sinne vähintään vuosiksi.

Monihan heistä,kuten tiedetään,  sitten jäi sille tielleen, perusti kotinsa Ruotsiin ja sai maan kansalaisuuden.... (jatkuu)

Tosiasiat kirjoitti:

Pakkoruotsi tuottaa sen sijaan vain lähinnä negatiivista asennoitumista koko naapurimaan kulttuuriin.

Koko suomen kulttuuri on ruotsalainen keksintö. Suomen ruotsinkielisellä väestöllä meni pupu pöksyyn 1809, kun valta siirtyi veli venäläiselle. Ruotsi kun on Venäjän vanha vihollinen ja veli venäläinen halusi saada ruotsalaiset vaikutteet hävitettyä Suomesta kokonaan. Ruotsalaiset keksivät tähän kuitenkin juonin: luodaan Suomeen "suomalainen", ruotsalaiselle kulttuurille lähes identtinen kulttuuri ja aletaan promoamaan sitä suomalaisuutena. Tämä tehtiin nostamalla suomen kielen asema tasavertaisiksi ruotsin kielen kanssa ja alettiin keksimään satuja suomalaisuudesta. Monet ruotsalaiset myös muuttivat nimensä suomalaiseksi, ettei veli venäläinen huomaa niiden ruotsalaisuutta. Yhteiskunta pidettiin kuitenkin identtisenä Ruotsin yhteiskunnan kanssa ja "suomalaisuutta" Suomessa on vain ruotsalaisten keksimät sadut suomalaisesta kansanperinteestä.

Suomalaisuudesta ja pakkoruotsista öyhöttävät persut ovat tosin tunnettuja huonosta historiantuntemuksestaaan ja siksi ne eivät huomaa, että suomalaisuus on kokonaan ruotsalaisten kehittämää propagandaa.

Sinällänsä se oli Suomen onni, että ruotsalaiset onnistuivat juonessaan ja Suomi pysyi ruotsalaisena yhteiskuntana, Muuten Suomi olisi venäläinen yhteiskunta.

(jatkoa edellisestä)....he, ensimmäisen siirtolaispolven suomalaissiirtolaiset Ruotsissa alkavat olla siellä  jo  eläkeiässä. (...ja aivan varmasti saavat parempaa eläkettä, kuin joku ne vastaavat työt täällä Suomessa samaan aikaan tehnyt nyt saa. )

Suomi on heille enää muistojen kaihottu maa, mutta harva siltikään edes ajattelee takaisinmuuttoa,kun koko elämä on (...tietenkin)  jo siellä .

Alle 50-vuotiailla,eli vuoden -69 jälkeen Suomessa syntyneillä ja kasvaneilla ikäluokilla on niihin heitä edeltäneisiin ikäluokkiin täällä verrattuna hyvin harvalla enää mitään kosketusta niihin  Ruotsiin, joskus jo ennen heidän syntymäänsä muuttaneisiin sukulaisiin. Itse siirtolaisuuteen ja siirtolaisuuden aikaanhan heillä itsellään  ei tietenkään voi olla enää mitään kosketusta, koska sehän oli päättynyt jo ennen heidän työikään tulonsa aikaa. 

Sen, jo aikanaan ajastaan,(ainakin ruotsinkielen pakollisuuden siihen sisällyttämisen osalta),  jälkeen jääneen peruskoulu-uudistuksen silloin tapahtumisen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä sitä, millaista kielitaitoa se on (... sillä sen hankkimiseen velvoittavuudellaankaan) tuottanut.

Kyllä tämän,peruskoulun  n.40 vuoden mittaisen ajankson perusteella nimittäin pitäisi jo voida ja pystyä arvioimaan sen kielenopetuksen tuloksiakin maassamme.

Väittäisin, että sen pakollisuuden myötä ruotsinkielen käytännöntaito ja osaaminen ja arvostuskin suomenkielisen väestön keskuudessa täällä ovat kaikki laskeneet kuin lehmän häntä.

Entisiin aikoihin asiassa ei ole näköpiirissäkään paluuta, koska työmarkkinasuhdanteet ovat siis muuttuneet.

Jäljellä ovat enää vain  kasvavat ongelmat (esim. omien, tänne  maahamme muuttajien koulutusvaatimukset täällä ja niiden kestävät  perustelut heillekin )

Ruotsinkielen yleisen arvostuksen palauttaminen onnistuu nähdäkseni enää vain se muuttamisella vapaaehtoiseksi kielivalinnaksi ja sen  yleisen,kaikille  pakollisen opetuksen lopettamisella ja poistamisella vaatimuksena  kouluistamme.

Väite, että "kaikki alle 50-vuotiaat " suomenkieliset täällä sitä sen kouluaikanaan pakollisena aineena lukemisen perusteella  osaisivat, on joka tapauksessa runsaasti yliampuva. 

 Pakollisuus näet on aina se kaikkein  huonoin mahdollinen kannustin kielenopetuksessa , ja paras tae sen kielitaidon nopeasta rapautumisesta, (...siis käytännössä esim. sanojen ja ilmaisujen unohtumisesta jne. )

Poliitikoilla olisi siis siinä uudelleen arviotavaa, mutta-uskallammeko me vaatia sitä heiltä, tai viitsimmekö kukaan nykyisin vaivautua edes kokoamaan nimiä kansalaisaloitteisiin onkin sitten jo toinen asia. Ilman niitä asia ei kuitenkaan etene edes käsittelyyn. Tämä pelkkä netissä purnaaminen ei kuitenkaan todellisuudessa vie asiaa mihinkään suuntaan. Sainoastaan todelliseen keskusteluun pyrkiminen voi siihen vähän vaikuttaa.

Pelkkä yleisesti tunnettujen  faktojen kertailu ja toistelu ei.

Vierailija kirjoitti:

Pelkällä suomen ja ruotsin osaamisella voisi saada töitä Suomeen laajentuvilta ruotsalaisilta verkkokaupoilta. Sisäinen kieli näissä yrityksissä on ruotsi, mutta tarvitaan suomenkielentaitoisia kääntämään nettisivujen sisältöä ja asiakaspalvelemaan suomalaisia.

Suomenkielellä on Ruotsissa virallinen vähemmistökielen asema ja virastojen pitäisi pystyä antamaan jollain tasolla palvelua suomeksi, esim. erilaisten oppaiden ja päätösten kääntäminen suomeksi. Jostain syystä kaksikielistä henkilökuntaa on kuitenkin vaikea rekrytoida ja suomenkielentaitoisista on pulaa.

Virallisesti Suomi on vähemmistökieli Ruotsissa mutta asenteissa Suomen kieli on erittäin halveksittu ja palvelua ei haluta millään antaa tai järjestää Suomeksi Ruotsissa.