Vanhuksella 25 lääkettä.

Mun äiti on tosi itsepäinen 90-vuotias. Hän on johdonmukaisesti kieltäytynyt lähes kaikista lääkkeistä jo 30 v. Hän sanoo, etttä sen verran paljon on nähnyt, että lääkkeistä on etupäässä haittaa. Kun isäni oli huonossa kunnossa ja äitini häntä hoiti pari vuotta, niin äidillä nousi verenpaine ja siihen hänellä on yksi pilleri päivässä. Muuta ei ole huolinut. Sydäninfarkti on ollut kerran n. 15 v sitten ja sen jälkeen hän sai monta uutta lääkettä, mutta käytti niitä vain pari kuukautta ja lopetti. Flimmeri on ollut myös kerran, muutama vuosi sitten ja silloinkin kirjoitettiin joku lääkeresepti, jonka äiti heitti roskiin. Nyt hän sanoo, että jos kuolee, niin sehän on vain luonnollinen tapahtuma.

Kipulääkkeitä on varalla kaapissa, mutta täytenä se näyttää pysyvän. Äiti on käynyt jo monta vuotta jollain ihmeparantajalla (kuten äiti nimittää), se kuulemma pitää kivut loitolla. Ehkä niin sitten, en tiedä, äidillä on kuitenkin todettu pahat kulumat lonkissa ja polvissa, mutta niin hän vaan edelleen itse siivoaa, kantaa puut, käy linjurilla kaupassa, pesee pyykit ja käy joka päivä potkukelkkailemassa tai sauvakävelyllä. Polkee myös kuntopyörällä ja jumppaa. Mieli on virkeä ja muistikin pelaa ihan kohtuudella.

Kyllä monella vanhuksella on ihan liikaa lääkkeitä. Ja sitä mietin usein, että onko mitään järkeä syöttää vaikkapa yli 80-vuotiaalle muistisairaalle ja muutenkin monisairaalle ja kipeälle, masentuneelle ja unettomuudesta kärsivälle vanhukselle elämää ylläpitäviä lääkkeitä? Itse en itselleni sellaista halua, taidan olla sitten yhtä itsepäinen kuin äitini. 

Olen 15v hoitanut vanhuksia ja jossain vaiheessa heiltä lääkkeitä vähennettiin, mutta jostain syystä nykyisin tuntuu, että niitä taas lisätään. Ja toisaalta on vanhuksia, jotka itse vaativat lääkkeitä odottaen jotain ihmeparannusta vanhuudesta.

Tiedän yhden iäkkään rouvan, joka syö 21 lääkettä päivässä. Korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli, tyroksiini, reumalääke, päänsärkylääke, nukahtamislääke, ruuansulatuslääke, nesteenpoistolääke, sydänlääke ja rytmihäiriölääke, munuaisten toimintaan lääke. Koko elimistö toimii lääkkeillä, joista osa häivyttää lääkkeiden sivuvaikutuksia. Pidän tilannetta kummallisena. Mummo on hyvämuistinen ja teräväpäinen kaikista myrkyistä huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Verenpaineeseen menee helposti 3-4 lääkettä ja diabetekseen jo toiset mokomat. Sitten jos on sepelvaltimotautia tai flimmeriä tulee pari lääkettä lisää. Jos sydämen vajaatoimintaa niin nesteenpoistoläälekin yleinen. Näistä on vaikea mitään poistaa. Krooniset kivut tarkoittavat usein montaa lääkettä. Jos mukana astma/copd lisääntyvät lääkemäärät yhä. Joskus karsinta on vaikeaa, ilman että oireet lisääntyvät ja elämänlaatu laskee. Toki 25 lääkkeen lista on hyvä käydä läpi ja katsoa meneekö turhia.

Juuri näin. 

Kyllähän lääkityksen tarkastamisen pyytäminen kannattaa aina. Jotkut voivat olla alilääkittyjä ja jotkut ylilääkittyjä. Et kuitenkaan kertonut miten sukulaisesi voi? Jos hän on todella huonossa kunnossa, niin voi olla että lääkityksen keventäminen voisi auttaa asiaa. Jos hän voi hyvin, niin missä on ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden iäkkään rouvan, joka syö 21 lääkettä päivässä. Korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli, tyroksiini, reumalääke, päänsärkylääke, nukahtamislääke, ruuansulatuslääke, nesteenpoistolääke, sydänlääke ja rytmihäiriölääke, munuaisten toimintaan lääke. Koko elimistö toimii lääkkeillä, joista osa häivyttää lääkkeiden sivuvaikutuksia. Pidän tilannetta kummallisena. Mummo on hyvämuistinen ja teräväpäinen kaikista myrkyistä huolimatta.

Myrkyistä? Nyt särähti omaan korvaan pahasti. Pitäisikö tuolta mummelilta ottaa sitten lääkkeet pois jos ne ovat kerran "myrkkyä"?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän lääkityksen tarkastamisen pyytäminen kannattaa aina. Jotkut voivat olla alilääkittyjä ja jotkut ylilääkittyjä. Et kuitenkaan kertonut miten sukulaisesi voi? Jos hän on todella huonossa kunnossa, niin voi olla että lääkityksen keventäminen voisi auttaa asiaa. Jos hän voi hyvin, niin missä on ongelma?

Tässä ei ole ongelmasta puhuttu, vaan ihmetelty miten ihmisen elimistö kestää näin suurta lääkemäärää vuosia.

Ymmärrän, että on sairauksia, jotka vaativat kourallisen lääkkeitä päivittäin.

Mutta miksi vanhuksella on 15 lääkettä, vaikka ainoa fyysinen sairaus on alzheimerintauti? Ei ole diabetesta, ei verenpainetautia, ei reumaa, ei suurempia kipuja ... mutta henkilökunnalle on helpompi hoidettava perusteellisesti rauhoitettu hoidettava.

Vierailija kirjoitti:

Aikamoinen ero suomalaisilla vanhuksilla ja keski itä euroopan vanhuksilla. Siellä vanhukset niittää käsin heinää melkein sata vuotiaaksi, koska ei tartte vetää neuroleptejä ja muita myrkkyjä. Suomalainen lääkäri olet paholaisesta seuraava.

Ei paljoa huvita elää kovin vanhaksi. Nykyajan vanhuus voi olla yhtä pillerin syöntiä, joissa tietenkin on haittavaikutuksia jotka saatetaan erehtyä luulemaan uudeksi sairaudeksi, jota hoidetaan taas pillerillä tai pillerillä itseasiassa hoidetaan pillerin haittavaikutuksia. Lääkemäärä voi kasvaa isoksi ja tällöin kyse on polyfarmasiasta.  Kun sitten on sekavassa tilassa pillerisatseissaan tai jollakin alkaa tympiä koko meininki, niin joku lääkäri toteaa vanhuksen vielä käytöshäiriöiseksi ja eikun neuroleptejä suuhun vaan. Ties vaikka monien ns. dementia on seurausta lääkemääristä mitkä on alkaneet jo vaikuttaa kognitioonkin ja muistiin. Siellä sitten laitoksessa makoillaan sängyssä ja saadaan unipillerit vielä hyvissä ajoin että tärkein asia eli laitoksen rytmi pysyy yllä. Kun suoli ei toimi tuollaisissa lääketokkuroissa tai kun pillerit vetävät veteläksi petiin, niin onneksi on vielä ulostuslääkkeet!  Ehkä joskus saa vielä pillerin itsensä lopettamiseenkin?

Kun puhutaan tuollaisista isoista lääkemääristä, kannattaa lukea toimittaja Jyrki Hämäläisen tarina jonka surullisessa lopussa oli varmaan tekemistä isolla määrällä lääkkeitä päällekkäin:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/10/sekava-resepti-kasikirjoitus

Pistää todella miettimään. Siis sitä miten tuommoinen lääkintä voi pistää ihmisen jo kurjaan kuntoon.

Alkup kirjoitti:

Tarkoituksenani ei ollut arvostella lääkityksen tarpeellisuutta. Mietin vain, että aika paljon ihminen kestää, koska 25 lääkettä kuulostaa todella paljolta, enkä ole koskaan ennen kuullut että ihminen voi jatkuvasti käyttää näin suurta lääkemäärää.

Sama dilemma on lääkäreilläkin, kun kysymys on kroonisesti monisairaista; elimistö ei kestä ilman lääkkeitä, eikä suurta määrää lääkkeitä.

Näistä huonoista vaihtoehdoista sitten tilanteen mukaan joudutaan valitsemaan.

Onneksi sentään lääkkeitä ON olemassa oloa helpottamassa niinkauan KUN se elimistö kestää. Sitten kirjoitetaan kuolintodistus.