Lue keskustelun säännöt.
41-vuotias vela epävakaassa kaukosuhteessa ja saatan olla raskaana. Abortti kammottaa ajatuksenakin. Mitäs nyt sitten?
23.01.2019 |
Kuukautiset tulivat ajallaan mutta niin poikkeuksellisen niukkoina ja lyhyinä että epäilyttää kovasti. Lisäksi rinnat aristaneet jo pari viikkoa ainakin, ja outoja mielitekoja ruuan suhteen esiintyy. Testiä en ole vielä käynyt hakemassa; en meinaa uskaltaa. Ehkäisynä keskeytetty yhdyntä, joka on toiminut tähän asti hyvin.
Olen siis kohtalaisen vannoutunut vela, mutta jos olen raskaana, abortin tekeminen tulee olemaan henkisesti vaikeaa. Mies oli tavatessamme sitä mieltä että haluaa lapsia, mutta muutti mieltään kun kuuli että minä en halua. Oletan että jos hän kuulee että olen raskaana, hänellä muuttuu mieli uudestaan.
Suhteemme on aika epävakaa emmekä asu edes samassa maanosassa. En tiedä onko toivoa saada suhteesta koskaan täysin toimivaa. Kulttuurierot ja persoonallisuuserot ovat aikamoisia.
Minulla paras ystävä on juuri saanut esikoisensa ja olen todella ihastunut hänen vauvaansa. Huomaan harkitsevani, että mitä jos sittenkin pitäisin lapsen. Olisi hauska ajatus, että meillä olisi melkein saman ikäiset lapset. Mutta aika lapsellinen syyhän tuo on tehdä jälkikasvua. Olen aika varma että minusta ei ole äidiksi. Ajatus siitä että olisin jo kuusikymppinen, kun seuraavan kerran saan keskittyä täysipainoisesti itseeni ja omaan elämääni, tuntuu kammottavalta. Varsinkin kun parisuhteessa on tekemistä jo ilman lapsiakin. Mieheni on kyllä tosi hyvä lasten kanssa ja lapsirakas, ja ottaa vastuuta arjen pyörittämisestä. Mutta aikuiset ihmissuhdetaidot hänellä on osittain jääneet kehittymättä. En haluaisi sitoutua häneen niin pitkäksi ajaksi mikä lapsen kasvattamiseen tarvitaan. Pelkään että joutuisin ikävään, masentavaan elämäntilanteeseen vailla ulospääsyä.
Auttakaa minua selvittelemään päätäni!
Kommentit (37)
Tämä on varmaan viimeinen paikka johon kirjoittaa...haukkuja tulee. Ihmettelen ettet käyttänyt ehkäisyä, keskeytetty yhdyntä EI ole ehkäisy!! Opetetaan jo yläkoulussa. Sen verran minäkin "haukun" ap:ta.
En tiedä mitä pitäis tehdä puhua sen miehen kans nyt ainakin ensin. Miettiä perusteellisesti. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tee se testi ja mieti vasta sitten.
Oikeesti? Keskeytetty yhdyntä?
Aikuistu.
Ei kai tuon ikäinen enää minkään miehen perään kysele?
On hienoa tulla äidiksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi kun ihmetellä, miksi lapsia haluamaton henkilö ei pidä parempaa huolta ehkäisystä.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on nyt mahdollisuus aikuistua, tai jatkaa eloa nelikymppisenä ikiteininä.
Päätös on sinun.
En pöe ap mutten tajua kommenttia. Aikuistua? Miksi luulet ettei ap ole aikuistunut ja aikuinen? Katsos kun lapset eivät tee aikuista eikä lapsettomuus ikiteiniä! Olen itse samanikäinen lapseton ja kokenut rankkoja asioita elämässäni ja läheisten elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin tätä ensin provoksi. Kuka nelikymppinen aikuinen edes kehtaa myöntää käyttävänsä keskeytettyä yhdyntää ehkäisynä? Lapsellisimmatkin tietää ettei se toimi ja on pelkkää venäläistä rulettia. Tekisi mieli sanoa että ihan vaan rangaistuksena idiotismista joutuisit pitämään lapsen, mutta eipä se olisi lapsen kannalta reilua.
Et ole aito vela jos kuitenkin tuota keskeytettyä harjoitat, koska silloin haluat lapsen kuitenkin salaa.
Rehellisesti sanottuna olet jo sen ikäinen että tämän päätöksen joudut tekemään kyllä ihan itse, täältä palstalta et vastausta siihen saa.
Tältä palstalta olen lukenut, että jos otsikossa lukee "mitäs nyt", se on provo.
:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit pitää lapsen ja ryhtyä yksinhuoltajaksi. Hyvin sä pärjäät, ja lasta sä tulet rakastamaan yli kaiken.
Yli nelikymppisenä hormonit joskus temppuilee. Itsekin luulin välllä 40 - 50v useaan otteeseen olevani raskaana, kun oli selvät oireet. Mutta en ollut. Eli tee se testi nyt heti ettet turhaan pähkäile. Ja sit ehkäisy kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on nyt mahdollisuus aikuistua, tai jatkaa eloa nelikymppisenä ikiteininä.
Päätös on sinun.
En pöe ap mutten tajua kommenttia. Aikuistua? Miksi luulet ettei ap ole aikuistunut ja aikuinen? Katsos kun lapset eivät tee aikuista eikä lapsettomuus ikiteiniä! Olen itse samanikäinen lapseton ja kokenut rankkoja asioita elämässäni ja läheisten elämässä.
Minäkin olin kokenut rankkoja asioita elämässäni ja menettänyt läheisiä aivan ennen aikojaan.
Sitten mukaan tuli lapset, ja vasta silloin tajusin miten keskenkasvuinen olinkaan ennen heitä.
En tietenkään uskonut ketään joka noin minulle sanoi ennen lasten tuloa. "Mitä noikin luulee tietävänsä? Pyh!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai aikuinen nainen yhden lapsen itse hoitaa
Jätä mies, pidä lapsi. Kun lapsi on syntynyt, tajuat että se oli elämäsi paras päätös.
En jaksanut lukea kokonaan.
Synnytät lapsesi ja huolehdit hänestä.
Sinun pitää nyt aikuistua kun lapsi on tulossa.
Elämä on elämää, ei viihdettä.
Ot, vastailen näinkin ilmeiseen provoon, koska oikeastikin olen lukenut veloista, jotka eivät toisaalta edes ajatuksissa tekisi aborttia, mutta ehkäisynä on kuitenkin joku muu kuin sterilisaatio. Joillekin niitä lapsia on sitten vain tullut jostain. En ikinä jättäisi asiaa noin epävarmoihin kantimiin, eikä minuakaan ole steriloitu. Jos luotettava ehkäisy pettäisi niin abortti olisi itsestäänselvyys ilman mitään pähkäilyjä.
Entä adoptio? Kovasti tsemppiä oikean ratkaisun tekemiseen :)
Sinulla on nyt mahdollisuus aikuistua, tai jatkaa eloa nelikymppisenä ikiteininä.
Päätös on sinun.