Oon huomannut tällaisen eron köyhissä ja rikkaissa:

Ex mieheni on töissä yrityksessä, jossa ollaan mm viimeisenä liiketilassa, kun sieltä muutetaan.

Lähes viikoittain häneltä kysytään onko tarvetta toimistokalusteille.

Tuo ne minun luo, minä myyn ne, usein menee muutamalla eurolla ja rahat menevät sisustuskassaan.

Omaisuutta on, jos esim kodin myisi ja maksaisi lainat, mutta en halua tehdä tätä. Rahat riittävät just ja just ja koska ollaan terveitä, on pakolliset kulut pienet.

Kk käteen jäävä raha on pieni, eli olen köyhä mutta jos omaisuus realisoitaisiin, olisin ihan varakas.

Minulle kelpaa kaikki kierrötystavara. Jos minulla ei ole käyttöä, laitan eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

köyhillä ja rikkailla kaiken lisäksi usein samat tulot. Toinen tuhlaa ja toinen säästää ja syntyy luokkaeroja.

Säästöistä tuleekin sitten lisätuloja ja omaisuutta joista molemmista on varaa ja osaamista pomppia ylemmäs yhetsikunnassa. Ja kohta onkin myös merkittäviä tuloeroja palkkatasolla eikä pelkäsätään omaisuuksissa ja passiivissa tuloissa.

Lyhytnäköisyydellään ne köyhät ovat ja pysyvät köyhinä eikä niitä voi mitenkään auttaa. Antamalla rahaa ostaisivat heti taas jotain turhaa merkkitavaraa josta ei synny senttiäkään passiivistatuloa lähinnä päinvastoin. 

"Köyhillä ja rikkailla kaiken lisäksi usein samat tulot". Siis mistä ihmeestä moinen väite?

Hyvätuloinen ei ole köyhä, vaikka tuhlaisi yli varojensa. Eikä köyhä ole rikas, vaikka kuinka säästeliäästi eläisi.

No olenko minä köyhä vai rikas: tulot nettona 1400e / kk kuitenkin olen vuosien saatossa säästänyt rahastoon 50 000e joka nyt kasvaa siellä kasvamistaan?

Et kerro tarpeeksi elämästäsi, jotta asiaan voisi ottaa kantaa.

Mitä haluat tietää? Omistusasunto josta velkaa maksan pois, omissa nimissä ei muuta omaisuutta, elän säästeliäästi, vakityöpaikka.. ? 2 lasta joille myös säästän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

köyhillä ja rikkailla kaiken lisäksi usein samat tulot. Toinen tuhlaa ja toinen säästää ja syntyy luokkaeroja.

Säästöistä tuleekin sitten lisätuloja ja omaisuutta joista molemmista on varaa ja osaamista pomppia ylemmäs yhetsikunnassa. Ja kohta onkin myös merkittäviä tuloeroja palkkatasolla eikä pelkäsätään omaisuuksissa ja passiivissa tuloissa.

Lyhytnäköisyydellään ne köyhät ovat ja pysyvät köyhinä eikä niitä voi mitenkään auttaa. Antamalla rahaa ostaisivat heti taas jotain turhaa merkkitavaraa josta ei synny senttiäkään passiivistatuloa lähinnä päinvastoin. 

"Köyhillä ja rikkailla kaiken lisäksi usein samat tulot". Siis mistä ihmeestä moinen väite?

Hyvätuloinen ei ole köyhä, vaikka tuhlaisi yli varojensa. Eikä köyhä ole rikas, vaikka kuinka säästeliäästi eläisi.

Minä ja ystäväni ollaan oltu samassa työpaikassa ja samalla nälkäpalkalla vuosia. Minä olen rikas ja hän on köyhä. Minä säästän ja hän kuluttaa aina kaiken. Minulla on maksettu asunto ja hän asuu vuokralla. Minulla on kangaskassi ja hänellä on LV.

Anteeksi, mutta et ole rikas. Jos olisit rikas, et tekisi töitä nälkäpalkalla vuodesta toiseen. Oikeasti rikkaiden aika on arvokkaampaa, he harvoin edes työskentelevät toisen alaisuudessa. Voit olla ylempää keskiluokkaa ja jopa saada lisätuloja sijoituksista, mutta rikas sanan varsinaisessa merkityksessä et ole. Vastuullisempi ja hivenen järkevämpi ja taloustaitoisempi rahankäyttäjä kuin ystäväsi, muttet mikään rikas. Erittäin kiva kuulla, että olet tyytyväinen tulotasoosi, etkä joudu kamppailemaan merkittävästi talousongelmien vuoksi, ehkä voit jopa tehä jotain mukavaa lomilla, sepä kiva.

Oikeasti vauraat ihmiset toimivat täysin toisin kuin av:n "rikkaat". Ensinnäkään: he eivät kätkemänsä (mutta kaikille päivänselvän) epävarmuutensa vuoksi koe tarvetta tuoda esille omaa paremmuuttaan ja neuvoa köyhiä. He tietävät, että mahdollisuus parempaan elämään on lähes kaikilla, mutta suurin osa ei on liian mukavuuden haluisia tai ei uskalla tehdä normien vastaisesta rikastuakseen. Ja toisaalta sisäinen motivaatio on tuon saavuttamiseksi tärkeintä, av:ssa parjaaminen ei herätä ketään.

Merkittävä osa oikeasti rikkaista ihmisistä, miljonääreistä ylöspäin, ei ole syntynyt rikkaana tai noudattanut av:n kuluneita "säästä ja sijoita vähän" ohjeita päästäkseen tilanteeseen, jossa on oikeasti rikas ja samalla huomattavasti vapaampi elämään haluamansalaista elämää. Merkittävä osa rikkaista on jopa ollut aivan p.a. ja pohjalla kunnes on käyttänyt huomattavasti tavallista enemmän mielikuvitusta omaisuutensa moninkertaistamiseksi ja rikastumiseksi. Ja suurinta osaa rikkaista ei löydä av:sta. Keksisitkö itse parempaa käyttöä ajallesi rikkaana? Palstailu on ajanhukkaa ja on miljoona mielekkäämpää tapaa rentoutua tai saman tien tehdä töitä. Se, että roikkuu av:ssa piikittelemässä köyhiä, todistaa, ettei ole rikas. Ehkä keskituloinen, silloin sinulla on keskituloisen tietämys taloudesta, etkä voi auttaa ketään rikastumaan, korkeintaan keskituloistumaan.

Niin, en oikein keksi parempaa sanaa. Keskituloinen ei oikein kuvaa oikein, kun palkka on matala. Olisiko pienituloinen vauras sopivampi sinun mielestäsi?

Av on oikein mainio viihde minulle, kun en tv:tä katso. Eipä minulla tuon viestin kirjoittamiseen kauan mennyt.

Työtä en halua vaihtaa vaikka palkka on pieni, koska se on kutsumustyö ja tuo elämääni hyvin paljon onnea. Enkä ole valinnut työtä palkan mukaan. Valitsen vain muilla toimillani sen, että tulen hyvin toimeen näin.

Lipaston kunnostaminen vaatii sekin tilaa ja välineitä, maalia ja työkaluja, ja esim. niitä , liimaus- ja kuivatuspaikkoja ja tilohja , joita pienessä alivuokralaisasunnossa ei tietenkään ole.

Köyhällä on yleensä vain  tarve jostain käyttökelpoisesta huonekalusta eli kuten esim.  tässä tapauksessa lipastosta, mutta ei  mistään suurisuuntaisesta tai edes pienimuotoisesta huonekalujen kunnostusharrastuksesta.

Aivan samalla tavallahan on niitä, jotka tarvitsevat vain mahdollisimman halvan ja käyttövarman henkilöauton, jolla pääsee  'pisteestä a pisteeseen b' ja  sitten niitä, jotka haluavat entisöidä vaikkapa vuoden 1956 Chevrolet-merkkisen auton museorekisteriin ja liikennöintikuntoon , että pääsevät autonäyttelyihin esittelemään 'aarrettaan' tai ehkä ajamaan sillä muutaman kerran kesällä pari esittelykierrosta jonain kauniina päivänä.

Asiaa sinänsä ei muuta muuksi, vaikka kyseessä olisi sitten esim. vuoden 1964 Ford Anglia, joka (...omana aikanaan siis) oli aivan tavallinen, jopa halpa, eurooppalainen perheauto.

Entisöinti sinänsä on aina aikaa ja tilaa ja ('last but not least')  rahaa vaativaa ja kallista puuhaa, jossa työtunteja ei pidä laskea ja jonka kannattavuudesta ei yleensä kannata edes puhua. Joku tarkoitus sillä sen sijaan kylläkin voi olla ja yleensä aina kuitenkin on.

Köyhän ei niitä tarkoituksia taas kannata miettiä tai arvaillakaan , sillä hänhän tarvitsi vain jonkun , ihan sellaisenaan ,käyttökelpoisen  kulkuvälineen.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten todellisuudessa nämä köyhät joutuvat ostamaan itse nämä tavarat.

Rikkaat vastaanottavat vanhemmiltaan "kierrätyskamat", eli kodin vierashuoneesta tai omasta huoneesta kalliit huonekalut.

Ps. Minä olen köyhä, ostin 18-vuotiaana palkastani pikkuhiljaa uudet huonekalut. Nyt 10v myöhemmin on vieläkin nämä samat huonekalut, joten ei ihan paha sijoitus.

Hienoa, minäkin olin köyhä ja olen nykyään suht.hyvin toimeentuleva. Minäkin ostin 18 vuotiaana 2 Lokki-valaisinta, Muuramen valkoisen lipaston ja sohvapöydän. Vuosi oli 67 ja nuo tavarat ovat edelleen käytössä meillä ja sopivat hyvin nykyiseen sisustukseen.

Silloin yksi noista valaisimista maksoi puolen kuukauden palkkani. Eli n 300 mk.

Vierailija kirjoitti:

Melkoinen huomio. Olen tuollainen köyhän perheen kasvatti, jonka ainoa tulomuoto omilleenmuuton aikoina olivat kesätienestit varastolla ja ne eivät nuorella ensikertalaisella paljoa ole. Aivan ensimmäiseksi jouduin kieltäytymään kaikkien ihmisten roinista ja kerron nyt miksi.

Olin koko ikäni elänyt kodissa, jossa jokainen asia oli rikki, kirpparilta tai yksinkertaisesti rumaa. Päätin, että vihdoinkin kun pääsen päättämään aivan itse elämästäni, rahoistani ja ajankäytöstäni, en haali kotiini mitään turhaa enkä remontin tarpeessa olevaa jonka kanssa vääntämiseen menee enemmän aikaa ja rahaa kuin ostaisi uutta ja lisäksi haluan sisustaa sen tismalleen oman maun mukaani. Moni ihminen loukkaantui, kun en huolinut heidän roiniaan joita he hyvää hyvyyttään tarjosivat. Aivan ensimmäiseksi heitin mäkeen mummon antaman seitkytluvulta olevan pyöreän puupöydän, koska inhosin sillä hetkellä sitä sävyä. "Ai ei nuorisolle kelpaa, se oli raimon ja kaijankin kodissa.." Olkoot kenen tahansa, se pöytä kuului heidän elämäänsä, ei enää minun. Sitä paitsi monesti tuntui, että minulle dumbattiin tavaroita sillä olettamalla, että hävitän ne sitten. Arvatkaa tunsinko itseni alennetuksi kun minulle tarjotaan kamoja, jotka eivät kelpaa edes kirpparille ja pelkästään siltä olettamalta, että olenhan köyhä : - - - )  

Tunmistan tämän ilmiön.

Itse tyhmyyttäni otin vastaan minulle tarjottuja tavaroita.

Tavaroita antaneet ihmiset kuvittelivat niiden säilyvän heidän omistuksessaan. Kyselivät innokkaasti missä heidän antamansa tavarat ovat ja olisivat halunneet määrätä niiden paikat ja käyttötarkoituksen kodissani.

Osalta tuli vielä kielto myydä tai antaa tavaroita eteenpäin. Takaisin eivät niitä halunneet, mutta vaativat että minun täytyy säilyttää niitä.

Joskus maalasin jonkun kulahtaneen lastulevylipaston ja sain haukut kun olin pilannut hyvän lipaston. Minusta se oli kuitenkin kivempi maalattuna.

Lopulta jouduin hankkiutumaan eroon kaikista huonoista minulle dumpatuista tavaroista, jotta pystyisin sisustamaan oman maun mukaan.

Pari kk säilytin niitä makkarissa ja makkari oli silloin lattiasta kattoon täynnä tavaraa. Nukuin itse olohuoneen sohvalla kun makkariin ei mahtunut. Kukaan ei hakenut pois yhtään tavaransa, vaikka sanoin että kaikki lähtee xx päivänä pois. Suuttuivat kuitenkin heitin kaiken pois. Pelastusarmeijalle sen minkä huolivat ja loput kaatikselle.

Vasta sen jälkeen tuli tunne että sain elää omaa elämääni.

Nykytietämyksellä en ottaisi kenenkään vanhoja tavaroita vaikka miten tarjoaisivat.

Kierrätystä kyllä arvostan ja ostan kirpparilta tavaraa jos se sopii kotiini tai siitä saa entisöimällä hyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

köyhillä ja rikkailla kaiken lisäksi usein samat tulot. Toinen tuhlaa ja toinen säästää ja syntyy luokkaeroja.

Säästöistä tuleekin sitten lisätuloja ja omaisuutta joista molemmista on varaa ja osaamista pomppia ylemmäs yhetsikunnassa. Ja kohta onkin myös merkittäviä tuloeroja palkkatasolla eikä pelkäsätään omaisuuksissa ja passiivissa tuloissa.

Lyhytnäköisyydellään ne köyhät ovat ja pysyvät köyhinä eikä niitä voi mitenkään auttaa. Antamalla rahaa ostaisivat heti taas jotain turhaa merkkitavaraa josta ei synny senttiäkään passiivistatuloa lähinnä päinvastoin. 

"Köyhillä ja rikkailla kaiken lisäksi usein samat tulot". Siis mistä ihmeestä moinen väite?

Hyvätuloinen ei ole köyhä, vaikka tuhlaisi yli varojensa. Eikä köyhä ole rikas, vaikka kuinka säästeliäästi eläisi.

Omaisuus ei ole sama kuin tulo, se että ne on termeinä sinulla sekaisin vain entisestään vahvistaa väitettäni