Palkkatyöstä ei puhuta, kodit myyvät sähköä ja oman henkilödatan voi kaupata – tällainen Suomen ennustetaan olevan vuonna 2050 (IL tänään)

Mielenkiintoisia visioita, ennen kaikkea tuo työn muutos.
Heinosen mukaan koko työn käsite tulee muuttumaan. Vuonna 2050 emme enää puhu palkkatyöstä.

– Työn suurin haaste on se, että vauraus on keskittymässä, tuloerot kasvussa ja uudet teknologiat korvaamassa suuren osan ihmisen fyysisestä ja henkisestä työvoimasta. Pitkän aikavälin rakenteellinen työttömyys on ”business as usual” eli yllätyksetön ennuste.

Heinosen mukaan luonnontieteiden ja insinöörityön koulutuksen kehittäminen on hyvä keino, mutta lopulta sekin on riittämätöntä työttömyyden parantamiseksi ja uusien teknologioiden hyödyntämiseksi.

– Tarvitsemme kokonaisvaltaista työn tulevaisuuden luotausta, joka kattaa myös sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat.

Heinonen esittää kolme skenaariota työn tulevaisuudesta. Ne ovat ajatushautomo Millenium Projectin laatimat. Ensimmäisessä skenaariossa ihmiskuntaa vaivaa massiivinen työttömyys, ja monien tavoitteena on itsenäinen ammatin harjoittaminen. Toisen skenaarion nimi on Sekasorto.

– Sen maailmassa korostuvat poliittiset ristiriidat ja lyhyen aikavälin voitontavoittelu. Ihmiskunta ei ole osannut ennakoita, kuinka nopeasti teknologia kehittyy ja aikaansaa liiketoimintaa.

Viimeisessä skenaariossa ihmiset alkavat keskustella siitä, minkälaisen yhteiskunnan he haluavat ja miten he haluavat kehittyä yksilöinä. Elämän tarkoitusta ja mahdollisia tulevaisuuksia pohditaan laajalti eri yhteiskunnan sektoreilla.

Pitkälle edennyt automaatio on mahdollistanut sen, että ihmisten ei tarvitse enää tehdä pakonomaista työtä elantonsa ansaitsemiseksi, vaan he voivat toteuttaa itseään vapaasti.

Heinosen mukaan työttömyyden raskauttamassa yhteiskunnassa on tärkeää löytää keinoja mielekkääseen toimintaan, mikäli halutaan välttyä yhteiskunnan levottomuudelta.

– Suomi voisi tavoitella digitaalista merkitysyhteiskuntaa, jossa jokainen löytää paikkansa yhteiskunnassa ja pystyy ammentamaan merkityksellisyyttä kokonaisvaltaisesti arjestaan.

Sähköautot ovat 30 vuoden kuluttua arkipäivää, mutta liikkuvatko silloin veneet ja lentokoneetkin sähköllä?