Harjoittelu ja hlökohtaisista kertominen

En kertoisi. Mitä se heille kuuluu?

Älä nyt hommaa vanhaa leimaa päähäsi heti kun olet pääsemässä uuteen kiinni. 

Opettajalle ainakin kannattaa kertoa, sinun on silloin mahdollista saada enemmän tukea tuonne kouluun ja työharjoitteluun, näyttötutkinnon tekeminen voi olla stressaavaa tai työ itsessään, jolloin on hyvä seurata omaa oloa ja kun asioista on aiemmin sovittu on helppoa ottaa kouluun yhteyttä ilman seuraamuksia ja pelkoa opiskelupaikan menettämisestä.

Riippuu suureksi osaksi siitä, millaisia ihmisiä nämä ohjaaja ja ohjaava opettaja ovat. Joillakin ei riitä ymmärrys ja saattavat ottaa sinut silmätikuksi tai juoruta asioistasi eteenpäin, vaikka ei saisi. Toiset ovat fiksumpia ja osaavat arvostaa sitä, jos kerrot tällaisesta asiasta heti harkan alkumetreillä. Jos olet epävarma siitä, miten nämä ohjaajasi saattaisivat reagoida, niin voithan esim. sanoa, että saatat olla joskus uusissa tilanteissa kova stressaamaan ja jännittämään. Näin et vähättele oireitasi mutta et myöskään suoraan paljasta sitä, että olet sairastanut uupumuksen ja vaihtamassa sen vuoksi alaa. Onnea matkaan!

älä kerro. liiallinen avautuminen olisi luultavasti vain kiusallista.  teet harkassa parhaasi, ja jos oireita ilmenee, voit ympäripyöreästi mainita jotain. Tämä siksi, että kaikki ohjaajat ja muut työntekijät eivät välttämättä ole millään tavalla ymmärtäväisiä ja empaattisia siihen mitä tulee harjoittelijan tai vaikka kollegan ongelmiin. Yleensä harjoittelijat ovat hieman suurennuslasin alla, mietitään että onko tuosta mihinkään, vai mikä lusmu sieltä taas lähetettiin vaivoiksi. 

Itselläni on ihan hyviä kokemuksia harjoitteluista, mutta esimerkiksi aamuväsymykseni (= hieman haukottelua) herätti eräässä paikassa kysymyksiä, vaikka se ilmeni vain aamukahvilla, eikä millään tavalla työssä. Kerroin että tietty olen hieman väsynyt klo.7, kun olen klo 5. herännyt, mutta kyllä se päivä kahvin jälkeen lähtee aina käyntiin, niin kuin kaikilla. Silti ohjaaja ikään kuin kanteli tästä asiasta opettajalleni arvioinnin yhteydessä. 

Vierailija kirjoitti:

Opettajalle ainakin kannattaa kertoa, sinun on silloin mahdollista saada enemmän tukea tuonne kouluun ja työharjoitteluun, näyttötutkinnon tekeminen voi olla stressaavaa tai työ itsessään, jolloin on hyvä seurata omaa oloa ja kun asioista on aiemmin sovittu on helppoa ottaa kouluun yhteyttä ilman seuraamuksia ja pelkoa opiskelupaikan menettämisestä.

Opettajia on monenmoisia, kertomalla voi käydä niinkin, että päätyy opettajan silmätikuksi vaan.

Kiitos näkökulmista!

Ehkä mä vähän haistelen sitä millanen ilmapiiri siellä on ja minkälainen se harjoittelun ohjaaja on. Opettaja ainakin vaikuttaa ihan ok:lta.

Ja eihän se tosiaan ole sanottua että noi mun oireet mitenkään näkyisivät siellä, jos niitä sattuisi olemaankin harjoittelun aikana.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ihan hyviä kokemuksia harjoitteluista, mutta esimerkiksi aamuväsymykseni (= hieman haukottelua) herätti eräässä paikassa kysymyksiä, vaikka se ilmeni vain aamukahvilla, eikä millään tavalla työssä. Kerroin että tietty olen hieman väsynyt klo.7, kun olen klo 5. herännyt, mutta kyllä se päivä kahvin jälkeen lähtee aina käyntiin, niin kuin kaikilla. Silti ohjaaja ikään kuin kanteli tästä asiasta opettajalleni arvioinnin yhteydessä. 

Arvaanko oikein, että sote-alan paikka? Tyypillistä sille puolelle, että opiskelijalle on aina ihan eri säännöt kuin muulle henkilökunnalle. Muut työntekijät voivat vaikka haukotella kesken lauseen asiakkaille puhuessaan mutta jos opiskelija tekee niin henkilökunnan aamukahvipöydässä, niin se on heti merkki suunnilleen joistain elämänhallinnan ongelmista.

Lisäksi pitää oppia heti työpaikan tavoille ilman ohjausta, tai muuten on epämotivoitunut asenneongelmainen. Ei myöskään saa olla tarkkailijatyyppi, koska silloin on huolestuttavan vetäytynyt ja sosiaalisilta taidoiltaan heikko. Eikä saa olla myöskään reipas ja oma-aloitteinen, koska silloin dominoi muita työntekijöitä ja luulee liikoja itsestään.

Joo, minulle riitti kaksi alan harjoittelua ja jätin homman sikseen.

En kyllä olisi liian avoin. Ei kuulu ohjaajallesi sinun henkilökohtaiset asiat. Lisäksi tämä voidaan helposti sitten jossain arvioinnissa kääntää sinua vastaan. Sotealan työpaikoilla on valitettavasti, jos jonkinlaista selkäänpuukottamista, ilkeilyä. 

Oma ensimmäinen ohjaaja sattui olemaan jäätävän ilkeä ihminen. Tervehdykseen vastasi kulmahampaita väläyttämällä. Purki kaiken veemäisen luonteensa aloittelevaan ja tietenkin epävarmaan harjoittelijaan. Harjoittelusta antoi arvioksi jotain ykkösen tai kakkosen välillä, vaikka poissaoloja 0, huolellinen harjoitteluun liittyvä tehtävä ja näyttösuunnitelma ja sen toteutus. Kiusasi, ilkeili minkä ehti. Tuli harvinaisen selväksi, että inhosi minua ihmisenä.  Jälkeenpäin ajatellen tuollaisen ei pitäisi olla se jutun juoni, mutta nyt kun olen työskennellyt alalla, huomaan että ko. ei missään muodossa ole ammatillisuudesta tai ammattitaidosta vaan vallankäytöstä, jossa sen nk. kolmikannan opiskelija on altavastaaja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ihan hyviä kokemuksia harjoitteluista, mutta esimerkiksi aamuväsymykseni (= hieman haukottelua) herätti eräässä paikassa kysymyksiä, vaikka se ilmeni vain aamukahvilla, eikä millään tavalla työssä. Kerroin että tietty olen hieman väsynyt klo.7, kun olen klo 5. herännyt, mutta kyllä se päivä kahvin jälkeen lähtee aina käyntiin, niin kuin kaikilla. Silti ohjaaja ikään kuin kanteli tästä asiasta opettajalleni arvioinnin yhteydessä. 

Arvaanko oikein, että sote-alan paikka? Tyypillistä sille puolelle, että opiskelijalle on aina ihan eri säännöt kuin muulle henkilökunnalle. Muut työntekijät voivat vaikka haukotella kesken lauseen asiakkaille puhuessaan mutta jos opiskelija tekee niin henkilökunnan aamukahvipöydässä, niin se on heti merkki suunnilleen joistain elämänhallinnan ongelmista.

Lisäksi pitää oppia heti työpaikan tavoille ilman ohjausta, tai muuten on epämotivoitunut asenneongelmainen. Ei myöskään saa olla tarkkailijatyyppi, koska silloin on huolestuttavan vetäytynyt ja sosiaalisilta taidoiltaan heikko. Eikä saa olla myöskään reipas ja oma-aloitteinen, koska silloin dominoi muita työntekijöitä ja luulee liikoja itsestään.

Joo, minulle riitti kaksi alan harjoittelua ja jätin homman sikseen.

Nimenomaan :'D on sote ala. Mietin juuri tuota samaa. Olen myös aikuisopiskelija jatkokouluttautumassa, ja ollut töissä sote alalla aikaisemminkin. Töissä olen saanut aina haukotella kahvini kanssa ihan rauhassa. Opiskelijana sitten pitäisi yhtäkkiä esittää niin rempseää ja pirteää jo ennen kukon laulua, ettei vaan vahingossakaan anna huonoa vaikutelmaa kenellekään. 

Opettaja ei onneksi noteerannut ohjaajan mainintoja aamuväsymyksestäni millään tavalla.  se nyt olisi puuttunut, että mua oltaisiin alettu siinää jotenkin läksyttämään, kuin jotain pulpetissa nuokkuvaa tenavaa.