Mikä oli lapsuutesi omituinen hyvä haju?
Toisesta ketjusta innostuneena, jossa keskusteltiin lapsuuden pahoista hajuista. Eli omituinen haju/tuoksu, jota muut pitivät pahana. Itselläni oli pakokaasujen hajut, jotka olivat omituisella tavalla hyvänhajuisia :D
Kommentit (592)
Vierailija kirjoitti:
Isän tuoksu. Hänen käyttämänsä tyyny, rasvaiset haalarit
Papan piipputupakka.
Tässä tuoksuu aito rakkaus. Vain lapset pystyvät tuohon aitoon syvään ja vilpittömään kiintymykseen. Ollaan hyviä lapsillemme, palkintona ikuinen rakkaus ja muistot.
Oli ihana sujahtaa äidin pesemien ja ulkoilmassa kuivuneiden lakanoiden ja täkkipussien väliin. Se tuoksu on niin raikas. Myös lakanat jotka kuivuneet pakkasessa narulla, koppuraiset tuotua sisälle ja se raikas tuoksu...
Luistelukopin tuoksu. Siellä oli puilla lämmitettävä kamiina, PorinMatti kai.
Pakkasessa sinne, ulos, sisään lämmittelemään, ulos... ihsnaa oli luistella.
Tummeli, vasta kalkittu navetan seinä
Vierailija kirjoitti:
Skidinä kun mentiin mökillä mummon kanssa kauppa-autoon ostoksille.
Siellä sisällä oli ihan oma tuoksunsa.
Varmaan se auton haju + kaikki myynnissä olleet tuotteet.
Kauppa-autoissa ja kyläkaupassa tuoksui omena sekoittuneena muuhun tavaraan.
Rintamamiestalossa yläkerrassa oli asumaton korkea huonetila, vintti. Siellä oli vanhoja lehtiä, Ratto, Jallu, Aku Ankka ym. Siellä kuivattiin talvisin pyykit. Niistä tuli puhdas tuoksu.
Istuttiin lattialla ja pelattiin lautapelejä tai tehtiin autorataa, sisko leikki nukeilla ja vaihteli vaatteita, kokeili äidin korkokenkiä ja laittoi huulipunaa.
Bensa, säilöntäajan etikan ja mausteiden tuoksu. Kalansavustuspöntön tuoksu.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa -70 luvulla ala-asteella monisteiden tenunhaju.
Järjestäjänä open apulaisena pääsi tähän hommaan. Ihanaaa...
Kissan turkin ja anturoiden tuoksu.
Isän hikiset jalat löyhkäsi