Mikä oli lapsuutesi omituinen hyvä haju?
Toisesta ketjusta innostuneena, jossa keskusteltiin lapsuuden pahoista hajuista. Eli omituinen haju/tuoksu, jota muut pitivät pahana. Itselläni oli pakokaasujen hajut, jotka olivat omituisella tavalla hyvänhajuisia :D
Kommentit (592)
Vierailija kirjoitti:
Bensan haju. Nyt aikuisena siitä tulee heti huono olo.
---------------------------------------------------------------------------
Bensiini haisi minustakin hyvältä kun olin lapsi. Ennen vanhaan bensa oli "puhdasta" bensaa. Nykyisen bensan koostumus on erilainen: seassa on bensan lisäksi erilaisia lisäaineita. Haisee aika pahalta.
Penaali, jossa oli teroitin lyijykynille ja ihan tavallinen koulusta jaettu pyyhekumi.
Kellarin tuoksu isoäitini talon kellarista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakan tuoksu äitin vaatteissa.
Meillä isän vaatteissa. Myös alaluokilla ope tuoksui samalle tupakalle. Äidin käsirasvan tuoksu, oisko ollut lemon juice and glyserine tai oil of ulay.
Mulla on parhaillaan Lemon Juice Glycerine käsivoidetta, tykkään.
Grillibroileri. Niitä ei ennen syöty ihan jokaisena päivä, vaan se oli erityinen herkkuhetki... :)
Naapuri poltti roskia keväällä.
Mulla maakellarin kostea haju hilloja hakiessani.
Kun äiteen tissi haisi naapurin ukon partavedelle ja sillä oli housut märkänä....olisko hieman pissinyt...mutta oli jotain piimän näköistä..
Vierailija kirjoitti:
Talo, jonka sisällä oli tupakoitu. Meidän kotona ei tupakoitu sisällä, mutta lapsuudenystäväni kotona kyllä. Hänen vaatteensakin haisivat ihanasti hieman tupakalta antoi minulle pieneksi jääneitä vaatteitaan. Vihaan tupakansavua muuten. Mutta se seiniin ja vaatteisiin jäävä vieno tuoksu on ihana
Maakellarin eli kuopan - kuten meillä sanottiin - tuoksu. Jouduin aina hakemaan perunat kuopasta, koska muuten aika ronski äitini pelkäsi kuollakseen hiiriä. Itse en niitä siellä edes koskaan nähnyt, mutta eiköhän tuollaisessa paikassa ruuan äärellä hiiriä piileskellyt. Joskus teki mieli syödä multaa seinistä, mutta en muista söinkö.
Minulla oli myöhemmin anemia, hemoglobiini alhaalla, ja silloin ostin aina MULTAporkkanoita. Vesi kielelle kun niitä kaupassa näin :) Multa vaan narskui hampaissa kun "herkuttelin". Tätä oiretta kutsutaan pica-oireyhtymäksi, joka minulla parani kun olin saanut hg:n korjattua.
Mummolan aito pannukahvi 3-5 vuotiaana :) Niin purkissa kuin hautumassa.
En tosin pystynyt juomaan kahvia vasta kuin joskus 25+ ikäisenä, koska kahvisuodattimen paperisen tunkkainen haju oli pitkään etova, tiedätte se jälkihaju mikä tulee kun jää liian pitkäksi aikaa sinne kahvikoneeseen viilentymään, kun joku ei muista heittää roskiin. :D
Serkkupojan huoneessa oli aina paha pierunhaju. Oli tosi paha piereskelijä. Vältin sitä huonetta vieraillessani heidän tykönään.
Pikkupoikana en halunnut mennä täpötäysiin busseihin käytävälle seisomaan. Äijien pershajut olivat pikkunassikalla inhottavia.
Mulla kanssa navetta. Mutta vielä erikseen helteisenä kesäpäivänä unenomainen tyhjä navetta, kun kaikki eläimet oli pihalla. Tepastelin sinne pienenä paljainjaloin ja kuuntelin kun kärpäset ja paarmat pörisivät ikkunoissa. Jalan alla lattia tuntui viileältä. Ilmassa leijui lehmänlannan tasoittunut tuoksu. Siihen sekoittui väkirehun, maidon, Tummelin ja ulkoa tulevan kesän, varsinkin pihasaunion tuoksu.
Asfaltin tuoksu kesäsateen jälkeen. Muistan vieläkin sen.. lämminviileä kosteus, yhdistän sen aina kesään.
Muistan lapsuudestani erityisestä ennen saunaa puhuhuoneessa mummoni pesemättömän pimpin tuoksun leijailleen voimakkaana
Pikkusisko tuoksui suorastaan lietealtaalle
Mummon kylpyhuoneessa tuoksui Illodin suuvesi ja vaaleanpunainen Lux palasaippua. Se yhdistelmä oli outo mutta hyvä tuoksu.
Edelleen näin 50 vuoden jälkeen pystyn palauttamaan sen mieleen.