Mikä oli lapsuutesi omituinen hyvä haju?
Toisesta ketjusta innostuneena, jossa keskusteltiin lapsuuden pahoista hajuista. Eli omituinen haju/tuoksu, jota muut pitivät pahana. Itselläni oli pakokaasujen hajut, jotka olivat omituisella tavalla hyvänhajuisia :D
Kommentit (592)
Mummon tuoksu. Vanhan ihmisen ominaishaju johon yhdistyi joku hajuste josta en saa kiinni. Pidän sitä tuoksua "vaaleanpunaisen tuoksuna", koska mummolla oli paljon vaaleanpunaisia vaatteita, pussilakanoita, pyyhkeitä.
Mummo oli tärkein ihmiseni. Pari vuotta sitten löysin vielä 15 v sitten kuolleen mummon yhden tavaralaatikon. Siellä oli käyttämättömiä villasukkia ja virkattu sängynpeite. Ne tuoksui vaaleanpunaiselle, mummolle. Ja minä itkeä vollotin sen laatikon äärellä
Tytön hikisen kosteat sukat/kengät, kun lämpimänä kesäpäivänä riisuu tennarit/lenkkarit jalasta.
Kaupan kassalla oli ennen jännä yhdistelmä piipputupakan ja purukumien tuoksua.
Pihapiirissä tontilla oli rakennus, missä mm. sauna ja puuvaja/työskentelytila. Molemmat tuoksut tulvahtavat muistiini.
Nååjjjaaa. Sauna mainittu. Moni muistaa.
Minä tykkäsin haistella naapurin Marjatan pyörän satulaa. Tuoksu oli omituisen viettelevä. Housuissa koveni joka kerta.
Ripuli, vaikka ei hyvä mutta omituinen
Nykyään haju on joka paikassa kun niin paljon ihmisillä sitä sairautta.
Kaverin talon pannuhuoneen haju
Vierailija kirjoitti:
Kreosootti eli rautateillä puisten kannatinlankkujen säilöntäaine, myrkyllistä tiedän. Tulee mieleen junareissu pääkaupunkiin ja linnanmäki.
Lintsin vanha vuoristorata haisee kreosootille sekin.
Tectyl-ruostesuoja-aine silloin aikoinaan. Nykyään voi olla eri hajuista
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkäsin haistella naapurin Marjatan pyörän satulaa. Tuoksu oli omituisen viettelevä. Housuissa koveni joka kerta.
Jäit tietenkin kiinni ja sait Marjatalta... turpiin.
Kenkäkaupan tuoksu. Ei kuitenkaan tullut minusta kenkäkaupan myyjää, vaikka niin lupasin.
Maalit, ohenteet, liuottimet, liimat, desinfektioaineet, kynsilakanpoistoaine, dödö, hiuskiinne, sytytyskaasut nää jääny mielee. Muisti pätkii.
Kerran viikossa lämmitettiin sauna. Saunan tuoksu.
1960-luvulla kun olin lapsi, olohuoneessa tuoksui talvisin usein vastakehrätyn lampaanvilla haju. Hajussa oli osa lampaan hajua ja osa karttauksessa ja kehräyksessä käytetyn ölyn tuoksua. Äitin ja mummoni kutoivat paljon siihen aikaan villapuseroita, lapasia ja sukkia. Nykyään kyseiseen hajuun törmää harvoin.
Lauantai-iltaisin ku käveli tiellä niin tuoksui puusaunoista tai takoista lähtevä haju.