Saako terapiaa, jos ei suostu lääkkeisiin?
Jos hakeutuu esim. yleislääkärille masennuksen vuoksi, siihenhän varmaan nykyään tarjotaan aina lääkitystä. Jos tästä kieltäytyy, laskeeko se mahdollisuuksia saada keskusteluapua?
Eli otetaanko henkilöä tosissaan, jos hän on lääkevastainen esim. sivuvaikutusten pelossa?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei taas tarjottu missään vaiheessa lääkkeitä. Olin sanonut jossakin vaiheessa etten pidä lääkkeistä ja että syön lääkkeitä jos on vain aivan pakko.
Lääkevastsaisuus kun vaikuttanee lääkkeen tehoon eikä lääke silläviisiin auta. Tämän ymmärtää ainakin korkeasti koulutettu psykiatri. Omani oli psykiatrian ylilääkäri eikä missään vaiheessa siis edes ehdottanut lääkitystä. Hän kirjoitti lausunnon Kelan 3v terapiaan, joka myönnettiinkin.
Terapia ei auttanut riittävösti ja olen nyt pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä.
T: edelleenkin lääkkeetön mies 40v
Lääke tehoaa oireisiin etenkin lumevaikutuksena, siksi negatiivinen asenne johtaa siihen ettei lääkkeestä koe hyötyvänsä.
Ongelmien syytä ei voi lääkkeillä lääkitä, ratkaisut löytyvät jostain ihan muualta kuin aivokemioiden manipuloinnista.
Mä söin lääkkeitä sain psykoosin ja osastolle jouduin. Kun pääsin pois, mulla oli takataskussa monta diagnoosia mitkä mielestäni ei ollut totuus. Lopetin lääkkeet ja kaikki oireet lakkasi. Nyt koitan todistella kaikille että olen terve. Lääkäri ei usko ja käyn hoitajalla juttelemassa.
Nyt onneksi pääsen neuropuolwn tutkimuksiin joten huh, ehkä ne kohta uskoo.
Vierailija kirjoitti:
Mä söin lääkkeitä sain psykoosin ja osastolle jouduin. Kun pääsin pois, mulla oli takataskussa monta diagnoosia mitkä mielestäni ei ollut totuus. Lopetin lääkkeet ja kaikki oireet lakkasi. Nyt koitan todistella kaikille että olen terve. Lääkäri ei usko ja käyn hoitajalla juttelemassa.
Nyt onneksi pääsen neuropuolwn tutkimuksiin joten huh, ehkä ne kohta uskoo.
Mielenterveyden hoitamisessa on se huono puoli, että ammattilainen voi aina väittää, että olet sairaudentunnoton hullu kun todellisuudessa olet terve ja kykenevä päättämään, mikä on sinulle hyväksi.
Minulle ei taas tarjottu missään vaiheessa lääkkeitä. Olin sanonut jossakin vaiheessa etten pidä lääkkeistä ja että syön lääkkeitä jos on vain aivan pakko.
Lääkevastsaisuus kun vaikuttanee lääkkeen tehoon eikä lääke silläviisiin auta. Tämän ymmärtää ainakin korkeasti koulutettu psykiatri. Omani oli psykiatrian ylilääkäri eikä missään vaiheessa siis edes ehdottanut lääkitystä. Hän kirjoitti lausunnon Kelan 3v terapiaan, joka myönnettiinkin.
Terapia ei auttanut riittävösti ja olen nyt pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä.
T: edelleenkin lääkkeetön mies 40v