Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pettäminen paljastui?
Kommentit (1760)
Voi helvetti olipas monimutkainen tarina. Minä ainakin tajusin kun eukko lähti juhlimaan ja laukussa oli vara alushousut(selliset tosi sexyt) harva niitä tarvii vaihdettavaksi asti pubiin. :).
Mutta joo tuo ei onneksi ollut itselle paha asia, koska oli jo viilentyneet välit ennen sitä. Ja olin jo valmistunut henkisesti eroamaan aikoja sitten. Meillä oli ennen tuota käytännössä puhumattomuutta jo takana useampi kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimolla on jatkuvasti ylitöitä, puhelin on aina kotona äänettömällä ja käden ulottuvilla. Uudet työmatkojeni aikaiset etäpäivät ja tärkeimpänä kuvia riistakamerassa toisesta ovellamme. Vaimo ei vain vielä tiedä, että tiedän. teen kokoajan valmisteluja ja petturi saa jäädä tyylillä.
Roskiksesta löytyi kortsupaketteja ja liukuvoidepurkki, kyse kuitenkin poikien illasta.
Minulle mieheni tyttöystävä soitti ja kyseli miksi hän ei vastaa puheluihin?! Kerroin ystävällisesti että hän on simahtaneena takkahuoneessa. Siksi ei näköjään vastaa. Hänellä oli tapana jemmata pulloja sinne sun tänne. Silloin se löytyi takan pesästä..
Lupasin herättää heti kun selviää ja maksan myös muuttokuorman hänen luokseen.
Niin siinä minun onnekseni kävikin. Pääsin eroon. Heidän onneaan kesti kuulemma vain hetken.
Mies kerjäsi takasin, en ottanut. Elämäni paras päätös. Siis se muuttokuorman maksaminen. Mitä paskalla, kun ei ole peltoakaan.
Huom.. En tiennyt siinä kohtaa että hänellä oli tämä tyttöystävä... Ongelmamme oli ollut hänen biljardin peluunsa paikallisessa kuppilassa ja liiallinen Alkon käyttö. Tuli puskista, luulin ettei alkoholisti kelpaa kenellekään. Minun onnekseni kelpasi. En ole koskaan katunut, puheväleissä ja kavereita ollaan vieläkin. Yhteinen lapsi, en ole hänelle koskaan isäänsä moittinut. On itse tehnyt omat johtopäätökset.
Kovan koulun kävi ex-miehenikin ja katunut. Liian myöhäistä.
Jäin rysänpäältä kiinni. Mun meisseli oli toisen naisen suussa ja mällit sen otsalla. Ollaa vieläkin yhdessä siitä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies viestittelee naispuoleiselle kaverilleen viikoittain, jopa päivittäin. Ovat kuulemma vain kavereita. Aloin ihmetellä viime kesänä, kun alkoi puhua tästä naisesta jatkuvasti. Joka asia minkä minäkin kerroin, hän sai jotenkin käännettyä naiseen. Lopulta muutaman kk päästä hermostuin ja nostin kissan pöydälle. Minulla ei ole mitään huolta eikä hänellä ole mitään salattavaa, kuulemma.
On tuntenut kyseisen naisen 10 vuotta, ovat vain kavereita. On auttanut naista paljon monessakin asiassa ja mm. kuskaillut ryyppyreissuilla, viimeksi haki naisen puolen kolmen aikaan ja vei kotiinsa. Ja minä olen kuulemma kohtuuton kun sanoin, että tuollaiset kuskausreissut saa loppua. Varsinkin nyt kun sain selville, että nainen on eronnut miehestään.
Mies on suuttunut minulle kun olen kysellyt asiasta ja valittanut että ei jaksa puhua asiasta enää. Jokin vaivaa minua silti, varsinkin kun sain selville että mies on laittanut whatsappinsa sormenjäljen taakse. Kuulemma siksi, etten ymmärtäisi väärin joitain sanamuotoja, jos sattuisin lukemaan heidän viestejä. Aina ennen on sanonut, että voin vaikka tutkia hänen puhelimensa jos haluan.
Jokin tässä ei ole oikein. Ei kai kaverien kanssa ole tarvis viestitellä useita kertoja viikossa? Varsinkin kun se on alkanut viimeisen vuoden aikana noin tiiviinä. Mies kiistää olevansa ihastunut naiseen. Itse olen hajalla enkä tiedä mitä teen.
Mä jäin kiinni kun mies tuli ovesta sisään ja oli naapurin miehen vehje pepussa. Mies totesi sille toiselle miehelle että, ethän sä saa tota edes vinkumaan.. painu helv.. täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies viestittelee naispuoleiselle kaverilleen viikoittain, jopa päivittäin. Ovat kuulemma vain kavereita. Aloin ihmetellä viime kesänä, kun alkoi puhua tästä naisesta jatkuvasti. Joka asia minkä minäkin kerroin, hän sai jotenkin käännettyä naiseen. Lopulta muutaman kk päästä hermostuin ja nostin kissan pöydälle. Minulla ei ole mitään huolta eikä hänellä ole mitään salattavaa, kuulemma.
On tuntenut kyseisen naisen 10 vuotta, ovat vain kavereita. On auttanut naista paljon monessakin asiassa ja mm. kuskaillut ryyppyreissuilla, viimeksi haki naisen puolen kolmen aikaan ja vei kotiinsa. Ja minä olen kuulemma kohtuuton kun sanoin, että tuollaiset kuskausreissut saa loppua. Varsinkin nyt kun sain selville, että nainen on eronnut miehestään.
Mies on suuttunut minulle kun olen kysellyt asiasta ja valittanut että ei jaksa puhua asiasta enää. Jokin vaivaa minua silti, varsinkin kun sain selville että mies on laittanut whatsappinsa sormenjäljen taakse. Kuulemma siksi, etten ymmärtäisi väärin joitain sanamuotoja, jos sattuisin lukemaan heidän viestejä. Aina ennen on sanonut, että voin vaikka tutkia hänen puhelimensa jos haluan.
Jokin tässä ei ole oikein. Ei kai kaverien kanssa ole tarvis viestitellä useita kertoja viikossa? Varsinkin kun se on alkanut viimeisen vuoden aikana noin tiiviinä. Mies kiistää olevansa ihastunut naiseen. Itse olen hajalla enkä tiedä mitä teen.
Ei todellakaan ole tarve kavereille viestitellä useaa kertaa viikossa.
Aloin vuonna 2000 parisuhteeseen naisen kanssa, joka on juuri tuollainen viestimäärien kyttääjä. Aina piti tehdä selonteko, kuka kirjoitti mitäkin ja mitä vastasin jne.
Noh, nykyään tilanne on silleen muuttunut että enää en viestittele kun kavereita ei ole.
Lopetin kaiken yhteydenpidon, koska en enää jaksanut niitä puolisoni ristikuulusteluja.
Nyt olen nelikymppinen perheenisä jolla ei ole yhden ainutta kaveria ollut viiteentoista vuoteen.
Ohuesti harmittaa
M40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies viestittelee naispuoleiselle kaverilleen viikoittain, jopa päivittäin. Ovat kuulemma vain kavereita. Aloin ihmetellä viime kesänä, kun alkoi puhua tästä naisesta jatkuvasti. Joka asia minkä minäkin kerroin, hän sai jotenkin käännettyä naiseen. Lopulta muutaman kk päästä hermostuin ja nostin kissan pöydälle. Minulla ei ole mitään huolta eikä hänellä ole mitään salattavaa, kuulemma.
On tuntenut kyseisen naisen 10 vuotta, ovat vain kavereita. On auttanut naista paljon monessakin asiassa ja mm. kuskaillut ryyppyreissuilla, viimeksi haki naisen puolen kolmen aikaan ja vei kotiinsa. Ja minä olen kuulemma kohtuuton kun sanoin, että tuollaiset kuskausreissut saa loppua. Varsinkin nyt kun sain selville, että nainen on eronnut miehestään.
Mies on suuttunut minulle kun olen kysellyt asiasta ja valittanut että ei jaksa puhua asiasta enää. Jokin vaivaa minua silti, varsinkin kun sain selville että mies on laittanut whatsappinsa sormenjäljen taakse. Kuulemma siksi, etten ymmärtäisi väärin joitain sanamuotoja, jos sattuisin lukemaan heidän viestejä. Aina ennen on sanonut, että voin vaikka tutkia hänen puhelimensa jos haluan.
Jokin tässä ei ole oikein. Ei kai kaverien kanssa ole tarvis viestitellä useita kertoja viikossa? Varsinkin kun se on alkanut viimeisen vuoden aikana noin tiiviinä. Mies kiistää olevansa ihastunut naiseen. Itse olen hajalla enkä tiedä mitä teen.
Ei todellakaan ole tarve kavereille viestitellä useaa kertaa viikossa.
Aloin vuonna 2000 parisuhteeseen naisen kanssa, joka on juuri tuollainen viestimäärien kyttääjä. Aina piti tehdä selonteko, kuka kirjoitti mitäkin ja mitä vastasin jne.
Noh, nykyään tilanne on silleen muuttunut että enää en viestittele kun kavereita ei ole.
Lopetin kaiken yhteydenpidon, koska en enää jaksanut niitä puolisoni ristikuulusteluja.
Nyt olen nelikymppinen perheenisä jolla ei ole yhden ainutta kaveria ollut viiteentoista vuoteen.
Ohuesti harmittaa
M40
En ole koskaan kytännyt miehen viestittelyjä tai kysellyt, mitä kirjoittelee kavereilleen. En ole myöskään kieltänyt yhteydenpitoa tähän naiseen, sanonut ainoastaan että mielestäni se on liiallista. Ja kyllähän sen huomaa kun käytös muuttuu aiemmasta.
Mikä tarve on viestitellä yhden ihmisen kanssa noin paljon, kun on myöntänyt ettei tee noin muidenkaan kavereidensa kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies viestittelee naispuoleiselle kaverilleen viikoittain, jopa päivittäin. Ovat kuulemma vain kavereita. Aloin ihmetellä viime kesänä, kun alkoi puhua tästä naisesta jatkuvasti. Joka asia minkä minäkin kerroin, hän sai jotenkin käännettyä naiseen. Lopulta muutaman kk päästä hermostuin ja nostin kissan pöydälle. Minulla ei ole mitään huolta eikä hänellä ole mitään salattavaa, kuulemma.
On tuntenut kyseisen naisen 10 vuotta, ovat vain kavereita. On auttanut naista paljon monessakin asiassa ja mm. kuskaillut ryyppyreissuilla, viimeksi haki naisen puolen kolmen aikaan ja vei kotiinsa. Ja minä olen kuulemma kohtuuton kun sanoin, että tuollaiset kuskausreissut saa loppua. Varsinkin nyt kun sain selville, että nainen on eronnut miehestään.
Mies on suuttunut minulle kun olen kysellyt asiasta ja valittanut että ei jaksa puhua asiasta enää. Jokin vaivaa minua silti, varsinkin kun sain selville että mies on laittanut whatsappinsa sormenjäljen taakse. Kuulemma siksi, etten ymmärtäisi väärin joitain sanamuotoja, jos sattuisin lukemaan heidän viestejä. Aina ennen on sanonut, että voin vaikka tutkia hänen puhelimensa jos haluan.
Jokin tässä ei ole oikein. Ei kai kaverien kanssa ole tarvis viestitellä useita kertoja viikossa? Varsinkin kun se on alkanut viimeisen vuoden aikana noin tiiviinä. Mies kiistää olevansa ihastunut naiseen. Itse olen hajalla enkä tiedä mitä teen.
Ei tuo tuosta muutu miksikään, ellet pistä miestä valitsemaan. Jos ei olisi salattavaa, niin kai se nainen käppäilisi teilläkin ihan ystävänä sinullekin?
Vierailija kirjoitti:
Mies viestittelee naispuoleiselle kaverilleen viikoittain, jopa päivittäin. Ovat kuulemma vain kavereita. Aloin ihmetellä viime kesänä, kun alkoi puhua tästä naisesta jatkuvasti. Joka asia minkä minäkin kerroin, hän sai jotenkin käännettyä naiseen. Lopulta muutaman kk päästä hermostuin ja nostin kissan pöydälle. Minulla ei ole mitään huolta eikä hänellä ole mitään salattavaa, kuulemma.
On tuntenut kyseisen naisen 10 vuotta, ovat vain kavereita. On auttanut naista paljon monessakin asiassa ja mm. kuskaillut ryyppyreissuilla, viimeksi haki naisen puolen kolmen aikaan ja vei kotiinsa. Ja minä olen kuulemma kohtuuton kun sanoin, että tuollaiset kuskausreissut saa loppua. Varsinkin nyt kun sain selville, että nainen on eronnut miehestään.
Mies on suuttunut minulle kun olen kysellyt asiasta ja valittanut että ei jaksa puhua asiasta enää. Jokin vaivaa minua silti, varsinkin kun sain selville että mies on laittanut whatsappinsa sormenjäljen taakse. Kuulemma siksi, etten ymmärtäisi väärin joitain sanamuotoja, jos sattuisin lukemaan heidän viestejä. Aina ennen on sanonut, että voin vaikka tutkia hänen puhelimensa jos haluan.
Jokin tässä ei ole oikein. Ei kai kaverien kanssa ole tarvis viestitellä useita kertoja viikossa? Varsinkin kun se on alkanut viimeisen vuoden aikana noin tiiviinä. Mies kiistää olevansa ihastunut naiseen. Itse olen hajalla enkä tiedä mitä teen.
Sano ukolle että jos viesteissä ei ole mitään salattavaa, näytä sitten niitä. Kyllä tuo nyt vähän kuulostaa siltä et ukkosi siitä naisesta ainakin jollain tasolla on kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulin saunaillasta ja akka halusi ottaa poskeen. Kullillani olin kairannut kaverini Artsin persettä. Kullini maistui kuulemma paskalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Aivan. Kaikki kannattaa ottaa elämässä joko tai asenteella. Pääset pitkälle. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos. Olen ollut 16 vuotta naimisissa ja kyllä ajattelen, ettei suhteella ole enää tulevaisuutta, jos en voi luottaa puolisoni sanaan. Viestien tonkimisella ei voi epäilystä pettämisestä poistaa. Lisäksi se sotii omaa moraaliani vastaan joten en sitä tee.
Oletetaan, että on kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Jompikumpi muuttuu yhtäkkiä käytökseltään oudoksi, alkaa harrastaa jotain aktiivisesti, kolmekin krt viikossa, vaikka on ollut todellinen sohvaperuna. Lisäksi työt lisääntyvät ja puhumattomuus. Kaikkeen saa vastaukseksi, joo joo tai jotain ylimalkaista.
Seksi loppuu suurin piirtein kokonaan ja kaikki yhteinen muukin tekeminen. Edes silmiin ei katsota.
Kun kysyt onko joku vialla, raskasta töissä, masentaako, mikä vaivaa? tulee päin näköä aina samat: Ei mikään, miksi jankutat, oletko vainoharhainen, mistä olet tuollaista saanut päähäsi, ystävätkö sulle noin sanoi jne. jne.-
Eikö tuossa jo ole toisen ihmisen luotto petetty ja ihminen ikään kuin jätetty? Tällaista moni sietää aika pitkäänkin, kun odottaa ja luulee, että tilanne paranee ja kukaties muuttuu ennalleen.
Toinen vaihtoehto, ja varsin yleinen sellainen, on todellakin alkaa epäillä ja tarttua lopulta tuumasta toimeen; tutkia taustoja ja ottaa selvää mistä oikein kiikastaa (jos ei nyt sitä palstan jatkuvaa kestosuosikkia, "lihomista, ole tapahtunut).
Eli saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä. Kyllä siinä suivaantuu. Aikavaras vie sun parasta nuoruutta ja olet onneton. En yhtään ihmettele niitä, jotka tekevät tuon yhden maailman hirvittävimmän "rikoksen" ja ratsaavat puhelimen.
Hommassa on puntit tasan. Ja se kauhistunut, jonka puhelin on tutkittu, olisi ihan hyvin voinut kertoa, että haluaa eron jne.
Kiitos tästä viimisestä kirjotuksesta. Osu naulan kantaan. Suhdetta jo 30 vuotta takana.
Mieheni alko muuttumaan alkukeväästä. Kohtelu mua kohtaan huononi, seksi ei enää kiinnostanut, kuulemma vanha mies. No ajattelin että tarvitsee omaa aikaa.
Alkukesästä siivosin keittiön pöytää, mieheni puhelin oli siinä, viestit auki. Lähdin viemään puhelinta pois.
Katoin tarkempaa että onpa sydämiä, nainen siinä kirjotti kaikkea söpöä.
Mieheni esiintyi viesteissään sinkkuna. Teksti oli sydämmellistä molemmin puolin. En uskonut mieheni edes kykenevän noihin lemmen leperryksiin jotka täynnä rakkautta, ihailua, lupauksia. Pettymys oli aivan hirveä, ei käy sanoin kuvata.
Olen aikasempaa pitänyt miestäni rehellisenä ja luotettavana.
En ole mustasukkainen, aavistan että miehelläni on jo aikasempaa ollut yhden yön juttuja. Se mistä en tiedä, siintä en kärsi.
Joka tapauksessa annoin uuden mahdollisuuden noitten viestien jälkeen.
Kolme viikkoa meni, ja taas puhelin auki.
Nyt kuitenkin olin jo kiinnostunut katsomaan että onko lopettanut rakkaus viestittelynsä.
Ei ollut, pahemmaksi oli mennyt. Naista en syyllistä, luulee että mieheni on sinkku.
Mitä hän nytten sitten onkin.
Anteeksi pyytö oli luokkaa että viestit ei ollut tarkotettu mun silmille ja että etsii jännitystä.
Nyt on sinkku mies, luokoot itselleen sen jännittävän elämän.
Joudumme asumaan pakosti yhdessä pari kuukautta ennenkun muutan, just tällä hetkellä mulla ei ole tarvetta tavata uutta sydän ystävää.
Ymmärrän hyvin niitä jotka katkeroituvat miehiin/naisiin samassa tilanteessa.
En aio sitä tehdä, vaan mennä eteenpäin avoimin sydämin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut osannut fb:n asetuksia muuttaa - ja oli merkattu kuvaan uuden tuttavuutensa kanssa. Luulin kuvitelleeni hänen käytöksensä muutoksen, mutta kun tuo näytölle pomppasi, oli asia selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Aivan. Kaikki kannattaa ottaa elämässä joko tai asenteella. Pääset pitkälle. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos. Olen ollut 16 vuotta naimisissa ja kyllä ajattelen, ettei suhteella ole enää tulevaisuutta, jos en voi luottaa puolisoni sanaan. Viestien tonkimisella ei voi epäilystä pettämisestä poistaa. Lisäksi se sotii omaa moraaliani vastaan joten en sitä tee.
Oletetaan, että on kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Jompikumpi muuttuu yhtäkkiä käytökseltään oudoksi, alkaa harrastaa jotain aktiivisesti, kolmekin krt viikossa, vaikka on ollut todellinen sohvaperuna. Lisäksi työt lisääntyvät ja puhumattomuus. Kaikkeen saa vastaukseksi, joo joo tai jotain ylimalkaista.
Seksi loppuu suurin piirtein kokonaan ja kaikki yhteinen muukin tekeminen. Edes silmiin ei katsota.
Kun kysyt onko joku vialla, raskasta töissä, masentaako, mikä vaivaa? tulee päin näköä aina samat: Ei mikään, miksi jankutat, oletko vainoharhainen, mistä olet tuollaista saanut päähäsi, ystävätkö sulle noin sanoi jne. jne.-
Eikö tuossa jo ole toisen ihmisen luotto petetty ja ihminen ikään kuin jätetty? Tällaista moni sietää aika pitkäänkin, kun odottaa ja luulee, että tilanne paranee ja kukaties muuttuu ennalleen.
Toinen vaihtoehto, ja varsin yleinen sellainen, on todellakin alkaa epäillä ja tarttua lopulta tuumasta toimeen; tutkia taustoja ja ottaa selvää mistä oikein kiikastaa (jos ei nyt sitä palstan jatkuvaa kestosuosikkia, "lihomista, ole tapahtunut).
Eli saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä. Kyllä siinä suivaantuu. Aikavaras vie sun parasta nuoruutta ja olet onneton. En yhtään ihmettele niitä, jotka tekevät tuon yhden maailman hirvittävimmän "rikoksen" ja ratsaavat puhelimen.
Hommassa on puntit tasan. Ja se kauhistunut, jonka puhelin on tutkittu, olisi ihan hyvin voinut kertoa, että haluaa eron jne.
Kiitos tästä viimisestä kirjotuksesta. Osu naulan kantaan. Suhdetta jo 30 vuotta takana.
Mieheni alko muuttumaan alkukeväästä. Kohtelu mua kohtaan huononi, seksi ei enää kiinnostanut, kuulemma vanha mies. No ajattelin että tarvitsee omaa aikaa.
Alkukesästä siivosin keittiön pöytää, mieheni puhelin oli siinä, viestit auki. Lähdin viemään puhelinta pois.
Katoin tarkempaa että onpa sydämiä, nainen siinä kirjotti kaikkea söpöä.
Mieheni esiintyi viesteissään sinkkuna. Teksti oli sydämmellistä molemmin puolin. En uskonut mieheni edes kykenevän noihin lemmen leperryksiin jotka täynnä rakkautta, ihailua, lupauksia. Pettymys oli aivan hirveä, ei käy sanoin kuvata.
Olen aikasempaa pitänyt miestäni rehellisenä ja luotettavana.
En ole mustasukkainen, aavistan että miehelläni on jo aikasempaa ollut yhden yön juttuja. Se mistä en tiedä, siintä en kärsi.
Joka tapauksessa annoin uuden mahdollisuuden noitten viestien jälkeen.
Kolme viikkoa meni, ja taas puhelin auki.
Nyt kuitenkin olin jo kiinnostunut katsomaan että onko lopettanut rakkaus viestittelynsä.
Ei ollut, pahemmaksi oli mennyt. Naista en syyllistä, luulee että mieheni on sinkku.
Mitä hän nytten sitten onkin.
Anteeksi pyytö oli luokkaa että viestit ei ollut tarkotettu mun silmille ja että etsii jännitystä.
Nyt on sinkku mies, luokoot itselleen sen jännittävän elämän.
Joudumme asumaan pakosti yhdessä pari kuukautta ennenkun muutan, just tällä hetkellä mulla ei ole tarvetta tavata uutta sydän ystävää.
Ymmärrän hyvin niitä jotka katkeroituvat miehiin/naisiin samassa tilanteessa.
En aio sitä tehdä, vaan mennä eteenpäin avoimin sydämin.
Lisään vielä.
On tavannut tätä naista, myönsi kun kysyin.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan yllättänyt itse teosta?
Oltiin poikakeverin kans sovitusti kumpikin omien kavereitten kans (eri baarissa). Lähdin melko aikaisin kotiin. Kun avasin kotimme oven, oli kämppä pimeänä. Sytytin tietysti valot ja poikaystävä makasi sängyssä täysin vieraan naisen kanssa. Silloin meni jalat alta. Annoin tollo anteeksi ja sama peli jatkui, milloin tultiin kotiin fritsut kaulassa jne. Voi, että kadun, miten tomppeli olin. Eri tuli vuosien päästä.
pappieikatsokakkoseen kirjoitti:
ei ole näitä ongelmia kun on vapaa suhde. 15v ja homma pelittää vaikka välillä vieraissakin käydään yksin tai yhdessä
Ei toi aina suhdetta pelasta. Mieheni rakastui toiseen, käytös mua kohtaan muuttui, siinä meni mun raja.
Täältä saa hyviä ideoita, miten paljastaa salasuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Aivan. Kaikki kannattaa ottaa elämässä joko tai asenteella. Pääset pitkälle. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos. Olen ollut 16 vuotta naimisissa ja kyllä ajattelen, ettei suhteella ole enää tulevaisuutta, jos en voi luottaa puolisoni sanaan. Viestien tonkimisella ei voi epäilystä pettämisestä poistaa. Lisäksi se sotii omaa moraaliani vastaan joten en sitä tee.
Oletetaan, että on kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Jompikumpi muuttuu yhtäkkiä käytökseltään oudoksi, alkaa harrastaa jotain aktiivisesti, kolmekin krt viikossa, vaikka on ollut todellinen sohvaperuna. Lisäksi työt lisääntyvät ja puhumattomuus. Kaikkeen saa vastaukseksi, joo joo tai jotain ylimalkaista.
Seksi loppuu suurin piirtein kokonaan ja kaikki yhteinen muukin tekeminen. Edes silmiin ei katsota.
Kun kysyt onko joku vialla, raskasta töissä, masentaako, mikä vaivaa? tulee päin näköä aina samat: Ei mikään, miksi jankutat, oletko vainoharhainen, mistä olet tuollaista saanut päähäsi, ystävätkö sulle noin sanoi jne. jne.-
Eikö tuossa jo ole toisen ihmisen luotto petetty ja ihminen ikään kuin jätetty? Tällaista moni sietää aika pitkäänkin, kun odottaa ja luulee, että tilanne paranee ja kukaties muuttuu ennalleen.
Toinen vaihtoehto, ja varsin yleinen sellainen, on todellakin alkaa epäillä ja tarttua lopulta tuumasta toimeen; tutkia taustoja ja ottaa selvää mistä oikein kiikastaa (jos ei nyt sitä palstan jatkuvaa kestosuosikkia, "lihomista, ole tapahtunut).
Eli saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä. Kyllä siinä suivaantuu. Aikavaras vie sun parasta nuoruutta ja olet onneton. En yhtään ihmettele niitä, jotka tekevät tuon yhden maailman hirvittävimmän "rikoksen" ja ratsaavat puhelimen.
Hommassa on puntit tasan. Ja se kauhistunut, jonka puhelin on tutkittu, olisi ihan hyvin voinut kertoa, että haluaa eron jne.
Jos tilanne on tuo, voi sen eron kai ottaa puhelinta tutkimattakin.
Joo tottahan toki, mutta kuka ottaa ja lähtee, jos on vaikka pieniä lapsiakin, kysymättä tuosta noin vaan?
Onko jossain joku, joka ei halua tietää onko tullut petetyksi vai miksi noin kävi? Mikä muuttui, oliko suhde?
Kyllähän nyt jokainen vähänkään normaali ihminen vaatii selityksen tuollaiselle käytökselle. Jos siis ei ole kyse 14-vuotiaista.
Eikö saa edes ihmetellä, jos kumppani onkin tyhjentänyt tilit ja haistattelee vaan happamana? Enpä ihmettele ollenkaan, että joka toinen suhde päättyy eroon.
Tämä keskustelu on lähtenyt siitä, onko puhelimen tutkiminen oikeutettua vai ei. En keksi yhtään syytä, miksi kuvatunkaltainen tilanne muuttuisi paremmaksi, kun puhelin/tietokone on tutkittu. Se ei pelasta mitään. Kyse ei ollut siitä, etteikö saisi ihmetellä, puhua ja kysyä. Vaan että niin pitää nimenomaan tehdä. Lainattu tilanne oli "saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä". Ei ihminen yksin voi liittoaan pelastaa, jos ei saa kumppaniltaan vastakaikua. Puhelimen ratsaaminen ei tuo mitään hyvää. Pahaa sen sijaan voikin tuoda.
Olen niin kiitollinen kun sain tilaisuuden lukea ex-mieheni viestejä toisen naisen kanssa, naisen johon on selvästi rakastunut. Aivan korkeamman voiman johdatusta. Raamatussakin saa kristitty erota jos toinen pettää.
Ero tuli. Minä olen saanut vapauteni, on kevyempi olo.
En ole enää mikään kynnysmatto ex miehelleni.
Jos viestien lukeminen antaa jonkun epäilyihin todisteita ja auttaa eteenpäin päätöksen teossa niin en näe mitään pahaa niitten lukemisessa.
Olen yllättynyt itse teosta. Mies unohti syntymäpäiväni, joten painelin paikan päälle. Ja kappas, siellähän oli toinen nainen.
Toisen kerran tuli sellainen olo, että kaikki ei ole kohdillaan. Ei mitään erityistä syytä, mutta jokin ei vaan täsmännyt. Nauroin vielä kaverille, että onkohan sillä toinen nainen. Tein sitten sellaisen tempun, että soitin vähän eri aikaan, kun yleensä soittelimme. Mies ei vastannut. Seuraavana päivänä soitti vaimo.. mies oli kuulemma sarjapettäjä. En ollut kuulemma eka nainen, enkä kuulemma varmaan viimeinen. Täytyy sanoa, että sääliksi kyllä kävi vaimoa. En ymmärrä, miksi ei jättänyt koko miestä. Onneksi tuo paljastui suht alussa, eikä ehtinyt muuttua vakavaksi.
Kolmas taas pilasi syntymäpäiväni, kun soitti ja toivotti mulle hyvää synttärit. Samalla halusi tunnustaa, että kävi exän luona ja yksi asia oli johtanut toiseen..
Meni muuten jonkun aikaa, että ei tehnyt mieli juhlia synttäreitä...