Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pettäminen paljastui?
Kommentit (1762)
Vierailija kirjoitti:
Sanon vaan kirjoitti:
Ekaa kertaa jouduin pettyksi kun olin armeijassa. Tulin sieltä lomille niin etten mitään ilmottanut. No tulin sit 10 aikaa illalla kotiin ja siellä mun nainen ja joku mies oli meidän sänkyssä. Vähänkö mä suutuin ja vedin tyyppiä turpaan ihan vitutuksen vuoksi.
Kuinka yksinkertainen pitää olla, että purkaa vihan siihen kolmanteen osapuoleen eikä omaan kumppaniin? Eihän se kolmas osapuoli ole sua pettänyt (ellei se nyt ole joku ystävä).
Noniin nyt olet mielipiteesi sanonut eikä se kiinnosta. Häivy muualle pilaamasta ketjua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te tinkaatte ja pilaatte hyvän ketjun. Tehkää oma aloitus nimellä kukkahattujen jeesustelut. Tähän ketjuun vain tarinoita pettämisistä.
Hyppää yli. Kommentit koskevat pettämistä kuitenkin. Asiallista ainakin on keskusutelu ollut kautta linjan, ja se on pääasia.
No jos nyt raahataan ihan pääpahis paikalle.
Eli petin naisystääni. Ihan vain, koska oli viehko lady baari - illan päätteeksi. Kerroin toki molemmille.
Halusin muutenkin päättää suhteemme.
Ex-avimoehellä oli ystävä "Keijo", jonka luona tykkäsivät nikkaroida, remontoida, käydä kalassa, jne. Jäi usein ystävänsä luo yöksi, mikä oli mulle täysin ok, täytyyhän ihmisellä ystäviä ja omia harrastuksia olla. Ystävä asui omakotiltalossa, jonka jakoi miespuolisen kämppiksensä kanssa. Minäkin toisinaan kävin siellä kyläilemässä, mutta yleensä annoin jätkien puuhailla rauhassa.
No ystävän kämppis muutti pois ja kun kysyin exältä, että onko uutta kämppistä löytynyt, niin ei kuulemma ole.
Ex alkoi yhä enemmän vierailla Keijolla, jäi yöksi useammin, välillä pariksikin yöksi. En osannut epäillä mitään, koska hän oli niinsanotusti kunnon mies kaikin puolin, eikä hän ollut koskaan antanut aihetta mustasukkaisuuteen.
Tavattiin kerran kadulla exän vanha kaveri "Reino" sitten sattumalta, he eivät olleet nähneet pitkään aikaan. Kaveri mainitsi viettäneensä iltaa "Tiinan" kanssa, johon exä reagoi oudosti, alkoi ilmeisen hermostuneena selittämään, ettei hän tunne ketään Tiinaa. Kaveri vastasi, että no tunnethan sinä sen Tiinan, ja exä vaihtoi nopeasti puheenaihetta. Kun toisen tuntee hyvin, niin vaistoaa helposti, kun jokin on oudosti. Minulle jäi tää Tiina mieleen, vaikken exälle siitä mitään sanonutkaan.
Exä ja kaverinsa Reino alkoivat nähdä enemmän toisiaan. Kerran olin exän kanssa kesäisenä viikonloppuna istumassa pussikaljalla puistossa, ja olimme jatkamassa siitä omille menoillemme. Hän näkemään Reinoa, tällit olivat eräällä kaupalla. Minun ei ollut alunperin tarkoitus tulla sinne ollenkaan, mutta meidät yllätti rankkasade ja halusin päästä sateensuojaan. Kadun toisella puolella juoksivat Reino ja joku nainen myöskin suojaan kaupalle. Oletin, että nainen on Reinon vaimo, josta oli ollut puhetta, mutta jota en ollut koskaan tavannut. Sanoin exälle, että haetaan vielä yhdet juomat, ja että haluan tutustua Reinon vaimoon.
Muistan, kuinka exä meni jotenkin jäykäksi, ilme kiristyi.
Haimme juomat, ja menimme kaupan pihalle katoksen alle Reinon & vaimon luo. Heillä oli jokin hauska läppä siinä kesken, nauroivat juuri avatut lonkerotölkit käsissään. Mutta kun nainen näki minut, hän oikein hypähti, hymy hyytyi, ja hän peruutti taaksepäin. Moikkasin ja esittelin itseni, hän vilkutti jäykästi ja teennäisesti, eikä kertonut nimeään. Ok, eipä siinä mitään, mutta seuraavaksi nainen ilmoitti, että hänen täytyy juuri nyt lähteä naapuriaan auttamaan, hirveä kiire on! Ja lähti se juuri avattu juoma kädessään kaatosateeseen.
No exä jatkoi siitä Reinon kanssa omaan suuntaansa ja minä omaani. Yöllä tultiin kumpikin humalassa kotiin. Kysyin exältä, että minkä ihmeen sätkyn se Reinon vaimo oikein sai. Exä vastasi (tuhannen tuiskeessa), että ei, kun se oli Tiina.
Vai että Tiina! Silloin alkoi hälytyskellot soida. Mietiskelin tätä loppuillan exän sammuttua. Otin seuraavana päivänä asian puheeksi ja kysyin, että kuka tämä Tiina on. Exä suuttui välittömästi ja kulmat kurtussa murisi, että kuka Tiina, ei hän tunne ketään Tiinaa, eikä hän tiedä yhtään, kuka se Reinon eilinen seuralainen oli. Yleensä rauhallinen mies hermostui silminnähden ihan normaalista kysymyksestä. Kyllä silloin tiesin, että jotain sutinaa oli Tiinan kanssa ollut, kun kummallakin niin pahasti petti pokka.
Tätä asiaa väännettiin pari kuukautta, mutta mies ei myöntänyt. Keran hänelle jäi puhelin vahingossa auki, kun olimme päättäneet puhelun. Kuulin kuinka hän puhutteli Tiinaa nimeltä ja naisen ääni kuului selvästi myöskin. Tästäkin exä sai raivarit, kun kerroin. Olin kuulemma mielisairas ja kuulin omiani. Ero tuli aika pian, ja eron
jälkeen sain yhteiseltä tuttavalta kuulla, että tämä Tiina oli koko ajan ollut Keijon kämppis siellä omakotitalossa. No ilmankos oli jätkillä niin paljon hommia siellä, kun exä kävi fiilaamassa ja höyläämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ex-avimoehellä oli ystävä "Keijo", jonka luona tykkäsivät nikkaroida, remontoida, käydä kalassa, jne. Jäi usein ystävänsä luo yöksi, mikä oli mulle täysin ok, täytyyhän ihmisellä ystäviä ja omia harrastuksia olla. Ystävä asui omakotiltalossa, jonka jakoi miespuolisen kämppiksensä kanssa. Minäkin toisinaan kävin siellä kyläilemässä, mutta yleensä annoin jätkien puuhailla rauhassa.
No ystävän kämppis muutti pois ja kun kysyin exältä, että onko uutta kämppistä löytynyt, niin ei kuulemma ole.
Ex alkoi yhä enemmän vierailla Keijolla, jäi yöksi useammin, välillä pariksikin yöksi. En osannut epäillä mitään, koska hän oli niinsanotusti kunnon mies kaikin puolin, eikä hän ollut koskaan antanut aihetta mustasukkaisuuteen.
Tavattiin kerran kadulla exän vanha kaveri "Reino" sitten sattumalta, he eivät olleet nähneet pitkään aikaan. Kaveri mainitsi viettäneensä iltaa "Tiinan" kanssa, johon exä reagoi oudosti, alkoi ilmeisen hermostuneena selittämään, ettei hän tunne ketään Tiinaa. Kaveri vastasi, että no tunnethan sinä sen Tiinan, ja exä vaihtoi nopeasti puheenaihetta. Kun toisen tuntee hyvin, niin vaistoaa helposti, kun jokin on oudosti. Minulle jäi tää Tiina mieleen, vaikken exälle siitä mitään sanonutkaan.
Exä ja kaverinsa Reino alkoivat nähdä enemmän toisiaan. Kerran olin exän kanssa kesäisenä viikonloppuna istumassa pussikaljalla puistossa, ja olimme jatkamassa siitä omille menoillemme. Hän näkemään Reinoa, tällit olivat eräällä kaupalla. Minun ei ollut alunperin tarkoitus tulla sinne ollenkaan, mutta meidät yllätti rankkasade ja halusin päästä sateensuojaan. Kadun toisella puolella juoksivat Reino ja joku nainen myöskin suojaan kaupalle. Oletin, että nainen on Reinon vaimo, josta oli ollut puhetta, mutta jota en ollut koskaan tavannut. Sanoin exälle, että haetaan vielä yhdet juomat, ja että haluan tutustua Reinon vaimoon.
Muistan, kuinka exä meni jotenkin jäykäksi, ilme kiristyi.
Haimme juomat, ja menimme kaupan pihalle katoksen alle Reinon & vaimon luo. Heillä oli jokin hauska läppä siinä kesken, nauroivat juuri avatut lonkerotölkit käsissään. Mutta kun nainen näki minut, hän oikein hypähti, hymy hyytyi, ja hän peruutti taaksepäin. Moikkasin ja esittelin itseni, hän vilkutti jäykästi ja teennäisesti, eikä kertonut nimeään. Ok, eipä siinä mitään, mutta seuraavaksi nainen ilmoitti, että hänen täytyy juuri nyt lähteä naapuriaan auttamaan, hirveä kiire on! Ja lähti se juuri avattu juoma kädessään kaatosateeseen.
No exä jatkoi siitä Reinon kanssa omaan suuntaansa ja minä omaani. Yöllä tultiin kumpikin humalassa kotiin. Kysyin exältä, että minkä ihmeen sätkyn se Reinon vaimo oikein sai. Exä vastasi (tuhannen tuiskeessa), että ei, kun se oli Tiina.
Vai että Tiina! Silloin alkoi hälytyskellot soida. Mietiskelin tätä loppuillan exän sammuttua. Otin seuraavana päivänä asian puheeksi ja kysyin, että kuka tämä Tiina on. Exä suuttui välittömästi ja kulmat kurtussa murisi, että kuka Tiina, ei hän tunne ketään Tiinaa, eikä hän tiedä yhtään, kuka se Reinon eilinen seuralainen oli. Yleensä rauhallinen mies hermostui silminnähden ihan normaalista kysymyksestä. Kyllä silloin tiesin, että jotain sutinaa oli Tiinan kanssa ollut, kun kummallakin niin pahasti petti pokka.
Tätä asiaa väännettiin pari kuukautta, mutta mies ei myöntänyt. Keran hänelle jäi puhelin vahingossa auki, kun olimme päättäneet puhelun. Kuulin kuinka hän puhutteli Tiinaa nimeltä ja naisen ääni kuului selvästi myöskin. Tästäkin exä sai raivarit, kun kerroin. Olin kuulemma mielisairas ja kuulin omiani. Ero tuli aika pian, ja eron
jälkeen sain yhteiseltä tuttavalta kuulla, että tämä Tiina oli koko ajan ollut Keijon kämppis siellä omakotitalossa. No ilmankos oli jätkillä niin paljon hommia siellä, kun exä kävi fiilaamassa ja höyläämässä.
Monitoimimies; pelimies, ja fiilaa ja höylää, kunnon puuhapete. Toivottavasti olet löytänyt uuden ja luotettavan kumppanin itsellesi.
Jk. mulle tuli lukiessani ensin vahva tunne siitä, että tuo exäsi ois ollutkin noiden miesystäviensä kanssa sutinoissa, eli bi :D Onneksi ei kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-avimoehellä oli ystävä "Keijo", jonka luona tykkäsivät nikkaroida, remontoida, käydä kalassa, jne. Jäi usein ystävänsä luo yöksi, mikä oli mulle täysin ok, täytyyhän ihmisellä ystäviä ja omia harrastuksia olla. Ystävä asui omakotiltalossa, jonka jakoi miespuolisen kämppiksensä kanssa. Minäkin toisinaan kävin siellä kyläilemässä, mutta yleensä annoin jätkien puuhailla rauhassa.
No ystävän kämppis muutti pois ja kun kysyin exältä, että onko uutta kämppistä löytynyt, niin ei kuulemma ole.
Ex alkoi yhä enemmän vierailla Keijolla, jäi yöksi useammin, välillä pariksikin yöksi. En osannut epäillä mitään, koska hän oli niinsanotusti kunnon mies kaikin puolin, eikä hän ollut koskaan antanut aihetta mustasukkaisuuteen.
Tavattiin kerran kadulla exän vanha kaveri "Reino" sitten sattumalta, he eivät olleet nähneet pitkään aikaan. Kaveri mainitsi viettäneensä iltaa "Tiinan" kanssa, johon exä reagoi oudosti, alkoi ilmeisen hermostuneena selittämään, ettei hän tunne ketään Tiinaa. Kaveri vastasi, että no tunnethan sinä sen Tiinan, ja exä vaihtoi nopeasti puheenaihetta. Kun toisen tuntee hyvin, niin vaistoaa helposti, kun jokin on oudosti. Minulle jäi tää Tiina mieleen, vaikken exälle siitä mitään sanonutkaan.
Exä ja kaverinsa Reino alkoivat nähdä enemmän toisiaan. Kerran olin exän kanssa kesäisenä viikonloppuna istumassa pussikaljalla puistossa, ja olimme jatkamassa siitä omille menoillemme. Hän näkemään Reinoa, tällit olivat eräällä kaupalla. Minun ei ollut alunperin tarkoitus tulla sinne ollenkaan, mutta meidät yllätti rankkasade ja halusin päästä sateensuojaan. Kadun toisella puolella juoksivat Reino ja joku nainen myöskin suojaan kaupalle. Oletin, että nainen on Reinon vaimo, josta oli ollut puhetta, mutta jota en ollut koskaan tavannut. Sanoin exälle, että haetaan vielä yhdet juomat, ja että haluan tutustua Reinon vaimoon.
Muistan, kuinka exä meni jotenkin jäykäksi, ilme kiristyi.
Haimme juomat, ja menimme kaupan pihalle katoksen alle Reinon & vaimon luo. Heillä oli jokin hauska läppä siinä kesken, nauroivat juuri avatut lonkerotölkit käsissään. Mutta kun nainen näki minut, hän oikein hypähti, hymy hyytyi, ja hän peruutti taaksepäin. Moikkasin ja esittelin itseni, hän vilkutti jäykästi ja teennäisesti, eikä kertonut nimeään. Ok, eipä siinä mitään, mutta seuraavaksi nainen ilmoitti, että hänen täytyy juuri nyt lähteä naapuriaan auttamaan, hirveä kiire on! Ja lähti se juuri avattu juoma kädessään kaatosateeseen.
No exä jatkoi siitä Reinon kanssa omaan suuntaansa ja minä omaani. Yöllä tultiin kumpikin humalassa kotiin. Kysyin exältä, että minkä ihmeen sätkyn se Reinon vaimo oikein sai. Exä vastasi (tuhannen tuiskeessa), että ei, kun se oli Tiina.
Vai että Tiina! Silloin alkoi hälytyskellot soida. Mietiskelin tätä loppuillan exän sammuttua. Otin seuraavana päivänä asian puheeksi ja kysyin, että kuka tämä Tiina on. Exä suuttui välittömästi ja kulmat kurtussa murisi, että kuka Tiina, ei hän tunne ketään Tiinaa, eikä hän tiedä yhtään, kuka se Reinon eilinen seuralainen oli. Yleensä rauhallinen mies hermostui silminnähden ihan normaalista kysymyksestä. Kyllä silloin tiesin, että jotain sutinaa oli Tiinan kanssa ollut, kun kummallakin niin pahasti petti pokka.
Tätä asiaa väännettiin pari kuukautta, mutta mies ei myöntänyt. Keran hänelle jäi puhelin vahingossa auki, kun olimme päättäneet puhelun. Kuulin kuinka hän puhutteli Tiinaa nimeltä ja naisen ääni kuului selvästi myöskin. Tästäkin exä sai raivarit, kun kerroin. Olin kuulemma mielisairas ja kuulin omiani. Ero tuli aika pian, ja eron
jälkeen sain yhteiseltä tuttavalta kuulla, että tämä Tiina oli koko ajan ollut Keijon kämppis siellä omakotitalossa. No ilmankos oli jätkillä niin paljon hommia siellä, kun exä kävi fiilaamassa ja höyläämässä.Monitoimimies; pelimies, ja fiilaa ja höylää, kunnon puuhapete. Toivottavasti olet löytänyt uuden ja luotettavan kumppanin itsellesi.
Jk. mulle tuli lukiessani ensin vahva tunne siitä, että tuo exäsi ois ollutkin noiden miesystäviensä kanssa sutinoissa, eli bi :D Onneksi ei kuitenkaan.[/quote
Joo, olen onneksi hyvässä parisuhteessa nyt ja petturiexästä olen päässyt yli, vaikka koville se silloin ottikin!
Ihan käsittämättömiä noi pettäjien ymmärtämiset, itse tulin työmatkalta päivää "liian aikaisin" siellä se rakas pikku vaimo oli saunassa jonkun baaritutun kanssa.
Laitoin molempia huolella turpaan. Jätkän hampaat maksoi 5k€, jos olisin tiennyt että pääseen niin halvalla olisin irroittanut loputkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saunahessu kirjoitti:
Ihan käsittämättömiä noi pettäjien ymmärtämiset, itse tulin työmatkalta päivää "liian aikaisin" siellä se rakas pikku vaimo oli saunassa jonkun baaritutun kanssa.
Laitoin molempia huolella turpaan. Jätkän hampaat maksoi 5k€, jos olisin tiennyt että pääseen niin halvalla olisin irroittanut loputkin.
Ja taas meni "kosto" väärään osoitteeseen. Tuntematon baarihäiskä, joka ei kenties tiennyt sinusta mitään. Nykyään asutaan kimpoissa veljien, siskojen ja kavereiden kanssa, ihan hyvin on voinut naises valehdella vaikka että isäukko asuu tilapäisesti asunnossa.
Ainakin tyhmä baaripano oli, sultahan ois voinut hyvin nyhtää kivan summan, jos pystyit nuo hampaatkin makselemaan. Ei tietty edes pyytänyt poliisia paikalle? Kumpikohan teko muuten oli tuomittavampi?
Mies kertoi itse. Työreissulla oli pettänyt minua noin puoli vuotta aikaisemmin. Asia oli painanut omatunnollaan niin että päätti puolen vuoden jälkeen kertoa. Asia tuli minulle aivan jäätävänä järkytyksenä ja shokkina. Olin pitänyt miestäni maailman luotettavimpana, en ollut ikinä epäillyt mitään. Putosi pitkäksi aikaa pohja luottamukselta ylipäätään kehenkään ihmiseen, kun kerran se ihminen, jonka lojaaliuteen olisin laittanut henkeni pantiksi, kerran teki näin...
Tämän jälkeen yritettiin vielä jatkaa yhdessä. Yritin antaa anteeksi, mies lupasi että kyseessä oli yksi yksittäinen kerta ja että oppi siitä tunnontuskasta sen, ettei halua pettää toiste. Ja kyllä tavallaan uskoinkin häntä siinä (tai halusin ja yritin uskoa ainakin). Suhde ei kuitenkaan ikinä enää ollut entisensä. Perusluottamus oli rikkoutunut. Tuon jälkeen esim. aloin aina miehen ollessa työmatkalla epäillä häntä. Mitä en ikinä ennne ollut tehnyt. Ahdistuin, ja purin sitä kiukkuisuutena mieheen.
Olimme miehen tunnustuksen jälkeen vielä vuoden yhdessä, mutta voisi sanoa, että suhde meni sen ajan vain alamäkeen. Läheisyys väheni, koska minua alkoi melkein inhottaa seksi miehen kanssa (minulle tuli seksin aikana ikäänkuin välähdyksiä mieleen miehestä toisen naisen kanssa, ja monesti tunsin oloni ihan surkeaksi ja itkin seksin jälkeen).
Uskon, että mies olisi saattanutkin pitää lupauksensa, että ei enää petä uudelleen. Mutta jotenkin suhde tuntui "saastuneelta", lopulta en enää pitänyt suhdettamme taistelemisen ja työn arvoisena. Tunteeni latistuivat. Erosimme. Toivon silti miehelle hyvää jatkoon ja olen iloinen, että hän kertoi pettämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan ihan yhtä vähän sekä pettäjiä että niitä, jotka ovat itse sinkkuja tai avoimessa suhteessa, mutta tietoisesti vehtaavat varatun kanssa. Joskus kuulee sanottavan, että ei se salasuhteen sinkku-osapuoli ole tehnyt mitään väärää. No kyllähän on. Kumpikin ihan yhtälailla osana jotain rumaa ja väärää, jos tietävät tilanteen. Inhottavia moraalittomia ihmisenkuvatuksia.
Itse olen ollut siinä tilanteessa, että minulle paljastui olevani osa salasuhdetta. Tapailin miestä, joka kertoi olevansa eronnut, ja suhde eteni jo seksiinkin. Kunnes minulle paljastui, että miehellä on vaimo ja lapsia, ei ole eronnut. En voi sanoin kuvailla sitä henkistä ja fyysistä pahoinvointia ja iljetystä, mikä minulle tästä tiedosta seurasi. En pysty ymmärtämään, että joku tekee tuota vapaasta tahdostaan ja jopa nauttii siitä. Minkälainen pitää sellaisen ihmisen olla sydämeltään, varmaan aika kieroutunut ja kyynistynyt. Sanomattakin selvää, että miehen tapailu loppui sillä sekunnilla. Hetken aikaa järkytyksestä toivuttuani kerroin myös miehen vaimolle viestillä somen kautta. Vaimo lyhytsanaisesti kiitti tiedosta. Toivon sydämestäni, että hän uskoi minua, etten tiennyt miehen olevan varattu. En tiedä mitä liitolleen on sittemmin tapahtunut, en ole seuraillut, koska koko miehen ajattelu aiheuttaa kouristavan ja oksettavan tunteen vatsaani.
0% arvostus ketään kohtaan, joka päättää olla osana pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos erehdyt varatun kanssa petiin niin pliis jätä oikeasti joku koru, hiustuppo, pinni, pikkarit, mikä vaan tai jopa useita! Itse ainakin haluan tietää jos selkäni takana vehdataan ja olisin kiitollinen
En todellakaan jätä mitään merkkejä – päinvastoin. Haluan tämän seksisuhteen jatkuvan ja vaikka seksisuhde loppuisi, toivon ystävyyden jatkuvan silti sen jälkeen.
Mä taas toivon, että sua petetään joskus samalla tavalla kuin mitä puuhaatte puolison selän takana nyt.
Voithan toivoa, mutta elän avoimessa liitossa.
Avoin liitto? Siis vapaa seksin harrastaminen muiden kanssa, vaikka rakastaa omaa kumppania? Ok, entäs jos sulle valehdellaankin, ja puolisosi onkin rakastunut toiseen. Eikö se ole pettämistä? Jos itse rakastat, koet varmasti tuskaa. Yleensä tuossa vaiheessa tulee ero. Kipeä asia. Siinäpä on sitten kivaa miettiä, että oisko se karma joka kostaa... eri
Ei kai se suljettu liitto sen enempää estäisi johonkuhun toiseen rakastumista, jos niin sattuu tapahtumaan.
Kyse olikin nyt siitä, että avoimessa liitossakin voi rakastua toiseen. Tuo yksi lällätteli, kuinka hänellä on avoin liitto. Jos lällättelijän puoliso lähtee toisen perään, tuntee lällättelijäkin tuskaa.
Toki. Mutta tässä pettäjä ei ole lähdössä omasta liitostaan mihinkään enkä minäkään sitä halua, ja teemme kaiken niin, ettei siitä olisi haittaa. Hän rakastaa puolisoaan, minä rakastan omaani. Toteutamme toistemme kanssa vain seksin osalta jotain, mitä emme omista suhteistamme saa. Minä teen sen luvalla, hän valitettavasti ei. Syyn ymmärrän.
Ja jos oma puolisoni nyt rakastuisi ja päättäisi lähteä muualle, ei se olisi pettämistä tunnetasolla, kuten joku sellaista termiä tuolla käytti. Kyllähän se minulle aiheuttaisi tuskaa, koska rakastan puolisoani ja haluan elää hänen kanssaan, mutta karmaa ei ole olemassa. Kaikenlaista ikävää tässä maailmassa voi tapahtua.
Joku sinulle jokunen kommentti sitten toivoi samanlaista kärsimystä, kuin mitä petetty saa osakseen, ja sinä vastasit olevasi avoimessa liitossa (eli sen käsitti niin, "ettei lällällää mua koske, koska olen avoimessa liitossa") Nyt kuitenkin pystytkin tuntemaan tuskaa.
Ja tunnetasolla pettäminen ei ole sitä, että sinulle kerrotaan rehellisesti, että nyt on tapahtunut niin, että olenkin rakastunut toiseen, vaan se on sitä, että sun kumppani teeskentelee olevansa rakastunut sinuun, mutta kehitteleekin kaikessa rauhassa uuttaa onneaan, ja heivaa sinut kunhan aika on siihen kypsä. Ja sellaista tuskaa sinulle tuolla aiemmin joku toivoi, koska olet omalta osaltasi hyvin kiero pettäjä myös. Et sinä mikään seksuaaliterapeuttinen "auttaja" ole, vaan varatun ihmisen kanssa teet petosta.
Täällä on kyllä kummallisia ihmisiä. En minä toivo kenellekään pahaa, joten outoa, että täällä toivotaan tuntemattomille ihmisille "tuskaa" vain siksi, että teen suhteessani asioita, jotka ei ole minulle kiellettyjä. Minusta ei ole pahaa harrastaa seksiä muiden kanssa, kunhan ei tauteja tuoda – se ei ole keneltäkään pois.
Turhaan siinä siis syyllistät. En minä ole pettäjä enkä ole vastuussa toisten tekemistä vääryyksistä, vaikka olen osaltani mahdollistamassa sitä. Eiköhän sitä halukkaita seksikumppaneita hänelle löytyisi, vaikka minä en osallistuisi. Jokainen tehköön omat ratkaisunsa ja eläköön niiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ps. Ainakin puolet pettää jossain kohtaa parisuhdettaan. Se ei tee siitä mitenkään hyvää ja sallittua, vaan juttu on se, että ehkä ihmisten kannattaisi luopua yksiavioisuuden ajatuksesta ja miettiä, miten pettäminen voitaisiin välttää. Eli voisiko useampi suhde toimia siten, että seksin harrastaminen suhteen ulkopuolistenkin kanssa olisi sallittua? Tai mikä olisi ratkaisu?
Mies oli pitkään käyttäytynyt oudosti. Kerran sitten kävi jossain firman pippaloissa ja käytin hänen takkiaan viedessäni roskia tms. Taskusta löytyi puoliksi käytetty kortsupaketti. Selitteli sitä jonain jätkien vitsinä, en uskonut. Kerran kun vielä nukkui, katsoin läpi WhatsApp-keskustelunsa ja sieltä löytyi viestejä ja kuvia jonkun vieraan naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex-avimoehellä oli ystävä "Keijo", jonka luona tykkäsivät nikkaroida, remontoida, käydä kalassa, jne. Jäi usein ystävänsä luo yöksi, mikä oli mulle täysin ok, täytyyhän ihmisellä ystäviä ja omia harrastuksia olla. Ystävä asui omakotiltalossa, jonka jakoi miespuolisen kämppiksensä kanssa. Minäkin toisinaan kävin siellä kyläilemässä, mutta yleensä annoin jätkien puuhailla rauhassa.
No ystävän kämppis muutti pois ja kun kysyin exältä, että onko uutta kämppistä löytynyt, niin ei kuulemma ole. Oliko sitten himassa vaiko ei, väliäkös hällä. Muna oli kuitenkin isompi, kuin Juha Miedolla. Mutta pienempi, mitä omani.
Ex alkoi yhä enemmän vierailla Keijolla, jäi yöksi useammin, välillä pariksikin yöksi. En osannut epäillä mitään, koska hän oli niinsanotusti kunnon mies kaikin puolin, eikä hän ollut koskaan antanut aihetta mustasukkaisuuteen.
Tavattiin kerran kadulla exän vanha kaveri "Reino" sitten sattumalta, he eivät olleet nähneet pitkään aikaan. Kaveri mainitsi viettäneensä iltaa "Tiinan" kanssa, johon exä reagoi oudosti, alkoi ilmeisen hermostuneena selittämään, ettei hän tunne ketään Tiinaa. Kaveri vastasi, että no tunnethan sinä sen Tiinan, ja exä vaihtoi nopeasti puheenaihetta. Kun toisen tuntee hyvin, niin vaistoaa helposti, kun jokin on oudosti. Minulle jäi tää Tiina mieleen, vaikken exälle siitä mitään sanonutkaan.
Exä ja kaverinsa Reino alkoivat nähdä enemmän toisiaan. Kerran olin exän kanssa kesäisenä viikonloppuna istumassa pussikaljalla puistossa, ja olimme jatkamassa siitä omille menoillemme. Hän näkemään Reinoa, tällit olivat eräällä kaupalla. Minun ei ollut alunperin tarkoitus tulla sinne ollenkaan, mutta meidät yllätti rankkasade ja halusin päästä sateensuojaan. Kadun toisella puolella juoksivat Reino ja joku nainen myöskin suojaan kaupalle. Oletin, että nainen on Reinon vaimo, josta oli ollut puhetta, mutta jota en ollut koskaan tavannut. Sanoin exälle, että haetaan vielä yhdet juomat, ja että haluan tutustua Reinon vaimoon.
Muistan, kuinka exä meni jotenkin jäykäksi, ilme kiristyi.
Haimme juomat, ja menimme kaupan pihalle katoksen alle Reinon & vaimon luo. Heillä oli jokin hauska läppä siinä kesken, nauroivat juuri avatut lonkerotölkit käsissään. Mutta kun nainen näki minut, hän oikein hypähti, hymy hyytyi, ja hän peruutti taaksepäin. Moikkasin ja esittelin itseni, hän vilkutti jäykästi ja teennäisesti, eikä kertonut nimeään. Ok, eipä siinä mitään, mutta seuraavaksi nainen ilmoitti, että hänen täytyy juuri nyt lähteä naapuriaan auttamaan, hirveä kiire on! Ja lähti se juuri avattu juoma kädessään kaatosateeseen.
No exä jatkoi siitä Reinon kanssa omaan suuntaansa ja minä omaani. Yöllä tultiin kumpikin humalassa kotiin. Kysyin exältä, että minkä ihmeen sätkyn se Reinon vaimo oikein sai. Exä vastasi (tuhannen tuiskeessa), että ei, kun se oli Tiina.
Vai että Tiina! Silloin alkoi hälytyskellot soida. Mietiskelin tätä loppuillan exän sammuttua. Otin seuraavana päivänä asian puheeksi ja kysyin, että kuka tämä Tiina on. Exä suuttui välittömästi ja kulmat kurtussa murisi, että kuka Tiina, ei hän tunne ketään Tiinaa, eikä hän tiedä yhtään, kuka se Reinon eilinen seuralainen oli. Yleensä rauhallinen mies hermostui silminnähden ihan normaalista kysymyksestä. Kyllä silloin tiesin, että jotain sutinaa oli Tiinan kanssa ollut, kun kummallakin niin pahasti petti pokka.
Tätä asiaa väännettiin pari kuukautta, mutta mies ei myöntänyt. Keran hänelle jäi puhelin vahingossa auki, kun olimme päättäneet puhelun. Kuulin kuinka hän puhutteli Tiinaa nimeltä ja naisen ääni kuului selvästi myöskin. Tästäkin exä sai raivarit, kun kerroin. Olin kuulemma mielisairas ja kuulin omiani. Ero tuli aika pian, ja eron
jälkeen sain yhteiseltä tuttavalta kuulla, että tämä Tiina oli koko ajan ollut Keijon kämppis siellä omakotitalossa. No ilmankos oli jätkillä niin paljon hommia siellä, kun exä kävi fiilaamassa ja höyläämässä.
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoi itse. Työreissulla oli pettänyt minua noin puoli vuotta aikaisemmin. Asia oli painanut omatunnollaan niin että päätti puolen vuoden jälkeen kertoa. Asia tuli minulle aivan jäätävänä järkytyksenä ja shokkina. Olin pitänyt miestäni maailman luotettavimpana, en ollut ikinä epäillyt mitään. Putosi pitkäksi aikaa pohja luottamukselta ylipäätään kehenkään ihmiseen, kun kerran se ihminen, jonka lojaaliuteen olisin laittanut henkeni pantiksi, kerran teki näin...
Tämän jälkeen yritettiin vielä jatkaa yhdessä. Yritin antaa anteeksi, mies lupasi että kyseessä oli yksi yksittäinen kerta ja että oppi siitä tunnontuskasta sen, ettei halua pettää toiste. Ja kyllä tavallaan uskoinkin häntä siinä (tai halusin ja yritin uskoa ainakin). Suhde ei kuitenkaan ikinä enää ollut entisensä. Perusluottamus oli rikkoutunut. Tuon jälkeen esim. aloin aina miehen ollessa työmatkalla epäillä häntä. Mitä en ikinä ennne ollut tehnyt. Ahdistuin, ja purin sitä kiukkuisuutena mieheen.
Olimme miehen tunnustuksen jälkeen vielä vuoden yhdessä, mutta voisi sanoa, että suhde meni sen ajan vain alamäkeen. Läheisyys väheni, koska minua alkoi melkein inhottaa seksi miehen kanssa (minulle tuli seksin aikana ikäänkuin välähdyksiä mieleen miehestä toisen naisen kanssa, ja monesti tunsin oloni ihan surkeaksi ja itkin seksin jälkeen).
Uskon, että mies olisi saattanutkin pitää lupauksensa, että ei enää petä uudelleen. Mutta jotenkin suhde tuntui "saastuneelta", lopulta en enää pitänyt suhdettamme taistelemisen ja työn arvoisena. Tunteeni latistuivat. Erosimme. Toivon silti miehelle hyvää jatkoon ja olen iloinen, että hän kertoi pettämisestä.
Tässä hyvä esimerkki siitä, että älä kerro jos petät. Turhaan kaataa oma huono omatunto toisen niskaan. Kärsikää nahoissanne siitä mitä olette tehneet, älkää kertoko jostain yksittäisistä hairahduksista.
Ja vielä jatkan, että onko se yhdyntä (tai mikä vaan seksuaalinen aktiviteetti) oikeasti olennaisinta pettämisen määrittelyssä? Jos nyt lakkaisin panemasta varatun kanssa ja niin toimisivat kaikki muutkin eli pettäjillä ei olisi enää mahdollisuutta pettää, parantaisiko se kaikkien suhteet kuntoon? Miksi monogamia on niin ihannoitua?
Jos varattu haluaa panna minua, miksi minä olen se ongelma ja osan kommentoijien mielestä myös pettäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos erehdyt varatun kanssa petiin niin pliis jätä oikeasti joku koru, hiustuppo, pinni, pikkarit, mikä vaan tai jopa useita! Itse ainakin haluan tietää jos selkäni takana vehdataan ja olisin kiitollinen
En todellakaan jätä mitään merkkejä – päinvastoin. Haluan tämän seksisuhteen jatkuvan ja vaikka seksisuhde loppuisi, toivon ystävyyden jatkuvan silti sen jälkeen.
Mä taas toivon, että sua petetään joskus samalla tavalla kuin mitä puuhaatte puolison selän takana nyt.
Voithan toivoa, mutta elän avoimessa liitossa.
Avoin liitto? Siis vapaa seksin harrastaminen muiden kanssa, vaikka rakastaa omaa kumppania? Ok, entäs jos sulle valehdellaankin, ja puolisosi onkin rakastunut toiseen. Eikö se ole pettämistä? Jos itse rakastat, koet varmasti tuskaa. Yleensä tuossa vaiheessa tulee ero. Kipeä asia. Siinäpä on sitten kivaa miettiä, että oisko se karma joka kostaa... eri
Ei kai se suljettu liitto sen enempää estäisi johonkuhun toiseen rakastumista, jos niin sattuu tapahtumaan.
Kyse olikin nyt siitä, että avoimessa liitossakin voi rakastua toiseen. Tuo yksi lällätteli, kuinka hänellä on avoin liitto. Jos lällättelijän puoliso lähtee toisen perään, tuntee lällättelijäkin tuskaa.
Toki. Mutta tässä pettäjä ei ole lähdössä omasta liitostaan mihinkään enkä minäkään sitä halua, ja teemme kaiken niin, ettei siitä olisi haittaa. Hän rakastaa puolisoaan, minä rakastan omaani. Toteutamme toistemme kanssa vain seksin osalta jotain, mitä emme omista suhteistamme saa. Minä teen sen luvalla, hän valitettavasti ei. Syyn ymmärrän.
Ja jos oma puolisoni nyt rakastuisi ja päättäisi lähteä muualle, ei se olisi pettämistä tunnetasolla, kuten joku sellaista termiä tuolla käytti. Kyllähän se minulle aiheuttaisi tuskaa, koska rakastan puolisoani ja haluan elää hänen kanssaan, mutta karmaa ei ole olemassa. Kaikenlaista ikävää tässä maailmassa voi tapahtua.
Joku sinulle jokunen kommentti sitten toivoi samanlaista kärsimystä, kuin mitä petetty saa osakseen, ja sinä vastasit olevasi avoimessa liitossa (eli sen käsitti niin, "ettei lällällää mua koske, koska olen avoimessa liitossa") Nyt kuitenkin pystytkin tuntemaan tuskaa.
Ja tunnetasolla pettäminen ei ole sitä, että sinulle kerrotaan rehellisesti, että nyt on tapahtunut niin, että olenkin rakastunut toiseen, vaan se on sitä, että sun kumppani teeskentelee olevansa rakastunut sinuun, mutta kehitteleekin kaikessa rauhassa uuttaa onneaan, ja heivaa sinut kunhan aika on siihen kypsä. Ja sellaista tuskaa sinulle tuolla aiemmin joku toivoi, koska olet omalta osaltasi hyvin kiero pettäjä myös. Et sinä mikään seksuaaliterapeuttinen "auttaja" ole, vaan varatun ihmisen kanssa teet petosta.
Täällä on kyllä kummallisia ihmisiä. En minä toivo kenellekään pahaa, joten outoa, että täällä toivotaan tuntemattomille ihmisille "tuskaa" vain siksi, että teen suhteessani asioita, jotka ei ole minulle kiellettyjä. Minusta ei ole pahaa harrastaa seksiä muiden kanssa, kunhan ei tauteja tuoda – se ei ole keneltäkään pois.
Turhaan siinä siis syyllistät. En minä ole pettäjä enkä ole vastuussa toisten tekemistä vääryyksistä, vaikka olen osaltani mahdollistamassa sitä. Eiköhän sitä halukkaita seksikumppaneita hänelle löytyisi, vaikka minä en osallistuisi. Jokainen tehköön omat ratkaisunsa ja eläköön niiden kanssa.
"Voin kiusata tätä koulukaveria/työkaveria, koska hän on niin outo että jos minä en kiusaisi, niin varmasti joku muu tekisi niin kuitenkin."
"Voin varastaa tuon kaupan pihaan lukitsematta jätetyn pyörän, koska jos minä en varasta sitä, niin ihan varmasti joku varastaa sen kuitenkin."
"Voin jättää ilmoittamatta näkemästäni pahoinpitelystä ja kävellä vaan ohi, kun ei kukaan muukaan näyttänyt reagoivan siihen. Ja ei muutkaan niin ei se minunkaan vastuu ole."
Tällä ajattelutavalla saa riisuttua itseltään kaiken vastuun pois omasta toiminnastaan. Oikeastaan voi tehdä ihan mitä vaan, oli seuraukset muille mitä hyvänsä. Varsin kätevää. Ja kertoo ihmisen luonteesta paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ps. Ainakin puolet pettää jossain kohtaa parisuhdettaan. Se ei tee siitä mitenkään hyvää ja sallittua, vaan juttu on se, että ehkä ihmisten kannattaisi luopua yksiavioisuuden ajatuksesta ja miettiä, miten pettäminen voitaisiin välttää. Eli voisiko useampi suhde toimia siten, että seksin harrastaminen suhteen ulkopuolistenkin kanssa olisi sallittua? Tai mikä olisi ratkaisu?
Tai sitten ihmisten pitäisi kasvattaa itselleen moraali ja opetella suhteen arvostusta siten, että vaikeatkin ajat kestetään yhdessä ja suhteeseen panostetaan.
T. 22 vuotta avioliittoa takana, en ole ikinä ollut lähelläkään pettää, enkä ikinä tule pettämään. Uskollisuus tai pettäminen 100% oma päätös, täysin omissa käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos erehdyt varatun kanssa petiin niin pliis jätä oikeasti joku koru, hiustuppo, pinni, pikkarit, mikä vaan tai jopa useita! Itse ainakin haluan tietää jos selkäni takana vehdataan ja olisin kiitollinen
En todellakaan jätä mitään merkkejä – päinvastoin. Haluan tämän seksisuhteen jatkuvan ja vaikka seksisuhde loppuisi, toivon ystävyyden jatkuvan silti sen jälkeen.
Mä taas toivon, että sua petetään joskus samalla tavalla kuin mitä puuhaatte puolison selän takana nyt.
Voithan toivoa, mutta elän avoimessa liitossa.
Avoin liitto? Siis vapaa seksin harrastaminen muiden kanssa, vaikka rakastaa omaa kumppania? Ok, entäs jos sulle valehdellaankin, ja puolisosi onkin rakastunut toiseen. Eikö se ole pettämistä? Jos itse rakastat, koet varmasti tuskaa. Yleensä tuossa vaiheessa tulee ero. Kipeä asia. Siinäpä on sitten kivaa miettiä, että oisko se karma joka kostaa... eri
Ei kai se suljettu liitto sen enempää estäisi johonkuhun toiseen rakastumista, jos niin sattuu tapahtumaan.
Kyse olikin nyt siitä, että avoimessa liitossakin voi rakastua toiseen. Tuo yksi lällätteli, kuinka hänellä on avoin liitto. Jos lällättelijän puoliso lähtee toisen perään, tuntee lällättelijäkin tuskaa.
Toki. Mutta tässä pettäjä ei ole lähdössä omasta liitostaan mihinkään enkä minäkään sitä halua, ja teemme kaiken niin, ettei siitä olisi haittaa. Hän rakastaa puolisoaan, minä rakastan omaani. Toteutamme toistemme kanssa vain seksin osalta jotain, mitä emme omista suhteistamme saa. Minä teen sen luvalla, hän valitettavasti ei. Syyn ymmärrän.
Ja jos oma puolisoni nyt rakastuisi ja päättäisi lähteä muualle, ei se olisi pettämistä tunnetasolla, kuten joku sellaista termiä tuolla käytti. Kyllähän se minulle aiheuttaisi tuskaa, koska rakastan puolisoani ja haluan elää hänen kanssaan, mutta karmaa ei ole olemassa. Kaikenlaista ikävää tässä maailmassa voi tapahtua.
Joku sinulle jokunen kommentti sitten toivoi samanlaista kärsimystä, kuin mitä petetty saa osakseen, ja sinä vastasit olevasi avoimessa liitossa (eli sen käsitti niin, "ettei lällällää mua koske, koska olen avoimessa liitossa") Nyt kuitenkin pystytkin tuntemaan tuskaa.
Ja tunnetasolla pettäminen ei ole sitä, että sinulle kerrotaan rehellisesti, että nyt on tapahtunut niin, että olenkin rakastunut toiseen, vaan se on sitä, että sun kumppani teeskentelee olevansa rakastunut sinuun, mutta kehitteleekin kaikessa rauhassa uuttaa onneaan, ja heivaa sinut kunhan aika on siihen kypsä. Ja sellaista tuskaa sinulle tuolla aiemmin joku toivoi, koska olet omalta osaltasi hyvin kiero pettäjä myös. Et sinä mikään seksuaaliterapeuttinen "auttaja" ole, vaan varatun ihmisen kanssa teet petosta.
Täällä on kyllä kummallisia ihmisiä. En minä toivo kenellekään pahaa, joten outoa, että täällä toivotaan tuntemattomille ihmisille "tuskaa" vain siksi, että teen suhteessani asioita, jotka ei ole minulle kiellettyjä. Minusta ei ole pahaa harrastaa seksiä muiden kanssa, kunhan ei tauteja tuoda – se ei ole keneltäkään pois.
Turhaan siinä siis syyllistät. En minä ole pettäjä enkä ole vastuussa toisten tekemistä vääryyksistä, vaikka olen osaltani mahdollistamassa sitä. Eiköhän sitä halukkaita seksikumppaneita hänelle löytyisi, vaikka minä en osallistuisi. Jokainen tehköön omat ratkaisunsa ja eläköön niiden kanssa.
"Voin kiusata tätä koulukaveria/työkaveria, koska hän on niin outo että jos minä en kiusaisi, niin varmasti joku muu tekisi niin kuitenkin."
"Voin varastaa tuon kaupan pihaan lukitsematta jätetyn pyörän, koska jos minä en varasta sitä, niin ihan varmasti joku varastaa sen kuitenkin."
"Voin jättää ilmoittamatta näkemästäni pahoinpitelystä ja kävellä vaan ohi, kun ei kukaan muukaan näyttänyt reagoivan siihen. Ja ei muutkaan niin ei se minunkaan vastuu ole."
Tällä ajattelutavalla saa riisuttua itseltään kaiken vastuun pois omasta toiminnastaan. Oikeastaan voi tehdä ihan mitä vaan, oli seuraukset muille mitä hyvänsä. Varsin kätevää. Ja kertoo ihmisen luonteesta paljon.
Aika huonoja vertauksia tähän yhteyteen.
Ja tämähän lähti siitä, että minä en jätä itsestäni merkkejä seksikumppanini puolison löydettäväksi. Juuri siksi, että hän varmasti kokisi tuskaa pettämisestä, mutta mitä ei tiedä, ei satuta. Mitenkäänhän meidän kahden seksi ei ole häneltä ollut pois todellisuudessa.
Joku sinulle jokunen kommentti sitten toivoi samanlaista kärsimystä, kuin mitä petetty saa osakseen, ja sinä vastasit olevasi avoimessa liitossa (eli sen käsitti niin, "ettei lällällää mua koske, koska olen avoimessa liitossa") Nyt kuitenkin pystytkin tuntemaan tuskaa.
Ja tunnetasolla pettäminen ei ole sitä, että sinulle kerrotaan rehellisesti, että nyt on tapahtunut niin, että olenkin rakastunut toiseen, vaan se on sitä, että sun kumppani teeskentelee olevansa rakastunut sinuun, mutta kehitteleekin kaikessa rauhassa uuttaa onneaan, ja heivaa sinut kunhan aika on siihen kypsä. Ja sellaista tuskaa sinulle tuolla aiemmin joku toivoi, koska olet omalta osaltasi hyvin kiero pettäjä myös. Et sinä mikään seksuaaliterapeuttinen "auttaja" ole, vaan varatun ihmisen kanssa teet petosta.