Odottaako perintö?

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi kaikille perinnön odottajille: Meistä kukaan ei tiedä lähtöjärjestystä. Kannattaa siis keskittyä omiin rahoihin ja toivoa, että vanhemmat nauttivat tienaamistaan rahoista parhaaksi katsomallaan tavalla.

Yleensä oletus on, että vanhemmat kuolevat ennen lapsiaan ja tekevät järjestelyjä sen mukaan. Jotkut myös puhuvat keskenään perintöasiat ja muut vastaavat. Minä ainakin tiedän, millaiset edunvalvontasopimukset, testamentit ja muut järjestelyt vanhemmilla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain toisen vanhemman kuollessa 67.000e. Olen salaa silmännyt jäljellä olevan omaisuusluetteloita ja sieltä on tulossa ainakin 50.000 lisää verojen ja hautauskustannusten jälkeen.

Anna vähän. Sinä saat kuitenkin noin paljon ja minä en mitään. Ja samalaisesta vitusta on molemmat alastomana tähän maailmaa synnytty, et yhtään sen parempana.

Ai minäkö annan tommosesta vaivaisesta reilun sadan tonnin perinnöstä? Tässä ketjussahan jotkin kertoo 300t ja puolen miljoonan perinnöstä. Pyydä niiltä. Itseänikin alkoi vit* kun näin miten vähän lopulta saan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sikarikas ystäväni tekee kuolemaa, mutta on niin v-mäinen, että voi hyvin olla jättämättä mitään.

Miksi alapeukut? Hänellä ei ole lapsia, ei omaisia eikä älyttömästi ystäviäkään, omistaa useita asuntoja, tilillä miljoonia ja minä kituutan erittäin pienellä palkalla vuokrayksiössä. Itse jättäisin vastaavassa tilanteessa ystävälleni perintöä, hän tuskin.

Saan n. 100 000. Mies sai jo 400 000 ja saa varmaan lisää vielä. Ei huonommin.

Perintövero odotti isäni kuoltua, mitään muuta ei ole näkynyt. Varmaan sama tapahtuu, jos äitini kuolee ennen minua.

Ihan reilu perintö aikanaan tulossa. Jes

N 800000 eurosta oma osuus 1/3

Miltä teistä joille tulossa esim. Satojen tuhansien perinnöt tuntuu. Odottaako sitä ja miettiikö mitä niillä rahoilla tekee?

Jonkunmoinen. Olen ainoa lapsi, ja vaikka yh-äitini on aina ollut pienituloinen, hän on kuitenkin saanut säästettyä ja hankittua itselleen kivan kaksion ison kaupungin keskustasta.

Vierailija kirjoitti:

Miltä teistä joille tulossa esim. Satojen tuhansien perinnöt tuntuu. Odottaako sitä ja miettiikö mitä niillä rahoilla tekee?

Innostunut olo. Mietti välillä kyllä mitä tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Miltä teistä joille tulossa esim. Satojen tuhansien perinnöt tuntuu. Odottaako sitä ja miettiikö mitä niillä rahoilla tekee?

En minä niitä rahoja tarvitse, siirrän lapsilleni. Ja kuka tietää, vaikka kuolisin ennen vanhempiani. Minulla on jo velaton asunto, sijoitusyksiö, mökki ja kivankokoinen osakesalkku. Eläkekin tulee olemaan ihan kohtuullinen. En ole hiiskunutkaan lapsilleni, etten ota perintöä vastaan, jos isovanhemmat kuolevat ennen minua. Molemmat maksavat nyt asuntolainaa.

On tulossa. Perintöjen arvoa en tiedä. Olen ainoa lapsi. Vanhemmillani on mökki Savossa ja asunto Helsingissä, mummilla n. 100 ha metsää Kangasniemellä. Äitini on ainoa perillinen. Minullakin ikää jo 52, asunto on maksettu ajat sitten. Jos kuollaan ikäjärjestyksessä, niin 20v päästä perintö olis tulossa. Jos vanhempani eivät saa rahojaan käytettyä.

Paljon on jossia matkassa.

Hyvin pärjään omillanikin.

Minulla ei ole perillisiä.

Alkaa nuo vanhemman polven rivit harveta siihen malliin että olen itse pian perinnön jättäjän roolissa.

170000 olen perintönä saanut ja toisen samanmoisen ehtinyt tienata itse.

Vanhemmillani on n. 500000 euron omaisuus, mutta ovat niin mulkkuja että saattavat ihan vittuillakseen testamentata kaiken jonnekin kodittomille kissoille tms.

Jo vuosikaudet olen kuunnellut juttuja siitä kuinka lopulta kaikki jää sulle, tai eihän meidän kyllä toisaalta oo sulle pakko mitään jättää.. tekis mieli haistattaa paskat koko ihmisille, mutta kuitenkaan en lopulta uskalla kun olen heidän talutusnuorassa.

Perin juuri 130000e isältäni, jonka kanssa en ollut edes tekemisissä. Ihan kiva raha just nyt kun erosin vähän aikaa sitten.

Isovanhemmista on vaikea sanoa. Omaisuutta heillä on, mutta saattavat perinnöttää kirkolle yhtä hyvin. Tuskin kovin mieluulla jättäisivät alkoholistipojalleen ja lapsenlapsistakin vain minuun on välit kunnossa.

Vanhemmilta jää aikanaan talo ja se on purkukuntoinen eli varmaankin pelkkää maksua siitäkin. Muuttotappioisella paikkakunnallakin.

Vierailija kirjoitti:

Miltä teistä joille tulossa esim. Satojen tuhansien perinnöt tuntuu. Odottaako sitä ja miettiikö mitä niillä rahoilla tekee?

Eipa juuri, mutta onhan se kiva tietaa tulevansa velattomaksi. Pidamme matkailusta ja ehka tulee kaytya kohteissa joihin nyt ei ole ollut varojen puolesta mahdollisuutta. Olen ollut tuon iakkaan sukulaiseni tuki ja turva Jo pitkaan ja auttanut ja hoitanut hanen asioitaan.

16

Varmaan tulee ihan viimeistään 20 vuoden sisällä n. 500 000 euron (nykyarvo) edestä likvidiä ja ei-niin-likvidiä varallisuutta perittyä. Olen ainoa lapsi.

Mutta ihan yksi hailee minulle oikeastaan, en ajattele asiaa oikeastaan koskaan. Mielummin pidän vanhempani täällä. Enemmän olen kiitollinen siitä että avustivat myös rahallisesti opiskeluaikoina. Sen ansiosta pärjään omillani ja rakennan itse omaa varallisuuttani.

Itse olen jo yhden omakotitalon perinyt toiselta vanhemmaltani. Mutta ainoa lapseni, nyt jo aikuinen, perii minulta myös asunnon Helsingin keskustassa, mahdollisesti myös enonsa perintöä ja ainakin osan vauraan biologisen isänsä omaisuudesta. Jos siis kuolemme ikäjärjestyksessä. Lisäksi tiedän että lapseni vanha isoäiti on jotain testamentannut hänelle. Itse olen omaisuuteni liki kokonaan työllä ansainnut, mutta lapseni kuuluu ns. perijäsukupolveen. Toivottavasti kuitenkin kaikki me elämme vielä pitkään. Se on paras perintö.

Ei odota. Yritän järjestellä omat asiani niin että itsellä olisi antaa pientä pesämunaa lapsille.