Lue keskustelun säännöt.
Jos nyt menettäisit vakituisen työpaikkasi, luuletko saavasi helposti uutta työtä?
13.01.2019 |
Minä en. +50 v nainen kunta-alalla. Uudelleenkoulutus ei kannattaisi, kun nuorempia tulee kovaa perästä ja ulkonäkö ei ole häävi. Sijaisuuksia toki saattaisin saada.
Kommentit (30)
Saisin. Ravintola-alalla riittää töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin työpaikkaa 20 vuoden jälkeen neljä vuotta sitten. Hain 15 paikkaa, pääsin 6 kertaa haastatteluun ja lopulta sain peräkkäisinä päivinä niistä 2. Kolmannesta soitettiin muutaman kuukauden päästä ja tarjottiin töitä.
Olin silloin kuitenkin töissä. Luulen, että kortistosta käsin työpaikan löytäminen on paljon vaikeampaa. Ja tämä siis kiinteistöalalla Helsingissä.
Varmaan saisin.
Nelikymppinen rekkakuski
Suhteilla voi saada töitä ja niitä hyväksikäyttäen paikkani sain. Ikää oli silloin 58v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä suorastaan odotan lopareita, tiedän, etten enää ikinä työllistyisi.
Enkä todellakaan edes haluaisi.
Saisin töitä heti, jos tinkisin palkasta 1000€ ja tiputtaisin vielä vähän kesken olevan yliopistotutkintoni cv:stä.
Ja vaihtoehtoisesti saisi töitä sitten noin vuoden päästä kun tutkinto on valmis ehkä nykyisen suuruisella palkalla.
Etsin muutama vuosi sitten töitä ja monia ”perusduuni” -työnantajia tuntui pelottavan opiskeluni, että en viihtyisi työssä kauaa. Eli opinnot kannattaisi jättää kertomatta, jos hakisi alempaa koulutusta vaativaa työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisin. Koulutustani vastaavista pätevistä työntekijöistä on kova pula, ja paikkoja auki koko ajan. Koulutuksen lisäksi mulla on vahva ja monipuolinen työkokemus.
Kyllä. Olen koulutukseltani sh mutta siis nykyinen työ muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saisin. Koulutustani vastaavista pätevistä työntekijöistä on kova pula, ja paikkoja auki koko ajan. Koulutuksen lisäksi mulla on vahva ja monipuolinen työkokemus.
Mulla sama! Itseasiassa organisaatiomuutoksen vuoksi juuri odotan tietoa oman vakituisen työni jatkosta. Tiedän että jatkuisi, mutta en tiedä millä ehdoilla. Siksipä olen jo muualta töitä kysellyt ja ihan hyvältä näyttää.
En saisi. Olin työttömänä jonkin aikaa ja työnhaku oli todella turhauttavaa. Viitäkymppiä lähestyvänä en saanut edes kutsuja haastatteluun. Paikkoihin oli valittu pääsääntöisesti nuoria. Olin valmis tinkimään reilusti palkastani, joka ei ennenkään ollut suuri. Yhden työpätkän onnistuin saamaan ainoana työnhakijana kyseiseen paikkaan ja palkka putosi yli 400 eurolla /kk. Monen kuukauden jälkeen koin lottovoittoon verrattavan onnenpotkun ja sain työpaikan, tosin määräaikaisen, mutta sille on luvassa jatkoa ja tulevaisuus näyttää sen puolesta nyt hyvältä.
Jos tämä työ jossain vaiheessa loppuu, niin tiedän olevani suuressa pulassa. Olen seurannut samassa tilanteessa kamppailevia entisiä työtövereitani ja huonolta näyttää monen tilanne vielä vuosien jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Orjatöihin pääsee nykyään kaikki halukkaat, luultavasti en menisi. Nostaisin korvauksia ja hankkisin lisätuloja ”verottomina”, koska on sellaista osaamista, joka tämän mahdollistaa.
Normaalitilanteessa kyllä, mutta nyt brexitin lähestyessä en. Asun siis Briteissä.
N47 asiantuntijatehtävissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä suorastaan odotan lopareita, tiedän, etten enää ikinä työllistyisi.
Enkä todellakaan edes haluaisi.
Samaa mieltä. 58 mittarissa ja organisaatiouudistus käynnissä. Kenkää tulee ja uutta työtä en tule hakemaan 43 vuotta töitä putkeen saa riittää minulle. On nähty kaikenlaista ja parhaana kautena 3 työtä samaan aikaan.
En välttämättä helposti, mutta kyllä uskon että saisin. Olen asiantuntijatehtävissä.
Ihan samanlaisia kokemuksia minulla! Jäin työttömäksi ja asiantuntijana ja ammattilaisena kuvittelin työllistyväni helposti, mutta paskan marjat. Lähestyn viittäkymmentä ja se tuntuu olevan iso miinus työnantajille, ihan sama mitä osaa tai miten innostunut on. Olen päässyt kyllä monta kertaa haastatteluihin ja testeihin, mutta varsinaista työpaikkaa vaan ei ole irronnut. Yhdeksän kuukautta olen tosi aktiivisesti etsinyt töitä ja huonolta näyttää.
En todellakaan. En ole koskaan elämässäni työllistynyt haastattelun kautta. Nykyisen työni sain harjoittelun päätteeksi. Sitä ennen olin vuosia työtön. Olen sosiaalisesti vähän estynyt. Vaikea tällaisen on saada töitä. Kukaan ei halua palkata tällaista. Nykyisessä työssäni määräaikaisuuksia on riittänyt jo 7 vuotta, mutta vakituista paikkaa en saa luultavasti estyneen luonteeni takia.
Tiedän että saisin. Olen viisikymppinen tradenomi, monipuolinen työura alan töissä yksityisellä sektorilla ja myös kansainvälisissä yrityksissä ja paljon kansainvälisiä kontakteja. Toimin sivutoimisena yrityskonsulttina vakipäivätyöni ohessa yrittäjänä, uskoisin työllistyväni asiakasyrityksiini jos haluan.
No aikamoinen syy saa olla, että menettäisin päätyöni. Koko ajan on vastaavaa työtä auki samassa puljussa :D. Kuseenhan nuo joutuisi jos paikkani menisi hakuun.
Toisen vakipaikan jos menettäisin, tuskin saisin toista työtä enää. Ikää 26.
Tiedän että en saisi. Ja olen vasta nelikymppinen mies pääkaupungista.