Pärjäisikö miehenne 1,5 vuotiaan kanssa viikon keskenään?

Mieheni pärjäisi lapsen kanssa koko loppuelämänsä.

Jos aikuinen mies ei pärjää 1,5 vuotiaan kanssa viikkoa, niin ei ole normaali aikuinen. Ja johon vielä isä, niin miten siitä voisi ”tulla sanomista”??

Pärjäisi toki, ja mielellään olisi. Jälkikäteen varmaan ihmettelisi, että olipa rankkaa, ja arvelisi sen johtuvan siitä että:

1. Lapsi oli hankala kun äiti oli poissa

2. Lapsella oli joku ihme vaihe just sen viikon

3. Lapsi oli varmaan vähän kipeäksi tulossa

4. Hän itse ei vaan ole rutinoitunut, niin siksi tuntui rankalta

Eli pärjäisi kyllä ja kokisi rankaksi, mutta keksisi sille jonkun hyvän syyn. Koska eihän kotiäitiys Oikeasti ole rankkaa 😁

Luonnollisesti av-mammoilla vain täydellisiä miehiä.

Tietenkin pärjäisi. En olisi valinnut puolisokseni ja lasteni isäksi miestä joka ei pärjää.

Veikkaan, että auto olisi kääntynyt hyvin pian mummolan suuntaan. Isovanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla, joten mies olisi tullut lapsen kanssa kotiin nukkumaan, mutta päivät lapsella menisi mummon hoivissa ja mies puuhailisi omiaan. Mies olisi kuitenkin ollut sitä mieltä, että hän oli viikon lapsen kanssa.

Muuten pärjäisi, mutta imetys vois tehdä tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että auto olisi kääntynyt hyvin pian mummolan suuntaan. Isovanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla, joten mies olisi tullut lapsen kanssa kotiin nukkumaan, mutta päivät lapsella menisi mummon hoivissa ja mies puuhailisi omiaan. Mies olisi kuitenkin ollut sitä mieltä, että hän oli viikon lapsen kanssa.

Juu, avaus sisälsi tosiaan oletuksen, että mies on ainoana hoitovastuussa lapsesta tuon viikon ajan. Töissä voi toki käydä ja tämän ajan lapsi päivähoidossa, mutta kaikki vapaa-aika lapsen kanssa.

Ap

Kyllä minäkin äitinä valitan lastenhoidon rankkuudesta jos joudun olemaan viikon lasten kanssa yksin enkä pääse minnekään.

Pärjäsin oikein hyvin, 11kk ja 3v olivat kun olin 1vkon ja siitä olinkin koti-isänä reilun vuoden vaimon käydessä töissä ja tehdessä pohjia työuralleen. Parasta aikaa elämässä, sellainen side syntyi lasten kanssa että on kestänyt rajutkin teiniangstit ja kunnioitus on molemminpuoleista.

Vierailija kirjoitti:

Muuten pärjäisi, mutta imetys vois tehdä tiukkaa.

Meinaat että 1,5-vuotias ei säily enää hengissä ilman imetystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että auto olisi kääntynyt hyvin pian mummolan suuntaan. Isovanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla, joten mies olisi tullut lapsen kanssa kotiin nukkumaan, mutta päivät lapsella menisi mummon hoivissa ja mies puuhailisi omiaan. Mies olisi kuitenkin ollut sitä mieltä, että hän oli viikon lapsen kanssa.

Juu, avaus sisälsi tosiaan oletuksen, että mies on ainoana hoitovastuussa lapsesta tuon viikon ajan. Töissä voi toki käydä ja tämän ajan lapsi päivähoidossa, mutta kaikki vapaa-aika lapsen kanssa.

Ap

Miksi se sellaisen oletuksen sisältää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että auto olisi kääntynyt hyvin pian mummolan suuntaan. Isovanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla, joten mies olisi tullut lapsen kanssa kotiin nukkumaan, mutta päivät lapsella menisi mummon hoivissa ja mies puuhailisi omiaan. Mies olisi kuitenkin ollut sitä mieltä, että hän oli viikon lapsen kanssa.

Juu, avaus sisälsi tosiaan oletuksen, että mies on ainoana hoitovastuussa lapsesta tuon viikon ajan. Töissä voi toki käydä ja tämän ajan lapsi päivähoidossa, mutta kaikki vapaa-aika lapsen kanssa.

Ap

Noh, ainahan sitä mummolaan ehtii töiden jälkeen :D

Kyllä mies olisi pärjännyt, jos olisi ollut pakko. Kotityöt olisi odottaneet minun paluutani.

Miksi ap ajattelee, että mies olisi jotenkin vajaa yksilö hoitamaan lasta?

Homie kirjoitti:

Pärjäsin oikein hyvin, 11kk ja 3v olivat kun olin 1vkon ja siitä olinkin koti-isänä reilun vuoden vaimon käydessä töissä ja tehdessä pohjia työuralleen. Parasta aikaa elämässä, sellainen side syntyi lasten kanssa että on kestänyt rajutkin teiniangstit ja kunnioitus on molemminpuoleista.

Tuo on siis niin parasta, mitä mies voi lapsilleen antaa. Harva mies tuntuu tajuavan, mitä hyötyä siitä on myös tuleville vuosille. Olen tolkuttanut tuota omille pojilleni, toivottavasti asia on mennyt perille.

Kyllä. Ja hyvin pärjäsi, kun jouduin käymään toisella paikkakunnalla opiskelemassa ja yöpymään monia öitä kerrallaan siellä.

Joskus miehet pärjäävät paljon paremmin, kuin naiset ja varsinkin silloin, kun joku ei siinä huseraa.

On pärjännytkin. Esikoiseni ollessa 1.5 vuotias, olin viikot toisella paikkakunnalla töissä ja silloin lapsi oli tietenkin isän kanssa.

Tietenkin pärjäis. Ihan yhtä hyvin (ehkä vähemmillä hermojen menetyksillä) kun minäkin.

Mun mies "joutui" yhtäkkiä olemaan kotona yksin meidän 4v ja 1,5v lasten kanssa kun jouduin sairaalaan melkein viikoksi. Ei ole ikinä ollut niin kauaa lasten kanssa yksin.

Sairaalassa ollessa sain viestiä kotoa kuinka rankkaa on. Mies myönsi ettei osaa organisoida arkea yhtä tehokkaasti kuin minä. Oli vaikeuksia hoitaa lapsia, saada pyykit pestyä ja astiat tiskattua.

Pääasia oli kuitenkin että sai pidettyä lapset hengissä kun olin pois :D

Mies arvostaa nyt minun panostani kotona paljon enemmän ja osallistuu enemmän oma-aloitteisesti. Saa nähdä kauanko kestää.