Kertokaa miksi ette kannata eutanasiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No koska se ei vaan mene niin, että se annettaisiin ainoastaan omasta pyynnöstä. Pian alettaisiin vaatia, että kun on tarpeeksi huonokuntoinen/vanha/toivoa ei ole/yhteiskunnalle ns. rasite, heidät pitää tappaa pois "oman etunsa nimissä, kun eihän heidän elämänsä ole oikeaa elämää". Oikean merkityksellisen elämän määrittelee tietenkin ulkopuolinen: perintöä kärkkyvä omainen, nuori, kirjaviisas lääkäri, tai yleisimmin läheinen, joka ei kestä nähdä kärsimystä ja tuskaa. 

Passiivista eutanasiaa käytetään nyt aktiivisesti väärin, antibiootteja ja muuta perushoitoa ei usein saa jos on sairas, nesteytystä pidetään turhana jne, on selvää, että aktiivista eutanasiaa vaadittaisiin laajennettavaksi ajan mittaan.

Kuka vastustaa järjissään olevan potilaan omaa toivomusta päästä pois? Ei kukaan. Mutta kun se ei mene niin.

Aika rohkea olet väitteissäsi. Väittäisin, että liian usein lääkärit eivät uskalla lopettaa hoitoa, vaikka mitään toivoa ei olisi, vaan nesteytystä jatketaan, antibiootteja tiputetaan, verta annetaan... Koska omaiset.

Alkaa kuuden viikon kärsimysnäytelmä, joka ajaa vanhemmat henkisesti ja fyysisesti äärirajoille – ja joka on 3-vuotiaalle Einolle kivulias. Sillä vaikka lapsi ei mitään ymmärräkään, niin hän reagoi kaikkeen käsittelyyn: asennon muuttaminen, testit, toimenpiteet. Itkuilme nousee tuolloin lapsen kasvoille ja pieni vartalo yrittää taipua kaarelle.

Harri käy seuraavien viikkojen aikana kollegojensa kanssa useita keskusteluja kipulääkkeistä. Niitä kyllä annetaan, mutta lääkärit pohtivat, mikä on lääkityksen oikea taso. Ettei vain anneta liikaa. ”Eihän me haluta ylilääkitä poikaa, eihän”, eräs lääkäri toteaa.

– Ylilääkitä?

Muisto saa Harrin yhä surulliseksi.

– Olisi ollut vain yksi ainoa sopiva taso: hemmetin paljon. Jokainen kivulias irvistys oli turha sen jälkeen, kun mitään toivoa ei enää ollut.

On sydäntä raastavaa katsoa, kun Einolta imetään limaa muoviletkulla, joka työnnetään kurkussa olevasta kanyylista henkitorveen. Eino ei pysty itkemään eikä hänestä lähde mitään ääntä, mutta hän yskii voimakkaasti, silmät pullistuvat päästä ja imun jälkeen kasvoilla on tuskainen ilme.

Lastenklinikan viidennen päivän aamuna tulee soitto: Einolla on pahoja hengitysvaikeuksia, ehkä keuhkokuume. Johanna ja Harri rientävät sairaalaan.

– Soitettiin, että näyttää siltä, että kuolema tulee juuri nyt. Kun ehdimme paikalle, poika tempoi ihan kaikin voimin henkeä, rintalasta kuopalla. Se oli kamalan näköistä.

Koska kuolema on tulossa, hoidosta karsitaan kaikki turha pois. Nenämahaletku, jota pitkin Eino oli saanut ruokaa, poistetaan ja hänen annetaan hengittää itse. Jäljelle jää vain suoneen menevä kipulääkitys ja pieni määrä nestettä. Vanhemmat hyvästelevät lastaan – jälleen – koko päivän. Mutta Eino ei kuolekaan. Hengitys alkaa vähitellen tasaantua ja helpottuu päivien kuluessa. Vahva, pieni ruumis taistelee jälleen elämään.

Piikkiä emme toivoneet, koska siihen ei ollut – eikä vieläkään ole – mahdollisuutta. Toivoimme Einon kärsimyksen päättyvän mahdollisimman nopeasti käytettävissä olevin keinoin. Jos piikki olisi ollut vaihtoehtona, niin kyllä kiitos.

Kuluu viikko. Vanhemmat käyvät keskenään perusteellisen keskustelun siitä, mitä haluaisivat nyt tehtävän ja esittävät toiveensa palaverissa lääkärien kanssa: lopetetaan vähäinenkin nesteytys ja annetaan lapselle vain kipulääkettä. Annetaan Einon kuolla. Mutta lääkärit ovat eri mieltä. He myöntävät, että mitään toivoa ei enää ole. Eino ei koskaan toivu ja kuolema on väistämättä edessä. Lääkärit eivät kuitenkaan suostu noudattamaan vanhempien toivetta kaiken elämää ylläpitävän hoidon lopettamisesta. ”Te ehkä toivoisitte, että hänelle voitaisiin antaa sellainen piikki, että hän kuolisi, mutta niinhän me emme voi tehdä”, vanhemmille sanotaan.

– Piikkiä emme toivoneet, koska siihen ei ollut – eikä vieläkään ole – mahdollisuutta. Toivoimme Einon kärsimyksen päättyvän mahdollisimman nopeasti käytettävissä olevin keinoin. Jos piikki olisi ollut vaihtoehtona, niin kyllä kiitos.

Lääkärit päättävät, että nenämahaletku laitetaan takaisin ja sitä pitkin Eino saa lääkkeet ja pienen määrän nestettä. Ruokaa tai Einon kokoisen lapsen yleensä tarvitsemaa nestemäärää ei suunnitelmaan kuulunut. Valittiin kuolema hyvin hitaasti hiipumalla. Pienelläkin nestemäärällä Eino saattaisi elää vielä kuukausia.

Hetken ajatuksia koottuaan hämmentyneet vanhemmat pyytävät heti uutta palaveria, joka pidetään seuraavana päivänä. Samat asiat sanotaan ja lopputulos on sama.

Järkyttävää ja surullista :´(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän mielestänne oikein, että vanhan ja sairaan ihmisen annetaan kuolla vaikka keuhkokuumeeseen, eikä aloiteta hengityskonehoitoa, vaikka nuoremmalle ja terveemmälle näin tehtäisiin?

tässä huomataan taas tietämättömyys mistä kärsivät kärsii... Eutanasiaa ei käytetä tälläisiin tilanteisiin.. valoja päähän tai opiskelemaan aiheesta... 

En ole lainkaan tietämätön asiasta😀

Pointti oli se, että ihmisen annetaan kuolla, jos ei ole realistista toivoa paranemisesta. Ei eutanasia ole yksiselitteisesti hoitamisen vastakohta vaan hoitamatta jättäminen. Kuolinapu voisi olla monelle inhimillisempää kun aktiivisen hoidon lopettaminen.

Tässäkin sinun tulee tietää se, että eutanasiaa ei tulla käyttämään kuin ehkä 5% sairauksiin, joihin se todella kuuluu ja auttamaan niitä ihmisiä, joilla ei ole valitettavasti enään mitään tehtävissä. Eutanasiaan kuuluu monia kymmeniä yhteistyössä tekeviä ihmisiä yhtä keissiä vastaan, se sisältää monia testejä, analyysejä, kokouksia keskuteluja ja palavereita. Eutanasiaan päädytään eikä se ole hoitamatta jättämistä vaan pitkään harkittuna asiakaslähtöistä toimintaan ja potilaan itsemäärämisoikeuden kunnioittamista. Tilanteet tietysti, joissa potilas on tiedoton eikä kykene vastaamaan on katsottava erikseen mutta siihenkin on monet keskustelut, tutkinnot, lausunnot ja diagoosit ,omaiset tukemassa päätöstä, kukaan lääkäri ei tee eutanasia päätöstä koskaan yksin. 

Et tainnut ymmärtää tekstiäni, mutta ei se mitään 😀

tai sitten sinun tulisi tietää keskusteltavasta asiasta hieman enemmän ennekuin kommentoit

Vierailija kirjoitti:

Koska siinä tapetaan sairas ihminen.

Sairaan ihmisen omasta tahdosta. 

Vierailija kirjoitti:

Koska raamatussa sanotaan "Älä tapa"

Ja raamatun oppeja noudattavat eivät näin ollen käy armeijaa.

https://www.independent.co.uk/news/world/europe/sex-abuse-victim-in-her…

Tämän takia. Tuo uutinen on niin monella tavalla sairas. Lapsena kymmenen vuoden ajan seksuaalisesti hyväksikäytetty 20-vuotias nainen saa "eutanasian" "parantumattoman" sietämättömän kärsimyksen vuoksi. Tässä on niin moni asia pielessä kuin olla voi. Näissä tapauksissa kärsimystä aiheuttava vika on aina siinä, että ei ole saanut asiassa oikeutta eikä ole tullut uskotuksi tai tekijän tuomio on ollut mitätön, sekä siinä, että ei ole saanut riittävää psykiatrista ja psykoterapeuttista hoitoa. Tässä on jätetty itsetuhoinen käytös, joka johtuu koetusta vääryydestä, hoitamatta, enkä voi ymmärtää, että yksikään psykiatri on lähtenyt vieläpä näin nuoren ihmisen kohdalla tällaista puoltamaan.

Toiseksi sen takia, että kun tietää, mikä todellisuus ja priorisointi tuolla osastoilla nytkin vallitsee, käytännössä salliminen johtaisi siihen, että heikoimmille ja sairaimmille vanhuksille alettaisiin hienovaraisesti vihjailla asiasta ja niille, jotka haluaisivat elää ja saada hoitoa, kävisi vaikeammaksi sosiaalisesti vaatia oikeuksiaan, etenkin kun on muutenkin sairas ja heikko ja riippuvainen näistä, jotka antavat ymmärtää, että kuolemanpiikkikin on vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Koska Jumala on elämän ja kuoleman Herra.

Tiesittekö että on olemassa tosi hyviä kivunlievityslääkkeitä?

Niitä vaan ei välttämättä käytetä.

Miksihän?

Kaikilla vahvoilla lääkkeillä on myös sivuvaikutuksia, enkä itse ainakaan haluaisi elää elämää joka olisi siedettävää vain vahvasti lääkittynä. Toinen asia on, että on muitakin syitä haluta kuolla kuin kovat kivut. Esim neliraajahalvaus, etenevä hermostorappeumasairaus yms. 

Vierailija kirjoitti:

Koska Jumala on elämän ja kuoleman Herra.

Tiesittekö että on olemassa tosi hyviä kivunlievityslääkkeitä?

Niitä vaan ei välttämättä käytetä.

Miksihän?

Mitä lisäarvoa ja gloriaa sinun jumalasi saa siitä, että ihmiset kärsivät epäinhimillisiä asioita loppuelämänsä parantumattomasti sairaina sen sijaan että saisivat rauhallisen, kivuttoman ja arvokkaan kuoleman valitsemallaan hetkellä läheisten ympäröimänä?

Miten nämä eutanasian vastustajat kohtelevat sairasta kituvaa lemmikkiään? Katsovat itsekkäänä vierestä vaikka eläinlääkäri suosittelee eutanasiaa?

Tässä eutanasian mahdollisuudessa kyllä eläimiä yleensä kohdellaan inhimillisemmin kuin ihmisiä, vaikka muuten ihmiset katsotaan olevan etusijalla ja "tärkeämpiä".

Vierailija kirjoitti:

itse en ole eutanasiaa vastaan kirjoitti:

Monet varmasti pelkäävät sitä, että kyseisestä systeemiä alettaisiin väärinkäyttämään

Aika nopeasti köyhyyttä aletaan hoitamaan eutanasialla. Kohta potilaan suostumus ei ole pakollinen. Uuniin vain köyhät.

Onpa heikko esitys. Luuletko ettei tällainen yhteiskunta voisi kehittyä, vaikka eutanasia sairaille olisi kiellettyä? Luuletko, että arvokkaan kuoleman kieltäminen yksiltä suojaisi ikuisesti toisia arvottomalta kuolemalta? Estät julmuutta julmuudella?

Kuulemma tulee kyllä ihan omia aikojaan. Sitä ei ole tarpeen nopeuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän mielestänne oikein, että vanhan ja sairaan ihmisen annetaan kuolla vaikka keuhkokuumeeseen, eikä aloiteta hengityskonehoitoa, vaikka nuoremmalle ja terveemmälle näin tehtäisiin?

tässä huomataan taas tietämättömyys mistä kärsivät kärsii... Eutanasiaa ei käytetä tälläisiin tilanteisiin.. valoja päähän tai opiskelemaan aiheesta... 

En ole lainkaan tietämätön asiasta😀

Pointti oli se, että ihmisen annetaan kuolla, jos ei ole realistista toivoa paranemisesta. Ei eutanasia ole yksiselitteisesti hoitamisen vastakohta vaan hoitamatta jättäminen. Kuolinapu voisi olla monelle inhimillisempää kun aktiivisen hoidon lopettaminen.

Tässäkin sinun tulee tietää se, että eutanasiaa ei tulla käyttämään kuin ehkä 5% sairauksiin, joihin se todella kuuluu ja auttamaan niitä ihmisiä, joilla ei ole valitettavasti enään mitään tehtävissä. Eutanasiaan kuuluu monia kymmeniä yhteistyössä tekeviä ihmisiä yhtä keissiä vastaan, se sisältää monia testejä, analyysejä, kokouksia keskuteluja ja palavereita. Eutanasiaan päädytään eikä se ole hoitamatta jättämistä vaan pitkään harkittuna asiakaslähtöistä toimintaan ja potilaan itsemäärämisoikeuden kunnioittamista. Tilanteet tietysti, joissa potilas on tiedoton eikä kykene vastaamaan on katsottava erikseen mutta siihenkin on monet keskustelut, tutkinnot, lausunnot ja diagoosit ,omaiset tukemassa päätöstä, kukaan lääkäri ei tee eutanasia päätöstä koskaan yksin. 

Et tainnut ymmärtää tekstiäni, mutta ei se mitään 😀

tai sitten sinun tulisi tietää keskusteltavasta asiasta hieman enemmän ennekuin kommentoit

Uskallan väittää, että tiedän aiheesta aika paljon enemmän kuin moni muu, luultavasti mukaan lukien sinut.

Tämä "kohta tapetaan sitten kaikki" on aivan yhtä looginen kuin sukupuolineutraalin avioliiton johtavan lemmikkien kanssa avioitumiseen.

No minäpä vastaan. Siinä kävisi niin kuin aborttien kanssa, laki muuttuisi koko ajan väljemmäksi. Esim vammaisabortit tarkoitettiin aikoinaan vain elinkelvottomille (Esim aivot puuttuivat). Nykyään saa pelkästään esim vain downin syndrooman perusteella. En vain pysty luottamaan ja uskomaan että eutanasia jäisi vain parantumattomasti sairaille. Historia toistaa itseään.

Se mikä eläimelle tehtynä on eläinrääkkäystä on ihmisien kohdalla inhimillisyyttä. Eläinrääkkäyksestä saa tuomion, pienen vain. Olet armelias jos annat eläimen lähteä pois, jos ei ole muuta kuin kärsimystä edessä ja näin tehdään.  Mutta vaikka ihminen rukoilisi kuukausia kuolemaa, hän ei sitä saa, koska on "inhimillistä" jatkaa kidutusta. Meillä on sairas yhteiskunta.