Teini iskee aina vanhemman heikkoihin kohtiin suuttuessaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tapahtumapaikka Porvoo?

0/5

Siis mikä tässä sinusta viittaa provoon? En tajua. Ap

Jos sinä et ole ketjussa hääräävä trolli, niin sitten se on joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ollut kolme teiniä, yksi vielä tulossa. Mutta kukaan ei lähtisi pilkkaamaan vanhempiensa noin. Ei hyvä heiluisi.

Olet ankara kasvattaja ja teinisi ehkä haluaisivat sanoa sinulle pari valittua sanaa, mutta eivät uskalla.

En kehuisi asialla.

Vierailija kirjoitti:

eli pakota keksimään muita keinoja toimia ristiriitatilanteissa, ota sanoilta voima pois. ihminenhän on ilkeä kun haluaa keskustelun loppuvan tai shokeerata toisen hiljaiseksi.

Jep ja sitten voit jokaisessa uudessa samanlaisessa tilanteessa heti sanoa että 'aijjaa sulla on vieläkin toi lapsellinen menetelmä käytössä', ja otat siltä jotain etuuksia lisää pois joka kerta. nyt kun se tietää ettei enää tehoa, niin luulisi tulevan muutos. voit jo melkein nauraa niille loukkauksille kun olet tehnyt selväksi ettei tehoa. kyllä se oppii.

Siis "heikko kohta" tarkoittaa henkilökohtaisuuksiin menemistä? Juu, ei kävisi meillä ollenkaan, eikä kumpikaan mitään sellaista edes yritä.

Tuon "raivarin" aikana on turha puhua asiasta, mutta varmaan voisi sanoa jotain tyyliin: "en kuuntele tuollasta sontaa, palataan tähän myöhemmin.." Sitten kun teini on rauhoittunut, voisi yrittää puhua asiasta. Toisen tai viimeistään kolmannen kerran jälkeen tulisi seuraamuksia (kännykkäkieltoa tai muuta) mutta tuollaista ei tule sietää yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkeistä ketjussa, täytyy miettiä asiaa ja puhua vielä huomenna. Nyt kun puhuin teinille siitä miten toi tyyli ei ole ok, teini oli täysin vailla katumusta ja tokaisi vain kasvata paksumpi nahka.

Teini taitaa olla omassa vertaisyhtrisössään haukkumisen kohteena koska vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä?

Teinit haukkuvat toisiaan mitä käsittämätömimpien syiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Onko tapahtumapaikka Porvoo?

0/5

Puolella teini-ikäisiä omaavilla suomalaistalouksia on ihan sama ongelma Hangosta Käsivarteen saakka.

Sitä tosin ei myönnetä koska se oma lapsi on aina maailman kiltein ja ajattelevaisin jne.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkeistä ketjussa, täytyy miettiä asiaa ja puhua vielä huomenna. Nyt kun puhuin teinille siitä miten toi tyyli ei ole ok, teini oli täysin vailla katumusta ja tokaisi vain kasvata paksumpi nahka.

"Huomaatko, juuri tuota tarkoitin... Sitä paitsi, mitä väliä minun nahkani paksuudella on. Toivon vain omasta puolestasi, että et jatka tuota tyyliä kaikkiin elämäsi ihmisiin. Kun et voi tietää kuinka paksu nahka heillä on."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Kyllä teiniä saa opettaa, että jos jotain elämässä haluaa, niin pitää oppia pyytämään nätisti.

Jep. Ethän sinä työelämässä voi ruveta kirkumaan kitarisat vilkkuen ja sylki lentäen ties mitä halveerauksia, kun asiat ei mene mielen mukaan. Tulee kenkää äkkiä.

Tai parisuhteessa ruveta rääkymään puolisolle tai lapsille joka kerta, kun ei mene asiat omalla tavalla, jos haluat onnellisen parisuhteen ja tervejärkiseksi kasvavat lapset.

Onko tämä se sama joka potkaisi isäänsä munille?

Minun tekee joskus mieli sivaltaa puolisoani niihin haavoittuviimpiin kohtiin. En tietenkään tee niin. Mutta kyseinen halu kumpuaa tilanteissa, joissa koen, ettei puoliso välitä minusta tai ei kuuntele minulle jotain tärkeää asiaa. Esim. jos hän on loukannut minua jotenkin, ja minulle asia näyttäytyy siten ettei häntä edes kiinnosta, vaikka olisikin loukannut minua. Jotenkin olo on tosi epätoivoinen ja kädetön. Silloin toivon, että saisin edes jonkin reaktin hänessä aikaan, ja kieltämättä myös toivon sitä, että hänestäkin tuntuisi pahalta (jotta hän ymmärtäisi, että minusta tuntuu pahalta).

Mutta minulla onkin paljon ongelmia sen kanssa, etten usko kenenkään välittävän minusta aidosti. Tiedostan jossain määrin "testaavani" etenkin puolisoni rajoja. Välittääkö hän vielä, vaikka näytän haavoittuvuuteni, ja vaikka olen rasittava ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Mikä tuossa on uhkailua? Sekö, että pyydetään hillitsemään itseään?

Läpensä uhkailua ja vallan käyttöä:

http://

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla? Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

Uhkailu ja vallan käyttö on sitä, että ”otan sinulta kännykän pois, jos puhut noin” tai ”ensi viikolla et saa tämän takia viikkorahaa”.

Kysymykset ilman sanktioita ei ole uhkailua. Etenkään jos et ole itse suuttunut.

Jos tuo on uhkailua, niin sekin on uhkailua, kun 2-vuotias pyytää pöydässä maitoa, etkä anna sitä ennenkuin lapsi sanoo ”saisinko maitoa kiitos”.

Hyvä tavaton sentäs, kun toiselta ei saa enää edes kysyä mitään ilman, että se koetaan uhkailuksi!

Uhkailua on kaikki millä yritetään vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin. Tässä suoraan vitattiin jonkin saamiseen hyvän käytöksen palkintona. Käänteisesti on uhkaus et saa jotain jos et köyttäydy kuten haluan.

Kasvattajan ei pitäisi sanoa noin.  

Tuollainen "kevyt uhkailu" on toiseksi paras keino ja tarkoitettu heille, jotka on laiminlyöneet kasvatuksen siinä määrin että mikään tunteisiin ja empatiaan vetoaminen ei toimi. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkeistä ketjussa, täytyy miettiä asiaa ja puhua vielä huomenna. Nyt kun puhuin teinille siitä miten toi tyyli ei ole ok, teini oli täysin vailla katumusta ja tokaisi vain kasvata paksumpi nahka.

Olet laiminlyönyt lapsesi kasvatuksen tai sitten kasvattanut väärin. 

Ei kovin älykästä sanoa teinille että tuo tyyli ei ole ok. Ajattelitko että teinisi on niin tyhmä, ettei sitä itse tajua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Mikä tuossa on uhkailua? Sekö, että pyydetään hillitsemään itseään?

Läpensä uhkailua ja vallan käyttöä:

http://

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla? Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

Uhkailu ja vallan käyttö on sitä, että ”otan sinulta kännykän pois, jos puhut noin” tai ”ensi viikolla et saa tämän takia viikkorahaa”.

Kysymykset ilman sanktioita ei ole uhkailua. Etenkään jos et ole itse suuttunut.

Jos tuo on uhkailua, niin sekin on uhkailua, kun 2-vuotias pyytää pöydässä maitoa, etkä anna sitä ennenkuin lapsi sanoo ”saisinko maitoa kiitos”.

Hyvä tavaton sentäs, kun toiselta ei saa enää edes kysyä mitään ilman, että se koetaan uhkailuksi!

Uhkailua on kaikki millä yritetään vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin. Tässä suoraan vitattiin jonkin saamiseen hyvän käytöksen palkintona. Käänteisesti on uhkaus et saa jotain jos et köyttäydy kuten haluan.

Kasvattajan ei pitäisi sanoa noin.  

Tuollainen "kevyt uhkailu" on toiseksi paras keino ja tarkoitettu heille, jotka on laiminlyöneet kasvatuksen siinä määrin että mikään tunteisiin ja empatiaan vetoaminen ei toimi. 

Koko elämä on sitten uhkailua: myyntityö, johtaminen ja kaikki opettajien toiminta. Myyjä vetoaa tunteisiin, jotta pystyy vaikuttamaan toisen päätöksiin. Johtaja vetoaa direktio-oikeuteen, jotta pystyy ohjaamaan toisen tekemistä. Ja opettaja sanoo myöhässä palauttamisen alentavan arvosanaa, jotta saa opiskelijat toimimaan tahtonsa mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Mikä tuossa on uhkailua? Sekö, että pyydetään hillitsemään itseään?

Läpensä uhkailua ja vallan käyttöä:

http://

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla? Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

Uhkailu ja vallan käyttö on sitä, että ”otan sinulta kännykän pois, jos puhut noin” tai ”ensi viikolla et saa tämän takia viikkorahaa”.

Kysymykset ilman sanktioita ei ole uhkailua. Etenkään jos et ole itse suuttunut.

Jos tuo on uhkailua, niin sekin on uhkailua, kun 2-vuotias pyytää pöydässä maitoa, etkä anna sitä ennenkuin lapsi sanoo ”saisinko maitoa kiitos”.

Hyvä tavaton sentäs, kun toiselta ei saa enää edes kysyä mitään ilman, että se koetaan uhkailuksi!

Uhkailua on kaikki millä yritetään vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin. Tässä suoraan vitattiin jonkin saamiseen hyvän käytöksen palkintona. Käänteisesti on uhkaus et saa jotain jos et köyttäydy kuten haluan.

Kasvattajan ei pitäisi sanoa noin.  

Tuollainen "kevyt uhkailu" on toiseksi paras keino ja tarkoitettu heille, jotka on laiminlyöneet kasvatuksen siinä määrin että mikään tunteisiin ja empatiaan vetoaminen ei toimi. 

Tunteisiin vetoaminen on manipulaatiota. Syyllistäjät käyttävät sitä.

Uhkailu aiheuttaa lapselle vähemmän traumoja kuin manipulointi. Koska se on läpinäkyvää, ja sen pystyy osoittamaan.

Kestäkää. On normaalia että teinin vanhemmat ovat tyhmiä idareita.

Teinit alkavat kasvaa omiksi itsekseen ja siksi on pakko katkoa napanuora. Pahin mitä vanhempi voi tehdä, on vetää siitä herne nekkuun.

Rajat, rakkaus ja pitkä pinna. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Mikä tuossa on uhkailua? Sekö, että pyydetään hillitsemään itseään?

Läpensä uhkailua ja vallan käyttöä:

http://

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla? Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

Uhkailu ja vallan käyttö on sitä, että ”otan sinulta kännykän pois, jos puhut noin” tai ”ensi viikolla et saa tämän takia viikkorahaa”.

Kysymykset ilman sanktioita ei ole uhkailua. Etenkään jos et ole itse suuttunut.

Jos tuo on uhkailua, niin sekin on uhkailua, kun 2-vuotias pyytää pöydässä maitoa, etkä anna sitä ennenkuin lapsi sanoo ”saisinko maitoa kiitos”.

Hyvä tavaton sentäs, kun toiselta ei saa enää edes kysyä mitään ilman, että se koetaan uhkailuksi!

Uhkailua on kaikki millä yritetään vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin. Tässä suoraan vitattiin jonkin saamiseen hyvän käytöksen palkintona. Käänteisesti on uhkaus et saa jotain jos et köyttäydy kuten haluan.

Kasvattajan ei pitäisi sanoa noin.  

Tuollainen "kevyt uhkailu" on toiseksi paras keino ja tarkoitettu heille, jotka on laiminlyöneet kasvatuksen siinä määrin että mikään tunteisiin ja empatiaan vetoaminen ei toimi. 

Häh? Vain tunteiden manipulointi on oikea vaihtoehto vaikuttaatoisen ihmisen päätöksiin?

Yrität herättää häpeän tunnetta, vaikkakin hienovaraisesti ”tarkoitettu heille, jotka ovat laiminlyöneet kasvatuksen”.

Sori, mutta moinen narsistinen toimintatapa ei tehoa minuun.

Vierailija kirjoitti:

Kestäkää. On normaalia että teinin vanhemmat ovat tyhmiä idareita.

Teinit alkavat kasvaa omiksi itsekseen ja siksi on pakko katkoa napanuora. Pahin mitä vanhempi voi tehdä, on vetää siitä herne nekkuun.

Rajat, rakkaus ja pitkä pinna. Tsemppiä.

Siksihän teinit rääkyvät ja kipuilevat koska kehitystehtävänä on irroittautua vanhemmista. Muutaman vuoden prosessi mutta parempi niin kuin itsenäistymätön aikuinen.

Kun kerroin lääkärille teinini rähjäämisestä hän paljasti aina lähteneensä kävelylenkille kylmän rauhallisesti. Yleensä mörrimöykky oli rauhoittunut sillä välin kun äiti kävi lenkillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että sattuu kun sanotaan osuvasti, tuli se minkäikäisen suusta tahansa, mutta pystytkö mitenkään ajattelemaan että kyseessä on kuitenkin lapsi. Saattaa olla fiksu ja kyetä havainnoimaan ympäristöään tarkkanäköisestikin, mutta ei kuitenkaan vielä ymmärrä elämää kokonaisvaltaisesti eikä sitä miten vaikeaa oikea aikuisen elämä voi olla. Eli koeta ignoorata, olla itse se aikuinen!

Ongelma ei ole se että minuun sattuisi se heikko kohta koska en minä oikeasti piittaa teinin mielipiteestä kyseeseen asiaan. Ongelma on se ettei ihmissuhteissa käy tuolla lailla toimia ja se satuttaa että oon onnistunut kasvattamaan tuollaisen heikkoon kohtaan potkaisijan. Mutta joo, jospa koettaisi pitää asian mittasuhteissaan ja jatketaan harjoituksia. Ap

Ei tuossa välttämättä ole kasvatuksesta kyse. Mulla ei ole (vielä) teinejä, mutta olin itse teininä todella epävarma itsestäni ja lisäksi koulukiusattu, ja olisin voinut ahtaalle jouduttuani sanoa äidilleni jotain ilkeää, ihan vaan siksi että tunsin itseni huonoksi enkä siksi kestänyt mitään kritiikkiä. Aikuisena olen ollut ihan normaali, empaattinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Mikä tuossa on uhkailua? Sekö, että pyydetään hillitsemään itseään?

Läpensä uhkailua ja vallan käyttöä:

http://

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla? Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

Uhkailu ja vallan käyttö on sitä, että ”otan sinulta kännykän pois, jos puhut noin” tai ”ensi viikolla et saa tämän takia viikkorahaa”.

Kysymykset ilman sanktioita ei ole uhkailua. Etenkään jos et ole itse suuttunut.

Jos tuo on uhkailua, niin sekin on uhkailua, kun 2-vuotias pyytää pöydässä maitoa, etkä anna sitä ennenkuin lapsi sanoo ”saisinko maitoa kiitos”.

Hyvä tavaton sentäs, kun toiselta ei saa enää edes kysyä mitään ilman, että se koetaan uhkailuksi!

Uhkailua on kaikki millä yritetään vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin. Tässä suoraan vitattiin jonkin saamiseen hyvän käytöksen palkintona. Käänteisesti on uhkaus et saa jotain jos et köyttäydy kuten haluan.

Kasvattajan ei pitäisi sanoa noin.  

Tuollainen "kevyt uhkailu" on toiseksi paras keino ja tarkoitettu heille, jotka on laiminlyöneet kasvatuksen siinä määrin että mikään tunteisiin ja empatiaan vetoaminen ei toimi. 

Koko elämä on sitten uhkailua: myyntityö, johtaminen ja kaikki opettajien toiminta. Myyjä vetoaa tunteisiin, jotta pystyy vaikuttamaan toisen päätöksiin. Johtaja vetoaa direktio-oikeuteen, jotta pystyy ohjaamaan toisen tekemistä. Ja opettaja sanoo myöhässä palauttamisen alentavan arvosanaa, jotta saa opiskelijat toimimaan tahtonsa mukaisesti.

Tunteisiin vetoaminen on sitä että kertoo haistatelijalle että haistatelu tuntu pahalta. "Minusta tuntuu pahalta kun sanot noin".

Onko tätä tosiaankin niin vaikea ymmärtää?

Jos ymmärrys on tasolla mitä esität, niin ei ihme ettei kasvatus onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla?

Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

En keksi muutakaan kuin että horjutat teiniä kysymällä jotain sellaista, mitä hän ei osaa odottaa.

Ja jos pystyt ennakoimaan ne tilanteet, joissa teini suuttuu, niin pohjusta etukäteen: mä tiedän, että sä et tule pitämään tästä, mutta mitä paremmin pystyt hillitsemään itsesi ja mitä nätimmin puhut, niin sitä nopeammin tilanne ratkeaa.

Ei näin kuten esität. Teini aikuistuu ja hänelle pitää antaa lisää vapauksia ilman että hänen pitää niistä taistella. Tuo uhkaileminen on viimeinen, mitä pitäisi tehdä. Ei ole tarkoitus että teinistä tulisi osapuoli vaan idea on puhaltaa yhteiseen hiileen. Vanhemman pitää kyetä luopumaan määräysvallastaan. Mielummin niin ettei edes tule yhteentörmäyksiä.

Mikä tuossa on uhkailua? Sekö, että pyydetään hillitsemään itseään?

Läpensä uhkailua ja vallan käyttöä:

http://

Vierailija kirjoitti:

Kysy, mihin sinä pyrit, kun haukut noin? Haluatko, että minäkin haukun sinua samalla tavalla? Kysy, mitä sinä haluat? Luuletko saavasi sen tällä tavalla? Luuletko, että annan mitä haluat, jos puhut noin? Vai voisitko uskoa, että saat nopeammin, jos pyydät kauniisti?

Uhkailu ja vallan käyttö on sitä, että ”otan sinulta kännykän pois, jos puhut noin” tai ”ensi viikolla et saa tämän takia viikkorahaa”.

Kysymykset ilman sanktioita ei ole uhkailua. Etenkään jos et ole itse suuttunut.

Jos tuo on uhkailua, niin sekin on uhkailua, kun 2-vuotias pyytää pöydässä maitoa, etkä anna sitä ennenkuin lapsi sanoo ”saisinko maitoa kiitos”.

Hyvä tavaton sentäs, kun toiselta ei saa enää edes kysyä mitään ilman, että se koetaan uhkailuksi!

Uhkailua on kaikki millä yritetään vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin. Tässä suoraan vitattiin jonkin saamiseen hyvän käytöksen palkintona. Käänteisesti on uhkaus et saa jotain jos et köyttäydy kuten haluan.

Kasvattajan ei pitäisi sanoa noin.  

Tuollainen "kevyt uhkailu" on toiseksi paras keino ja tarkoitettu heille, jotka on laiminlyöneet kasvatuksen siinä määrin että mikään tunteisiin ja empatiaan vetoaminen ei toimi. 

Koko elämä on sitten uhkailua: myyntityö, johtaminen ja kaikki opettajien toiminta. Myyjä vetoaa tunteisiin, jotta pystyy vaikuttamaan toisen päätöksiin. Johtaja vetoaa direktio-oikeuteen, jotta pystyy ohjaamaan toisen tekemistä. Ja opettaja sanoo myöhässä palauttamisen alentavan arvosanaa, jotta saa opiskelijat toimimaan tahtonsa mukaisesti.

Tunteisiin vetoaminen on sitä että kertoo haistatelijalle että haistatelu tuntu pahalta. "Minusta tuntuu pahalta kun sanot noin".

Onko tätä tosiaankin niin vaikea ymmärtää?

Jos ymmärrys on tasolla mitä esität, niin ei ihme ettei kasvatus onnistu.

Onko sinun mielestäsi tuo häpäisevä käytös hyväksyttävää? ”Ei ihme, ettei kasvatus onnistu.... eli olet huono äiti... eli olet surkea ihminen....”.

Outoa, että näin puhuva ihminen pitää itseään esimerkillisenä.