Listataan pahimpia nettideittikokemuksia!

.

Ei ole muita kuin huonoja kokemuksia. Pelkkiä valheita, tyhjiä lupauksia, ghostausta... ei kiitos koskaan enää.

Juttelin erään miehen kanssa aika pitkään ennen kuin nähtiin. Olisin itse mieluusti vaihtanut kuvia ennen näkemistä mutta mies ei millään halunnut. Hän paljastuikin sitten ihan erilaiseksi mitä oli kuvaillut, ei hän varsinaisesti ollut ruma, mutta todella erikoiset piirteet ja ei tosiaan yhtään sellainen mitä oli väittänyt olevansa. Lisäksi painosti etenemään kamalan nopeasti, olisi halunnut aloittaa seurustelun jo ensitreffeiltä, ja kun minä en, niin suuttui. Selitin hänelle myöhemmin kohteliaasti, ettei nyt syttynyt kummempia tunteita ja hän loukkaantui siitä. Laittoi viestin, jossa oli listannut kaikki asiat mitä minun pitäisi parantaa itsessäni (lol) ja että toivottavasti löydän itselleni jonkun vähemmän täydellisen miehen. 

Ehkä tänne voi jakaa myös tinder-kokemuksia. Ahdistaa jos tyyliin 5 min juttelun jälkeen aletaan jo laitella sydämiä tai sanotaan miten ihana olen tms. Ei jonkun 5 minuutin perusteella voi vielä sanoa ketään ihanaksi, kun ei tiedä toisesta yhtään mitään.

Samaa kategoriaa ne jotka tykittävät heti alkuun jotain "oispa oma kulta ketä halia" settiä. Tulee vaan sellainen olo että ko. miehellä taitaa olla aika kova läheisyyspula.

up

Vierailija kirjoitti:

Juttelin erään miehen kanssa aika pitkään ennen kuin nähtiin. Olisin itse mieluusti vaihtanut kuvia ennen näkemistä mutta mies ei millään halunnut. Hän paljastuikin sitten ihan erilaiseksi mitä oli kuvaillut, ei hän varsinaisesti ollut ruma, mutta todella erikoiset piirteet ja ei tosiaan yhtään sellainen mitä oli väittänyt olevansa. Lisäksi painosti etenemään kamalan nopeasti, olisi halunnut aloittaa seurustelun jo ensitreffeiltä, ja kun minä en, niin suuttui. Selitin hänelle myöhemmin kohteliaasti, ettei nyt syttynyt kummempia tunteita ja hän loukkaantui siitä. Laittoi viestin, jossa oli listannut kaikki asiat mitä minun pitäisi parantaa itsessäni (lol) ja että toivottavasti löydän itselleni jonkun vähemmän täydellisen miehen. 

Erikoisia ovat myös ne, jotka ilmoittavat ensitreffien jälkeen, ettei halua ryhtyä suhteeseen kanssani. Mietin aina, että mitähän jos he olisivat halunneet alkaa suhteeseen kanssani niiden ensitreffien jälkeen. Olisivatko kolmannet treffit kenties alttarilla?

En enää ikinä lähde kahville kenenkään kanssa. Kaikista kiusallisimmat treffit ovat nimenomaan kahvilassa. Istu siinä epämukavasti pienellä pöydällä hörppien tulikuumaa kahvia (nopeasti vielä, jos ahdistaa), hypistele servettiä ja hämmennä lusikalla sokeritonta kahvia. Totta kai kahviloissa on aina myös suunnattoman suuret kellot, jotka pakostakin vetävät katseen itseensä. Etenkin jos ahdistaa. Mitä sitten tehdään, kun kahvi loppuu? Juodaanko sitä lisää, vai lähdetäänkö menemään? Taidenäyttelyt, stand-up tai ihan vain drinkki jossain kivassa paikassa toimivat huomattavasti paremmin. Jopa 20 km vaellus ensitreffeillä on osoittautunut vähemmän kiusalliseksi, kuin Kulta Mokan ryystäminen Aamuruskossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin erään miehen kanssa aika pitkään ennen kuin nähtiin. Olisin itse mieluusti vaihtanut kuvia ennen näkemistä mutta mies ei millään halunnut. Hän paljastuikin sitten ihan erilaiseksi mitä oli kuvaillut, ei hän varsinaisesti ollut ruma, mutta todella erikoiset piirteet ja ei tosiaan yhtään sellainen mitä oli väittänyt olevansa. Lisäksi painosti etenemään kamalan nopeasti, olisi halunnut aloittaa seurustelun jo ensitreffeiltä, ja kun minä en, niin suuttui. Selitin hänelle myöhemmin kohteliaasti, ettei nyt syttynyt kummempia tunteita ja hän loukkaantui siitä. Laittoi viestin, jossa oli listannut kaikki asiat mitä minun pitäisi parantaa itsessäni (lol) ja että toivottavasti löydän itselleni jonkun vähemmän täydellisen miehen. 

Erikoisia ovat myös ne, jotka ilmoittavat ensitreffien jälkeen, ettei halua ryhtyä suhteeseen kanssani. Mietin aina, että mitähän jos he olisivat halunneet alkaa suhteeseen kanssani niiden ensitreffien jälkeen. Olisivatko kolmannet treffit kenties alttarilla?

En enää ikinä lähde kahville kenenkään kanssa. Kaikista kiusallisimmat treffit ovat nimenomaan kahvilassa. Istu siinä epämukavasti pienellä pöydällä hörppien tulikuumaa kahvia (nopeasti vielä, jos ahdistaa), hypistele servettiä ja hämmennä lusikalla sokeritonta kahvia. Totta kai kahviloissa on aina myös suunnattoman suuret kellot, jotka pakostakin vetävät katseen itseensä. Etenkin jos ahdistaa. Mitä sitten tehdään, kun kahvi loppuu? Juodaanko sitä lisää, vai lähdetäänkö menemään? Taidenäyttelyt, stand-up tai ihan vain drinkki jossain kivassa paikassa toimivat huomattavasti paremmin. Jopa 20 km vaellus ensitreffeillä on osoittautunut vähemmän kiusalliseksi, kuin Kulta Mokan ryystäminen Aamuruskossa.

Niinpä! Samaten ravintolassa syöminen ensitreffeillä, ei enää ikinä.

Minulla ne olivat kiusallisimmat treffit koskaan, sillä mies oli valinnut jonkun vähän fiinimmän ja oikeasti todella romattisen kynttiläillallisen - mutta ei ensitreffeillä ole vielä sitä tunnelmaa mitä sellainen paikka vaatisi. Se oli vain todella kiusallista ja myökin ahdistavaa ensitreffeillä kun mitään syvempiä tunteita ei vielä ollut, eikä tullut. Ravintolassa ei ollut lisäksemme ketään muita joten ruoka tuli hyvin nopeasti. Sen jälkeen oli juuri tuo sama ongelma; mitä nyt? Voinko lähteä heti pois vai onko pakko jäädä vielä hypistelemään servettejä vähäksi aikaa? Ei se ollut kovin luontevaa istua jossain kynttiläillallisella heti alkuun.

"Vaikutat niin ihanalta naiselta" -kommentti tinderissä. 

Mulla ei ole profiilissani mitään esittelyä, pari kuvaa vain. Ollaan ehditty jutella ne perus "mitäs sä, no ei mitään ihmeellistä, entäs sä, no emmäkää mitään kummempia" ja sitten tulee toi. Millä perusteella mä olen niin ihana? Siksikö että vastasin, että eipä tässä mitään ihmeitä? Mun parin kuvan perusteella? Olisiko täällä ketään miestä, joka osaisi selittää tuon kommentin noin aikaisessa vaiheessa? Sen jälkeen alkoi tulla sydämiä ja pusuhymiöitä, mitkä mä itse rinnastan vasta sille tasolle, kun oikeasti ollaan jo suunnilleen yhdessä. Ei tyypille, ketä ei ole koskaan edes tavannut.

Ymmärtäisin sen hyvin siis jonkun oikeasti pidemmän jutustelun jälkeen, mutta noin alussa se tuntuu vaan todella oudolta tai siltä, että kuka tahansa kelpaa sitten, tai ei edes yritä tutustua paremmin. Tai että tyyppi etsii ns "väkisin" parisuhdetta tai naista, kun heti on jakamassa noin ylitsevuotavia kehuja. Minusta on ok ja pitääkin kehua, jos siihen on syytä, mutta ei ketään voi oikeasti tuntea jonkun minuutin mittaisen "mitäs sä" perusteella vielä noin hyvin. 

Apua, mä oon just lähdössä nettideiteille. Kahvilaan!

Vierailija kirjoitti:

Apua, mä oon just lähdössä nettideiteille. Kahvilaan!

Älä huoli! Jos tuntuu että teillä synkkaa (ja tiedät minkä näköinen tyyppi siellä on) niin tuskin se sitten on kovin kiusallista. Mulla se oli kiusallista vain silloin, kun toinen ei ollutkaan yhtään sellainen mitä oli sanonut olevansa ja yritin vain piilottaa sen että sen ulkonäkö oli itselle hirveä pettymys. Eikä juttu oikein livenä luistanut ollenkaan. Jonkun toisen kanssa taas se oli ihan luontevaa ja ei yhtään kiusallista.

Tsemppiä! Hyvin se menee! Kerro sitten miten meni. :)

Vierailija kirjoitti:

"Vaikutat niin ihanalta naiselta" -kommentti tinderissä. 

Mulla ei ole profiilissani mitään esittelyä, pari kuvaa vain. Ollaan ehditty jutella ne perus "mitäs sä, no ei mitään ihmeellistä, entäs sä, no emmäkää mitään kummempia" ja sitten tulee toi. Millä perusteella mä olen niin ihana? Siksikö että vastasin, että eipä tässä mitään ihmeitä? Mun parin kuvan perusteella? Olisiko täällä ketään miestä, joka osaisi selittää tuon kommentin noin aikaisessa vaiheessa? Sen jälkeen alkoi tulla sydämiä ja pusuhymiöitä, mitkä mä itse rinnastan vasta sille tasolle, kun oikeasti ollaan jo suunnilleen yhdessä. Ei tyypille, ketä ei ole koskaan edes tavannut.

Ymmärtäisin sen hyvin siis jonkun oikeasti pidemmän jutustelun jälkeen, mutta noin alussa se tuntuu vaan todella oudolta tai siltä, että kuka tahansa kelpaa sitten, tai ei edes yritä tutustua paremmin. Tai että tyyppi etsii ns "väkisin" parisuhdetta tai naista, kun heti on jakamassa noin ylitsevuotavia kehuja. Minusta on ok ja pitääkin kehua, jos siihen on syytä, mutta ei ketään voi oikeasti tuntea jonkun minuutin mittaisen "mitäs sä" perusteella vielä noin hyvin. 

Halus pildee. Oli kuitenkin sellainen herkkis.

T. Nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin erään miehen kanssa aika pitkään ennen kuin nähtiin. Olisin itse mieluusti vaihtanut kuvia ennen näkemistä mutta mies ei millään halunnut. Hän paljastuikin sitten ihan erilaiseksi mitä oli kuvaillut, ei hän varsinaisesti ollut ruma, mutta todella erikoiset piirteet ja ei tosiaan yhtään sellainen mitä oli väittänyt olevansa. Lisäksi painosti etenemään kamalan nopeasti, olisi halunnut aloittaa seurustelun jo ensitreffeiltä, ja kun minä en, niin suuttui. Selitin hänelle myöhemmin kohteliaasti, ettei nyt syttynyt kummempia tunteita ja hän loukkaantui siitä. Laittoi viestin, jossa oli listannut kaikki asiat mitä minun pitäisi parantaa itsessäni (lol) ja että toivottavasti löydän itselleni jonkun vähemmän täydellisen miehen. 

Erikoisia ovat myös ne, jotka ilmoittavat ensitreffien jälkeen, ettei halua ryhtyä suhteeseen kanssani. Mietin aina, että mitähän jos he olisivat halunneet alkaa suhteeseen kanssani niiden ensitreffien jälkeen. Olisivatko kolmannet treffit kenties alttarilla?

En enää ikinä lähde kahville kenenkään kanssa. Kaikista kiusallisimmat treffit ovat nimenomaan kahvilassa. Istu siinä epämukavasti pienellä pöydällä hörppien tulikuumaa kahvia (nopeasti vielä, jos ahdistaa), hypistele servettiä ja hämmennä lusikalla sokeritonta kahvia. Totta kai kahviloissa on aina myös suunnattoman suuret kellot, jotka pakostakin vetävät katseen itseensä. Etenkin jos ahdistaa. Mitä sitten tehdään, kun kahvi loppuu? Juodaanko sitä lisää, vai lähdetäänkö menemään? Taidenäyttelyt, stand-up tai ihan vain drinkki jossain kivassa paikassa toimivat huomattavasti paremmin. Jopa 20 km vaellus ensitreffeillä on osoittautunut vähemmän kiusalliseksi, kuin Kulta Mokan ryystäminen Aamuruskossa.

Niinpä! Samaten ravintolassa syöminen ensitreffeillä, ei enää ikinä.

Minulla ne olivat kiusallisimmat treffit koskaan, sillä mies oli valinnut jonkun vähän fiinimmän ja oikeasti todella romattisen kynttiläillallisen - mutta ei ensitreffeillä ole vielä sitä tunnelmaa mitä sellainen paikka vaatisi. Se oli vain todella kiusallista ja myökin ahdistavaa ensitreffeillä kun mitään syvempiä tunteita ei vielä ollut, eikä tullut. Ravintolassa ei ollut lisäksemme ketään muita joten ruoka tuli hyvin nopeasti. Sen jälkeen oli juuri tuo sama ongelma; mitä nyt? Voinko lähteä heti pois vai onko pakko jäädä vielä hypistelemään servettejä vähäksi aikaa? Ei se ollut kovin luontevaa istua jossain kynttiläillallisella heti alkuun.

Eräs miespuolinen ystäväni toimii näin:

1. treffit "aktiiviset", esim. kävely, taidenäyttely tms. Tällöin ei tule ongelmaa, että joutuisi pakosta pitämään katsekontaktia yllä, ja huomio pääsee luontaisesti vaeltelemaan ympäristössä, luoden luontevia keskustelunavauksia.

2. treffit elokuvissa, drinkillä tms. Hieman intiimimpää, kuin ensitreffit, mutta silti vapaus pitää etäisyyttä haluttaessa ja antaa huomion keskittyä myös muihin asioihin. Elokuvasta on luontevaa keskustella jälkikäteen, ja alkoholi rentouttaa, mikäli edelleen jännittää.

3. treffit ravintolassa tai toisen luona "kokaten ja saunoen". Jälleen astetta intiimimpää, ja oletuksena on, että kun on tänne asti päästy, molemminpuolinen kemia on olemassa. 

Mielestäni tämä on toimiva etenemistapa. Missä tahansa vaiheessa voi elekielellä antaa ymmärtää, onko kemiaa vaiko ei, ja viimeistään kolmansilla treffeillä sen oikeasti näkee. Tuskin siinä vaiheessa on enää olemassa samanlaista kiusallisuutta kuin vielä toisillakin treffeillä saattaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vaikutat niin ihanalta naiselta" -kommentti tinderissä. 

Mulla ei ole profiilissani mitään esittelyä, pari kuvaa vain. Ollaan ehditty jutella ne perus "mitäs sä, no ei mitään ihmeellistä, entäs sä, no emmäkää mitään kummempia" ja sitten tulee toi. Millä perusteella mä olen niin ihana? Siksikö että vastasin, että eipä tässä mitään ihmeitä? Mun parin kuvan perusteella? Olisiko täällä ketään miestä, joka osaisi selittää tuon kommentin noin aikaisessa vaiheessa? Sen jälkeen alkoi tulla sydämiä ja pusuhymiöitä, mitkä mä itse rinnastan vasta sille tasolle, kun oikeasti ollaan jo suunnilleen yhdessä. Ei tyypille, ketä ei ole koskaan edes tavannut.

Ymmärtäisin sen hyvin siis jonkun oikeasti pidemmän jutustelun jälkeen, mutta noin alussa se tuntuu vaan todella oudolta tai siltä, että kuka tahansa kelpaa sitten, tai ei edes yritä tutustua paremmin. Tai että tyyppi etsii ns "väkisin" parisuhdetta tai naista, kun heti on jakamassa noin ylitsevuotavia kehuja. Minusta on ok ja pitääkin kehua, jos siihen on syytä, mutta ei ketään voi oikeasti tuntea jonkun minuutin mittaisen "mitäs sä" perusteella vielä noin hyvin. 

Halus pildee. Oli kuitenkin sellainen herkkis.

T. Nainen

Onko nää niitä samoja jotka laittelee jotain "huomenta päivänsäde :3" kommentteja päivän juttelun jälkeen?

Mulla oli deittiprofiili kesällä. Tapailin joitakin ja toisten kanssa vain viestittelin. Mikään juttu ei edennyt sen pidemmälle paitsi lopulta yhden, jonka kanssa nyt seurustelen.

Nyt puoli vuotta myöhemmin nuo samat miehet, jotka ei olleet kesällä kovin kiinnostuneita, ovat alkaneet pommittaa viesteillä ja eivät lopeta jankkaamista vaikka kerron seurustelevani. Olen joutunut estämään heidät kikissä/whatsapissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, mä oon just lähdössä nettideiteille. Kahvilaan!

Älä huoli! Jos tuntuu että teillä synkkaa (ja tiedät minkä näköinen tyyppi siellä on) niin tuskin se sitten on kovin kiusallista. Mulla se oli kiusallista vain silloin, kun toinen ei ollutkaan yhtään sellainen mitä oli sanonut olevansa ja yritin vain piilottaa sen että sen ulkonäkö oli itselle hirveä pettymys. Eikä juttu oikein livenä luistanut ollenkaan. Jonkun toisen kanssa taas se oli ihan luontevaa ja ei yhtään kiusallista.

Tsemppiä! Hyvin se menee! Kerro sitten miten meni. :)

Mun kokemukseni mukaan pakotetuissa ympäristöissä se synkkaamisen löytäminen on hankalaa. Kuka tahansa pysty jutustelemaan niitä näitä, mutta itse en ainakaan koe oloani rennoksi tuiki tuntemattoman kanssa kiireisessä kahvilassa. Ihmiset ovat tietenkin erilaisia, mutta minä kaipaan jotain tekemistä ja näpeltämistä, muuten näprään servettiä, lusikkaa ja naputan pöytää. Todellinen luonteeni ei pääse esille, ja sitten harmittaa jos deittailu kivan tyypin kanssa tyssää siihen, että minä vaikutan ilmavaivaiselta ja neuroottiselta ADHD-keissiltä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tänne voi jakaa myös tinder-kokemuksia. Ahdistaa jos tyyliin 5 min juttelun jälkeen aletaan jo laitella sydämiä tai sanotaan miten ihana olen tms. Ei jonkun 5 minuutin perusteella voi vielä sanoa ketään ihanaksi, kun ei tiedä toisesta yhtään mitään.

Samaa kategoriaa ne jotka tykittävät heti alkuun jotain "oispa oma kulta ketä halia" settiä. Tulee vaan sellainen olo että ko. miehellä taitaa olla aika kova läheisyyspula.

Läheisyyden tarve, negatiivinen, check.

Minusta kyllä aika luonnollinen syy etsi parisuhdetta.

Täällä on jo 50 kertaa listattu nämä asiat, voisitko ap mieluummin lukea entisiä ketjuja kuin teettää meillä listat aina uudelleen.

Kävin tosi seksikkään ja kauniin naisen kanssa treffeillä hampurilaisilla ja drinkillä. Nainen hölötti kaiken mahdollisen esim huumekokeilunsa ja useat väkivaltaiset miehet.

Varmaan toisin päin olisi olleet kamalimmat treffit ikinä, mutta mua jotenkin kiinnosti jopa enemmän kun nainen oli niin hermona. Ei tavattu uusiksi tosin! Liian elämänkoululainen. Tiedän, olen sika.

Vierailija kirjoitti:

Kävin tosi seksikkään ja kauniin naisen kanssa treffeillä hampurilaisilla ja drinkillä. Nainen hölötti kaiken mahdollisen esim huumekokeilunsa ja useat väkivaltaiset miehet.

Varmaan toisin päin olisi olleet kamalimmat treffit ikinä, mutta mua jotenkin kiinnosti jopa enemmän kun nainen oli niin hermona. Ei tavattu uusiksi tosin! Liian elämänkoululainen. Tiedän, olen sika.

Niinkuin millä lailla sika? Ei huumekokeilut ja väkivaltaiset parisuhteet kyllä kenekään intoa lisää.

Ärsyttävintä kun deitti alkaa kertoa exästä, yhdenillansuhde-määristä tai puhuu vain itsestään. Nämä eivät ole päässeet yli erosta, suhteiden paljous on ainoastaan negaa ja kuka nyt yksinpuhelua jaksaa . Eräs jo kokeneempi herra pyysi ravintolaillalliselle. Menin mielelläni, oli kuitenkin suht kiinnostava mies. Kun oli laskun aika , tuli vaivaantunut olo. Hän sanoi, että edellisillä treffeillä nainen maksoi omat ruokansa, hän vain kuoharin. Aijaa.... Oli kuitenkin hyvässä ammatissa, joten pihtailu ei kyllä eduksi tässä kohtaa !