Mies ei halua puhua lastenhankinnasta
Olen nainen 33v ja suhteessa miehen kanssa, joka ei ole pystynyt puhumaan tulevaisuuden suunnitelmista tai lasten hankinnasta. Aihe on tabu. Olen pari kertaa ottanut lapsiasian puheeksi ja aina se on yhtä vaikeaa. Mies ei vaan yksinkertaisesti halua puhua asiasta ja ahdistuu. Lopulta minä itken ja sulkeudun. Olemme seurustelleet kolme vuotta, meillä on yhteinen omistusasunto. Molemmat vakituisessa työsuhteessa. Mies ehkä miettii liikaa toimeentuloa ja miten pärjättäisi lapsen kanssa. Mielestäni vuoden-parin vuoden sisällä pitäisi tehdä jokin ratkaisu asian suhteen, mutta en tiedä mitä tekisin. Paras ystäväni -jota olen pitänyt ikisinkkuna, kertoi juuri olevansa raskaana ja alan olla kaveripiiristämme ainoa lapseton. Epätoivo iskee, sillä olen aina itse toivonut saavani lapsen, joten en haluaisi luopua ajatuksesta miehen vuoksi. Tuntuu epäreilulle kuitenkin antaa miehelle lisää miettimisaikaa kun oma aikani vähenee koko ajan. Onko kohtalotovereita?!
Kommentit (46)
Olet ottanut itsekkään vauvan. Onnea vaan
"meillä pitäisi olla lapsia kun muillakin on"
Pisteet miehellesi. Maailma on täynnä lapsia ilman sitoutuneita vanhempia. Ensin tehdään lapset ja sitten huomataan että toinen (tai molemmat) vanhemmista on vain säntäilleet suin päin hätäisestä ratkaisusta toiseen täyttääkseen ulkopuolisten odotuksia.
Miehesi saattaa kiinnostua huomattuaan olevansa tasapainoisen kypsän ihmisen kanssa. Tai sitten ei. Jokatapauksessa hemmetin hieno juttu että hän ei väitä olevansa valmis jos ei ole.
Nainen jättää ehkäisyn vain pois ja antaa luonnon tehdä tehtävänsä. Herran haltuun sitten vaan. Saa mies sitten nikotella rauhassa, kun raskaustesti näyttää positiivista. Ei miestä tarvitse tässä asiassa kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Mies siis pari kertaa sanonut sivulauseessa että haluaa "joskus" tai "myöhemmin" mutta tuntuu että asian käsittelyä lykätään koko ajan koska sopivaa hetkeä ei tule / aihe on niin herkkä / mies ei halua puhua / keskustelu johtaa aina riitaan. Pahinta siis se, että mies ei ole kokonaan tyrmännyt ajatusta mutta ilmeisesti ajankohta, kun ratkaisu pitäisi tehdä tulee hänelle liian nopeasti. En missään nimessä halua erota, se ei tule kysymykseenkään. Sovimme toisillemme ja olemme samaa mieltä asioista paitsi tämän lapsiasian suhteen. Rakkautta ei puutu eikä mies haikaile sinkkuelämääkään. Mitä hänestä olen saanut irti niin hänen köyhä lapsuus sekä rikkonainen perhe ovat asioita, jotka ilmeisesti asiassa mietityttävät. Hän haluaisi että meillä olisi raha-asiat kunnossa ja tarpeeksi säästöjä siinä vaiheessa kun lapsi tulisi. Myös lievä ylipainoni on hieman aiheuttanut hänessä huolta, koska minun täytyisi olla terve ja hyvinvoiva ennen kun l
Trolloloo. Mitä rakkautta tuo tuollainen on? Onneton yritys trollata herkällä aiheella. Tosin miehen keksimänä.
Palstamammat ovat eroamisen asiantuntijoita.
Sano miehelle:
Jostain syystä et halua asiasta puhua vaikka olen kysynyt. Minä haluan lapsia, sinä ilmeisesti et. Hankin ensi vuoden aikana lapsen lahjoitussoluilla. Lunastatko asunnosta puolet vai miten haluat että edetään?
Saat ainakin jonkin reaktion