Marja, 13, valittiin vuoden huoraksi, ja opettajat vain katsoivat vieressä: ”Olin koko koulun edessä leimattavana”
Tietokirjailija ja seksuaaliterapeutti Marja Kihlström pohtii, mikseivät opettajat puuttuneet yläasteaikaiseen nöyryyttämiseen.
Nykyisin seksuaaliterapeuttina työskentevä Marja Kihlström kirjoittaa Puhu muru -blogissaan tapauksesta, joka on jäänyt hänen mieleensä yläkoulusta.
– Halusin tuoda esille oman kokemukseni, koska uskon, etten ole ainoa joka on kokenut vastaavaa nuoruudessaan. Samalla halusin osoittaa tukeni nuorille, joita kiusataan tälläkin hetkellä, Kihlström kertoo Iltalehdelle.
Kihlströmin mukaan hänen koulussaan Karkkilassa vietettiin vuonna 1999 abigaalaa, jossa lukion abiturientit palkitsivat nuorempia oppilaita lukiosta ja yläasteelta. Kihlström oli tuolloin 13-vuotias 7.-luokkalainen.
”Yhtäkkiä nimeni sanottiin gaalassa ja sain huorapalkinnon koko koulun edessä. Palkinnon jaon yhteydessä perusteltiin, miksi palkinnon sain ja minusta näytettiin salaa kuvattu video, jonka päälle tuli lopuksi teksti: SAKKOLIHAA. Palkinnoksi tuli pala kangasta, kondomeja ja jonkin sortin kunniakirja. Muistan miten minulle naurettiin.”
Kihlström muistelee nöyryytyksen ja vihan tunteita, jotka palkinnon saaminen hänessä herättivät.
”Olin täysin hämilläni, nolona ja koko koulun edessä leimattavana. Siinä ne opettajatkin katsoivat ympärillä eivätkä tehneet mitään. Jäin aivan yksin muiden naurettavaksi.”
Hän kertoo saaneensa kuulla huorittelua koko yläasteen ajan. Lukioon hän lähti Helsinkiin.
Jos alla oleva Instagram-upotus Marja Kihlströmin kuvasta ei näy, voit katsoa sen
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/fc65b1d5-9a9a-490e-b413-c989…
Kommentit (112)
Kai ne opettajat saisi yhä vastuuseen, niinkuin vaikka vuosikymmeniä sitten niissä teatterikouluissa opettaneetkin.
Jos monessa koulussa ollut ok tällainen opettajien katselemaan nöyryytys, koska siihen aikaan opettajat ajattelivat ettei jälkeenpäin heille voisi tulla siitä mitään kysymyksiä...
Keuruulla oli sama meno 90-luvun lopulla.
On se kumma ettei täällä saa omista kokemuksistaan puhua, kun mo de ei hyväksy kommentteja! Vaikea löytää, että mikähän siinä omassa kommentissa oli vikana...
Perusmeininkiä. Meilläkin opettajat olivat täysin kädettömiä. Välitunneilla huudeltiin toiselta puolelta pihaa vaikka millä nimillä. Opettajat muka tekivät kyselyitä että ketä kiusataan, ketkä kiusaavat ja miten. Minä kerroin nimellisesti kaiken, eikä asiaan koskaan palattu. Samaten sain haukkumaviestejä, mutta tietenkään niitäkään ei koskaan selvitetty. Opettajat näkivät, kuinka pojat tönivät ja potkivat minua (olen nainen) ja silloin kyllä ärähtivät pojille, mutta koskaan eivät kysyneet, että kuinka voin. Kerran kun silloinen kaverini huusi minulle riidan yhteydessä: "Ta pa it tes!" ja juoksin vessaan itkemään, niin silloinkaan kukaan ei kysynyt, kuinka voin. Kun yritin asiasta puhua, niin se laitettiin teinidraaman piikkiin. Eräs opettaja käski toista ystävääni hankkimaan fiksumpia kavereita, ettei koulumenestys kärsisi (olin huono ko. opettajan opettamissa aineissa, kun taas toisista aineista sain helposti 9-10).
Tämä kommentti on nyt lähetetty neljä kertaa vähän eri muodoissa, että joku menisi läpi...
Minuakin huoriteltiin. Ensin ahdisteltiin nurkkaan ja kähmittiin väkisin porukalla ja sitten huudettiin huo-raa perään. :(
Sama paikkakunta, jonka rehtori loisti pari päivää sitten älykkyydellään. Mikä Sysmää vaivaa?
Itsekin olen hevonkuusesta kotoisin ja siellä ei tuollaisia nöyryytyspalkintoja jaettu. Muistan kun eräs vuosi ysiluokkalaisten "vuoden söpön pari" -palkinnosta heräsi poru opettajien kesken, ja pyydettiin ettei jatkossa ysit jakaisi mitään palkintoja, näin tiukkaa meillä. Me omalla vuorollamme härnättiin viimeisen aamun avauksessa opettajia hyvällä maulla, mutta ohjelma piti hyväksyttää, kuten myöhemmin lukiossakin.
M36ex lohjalainen kirjoitti:
Kun minä olin yläasteella, 90 luvun puolessa välissä, oli käytössä orjapäivä. Vai oliko sen nimi virallisesti ”ysien päivä”?
Silloin juhlasalissa koko koulun edessä ysiluokkalaiset ja seiskaluokkalaiset laitettiin riviin, ysit saivat valita seiskoista jokainen oman orjansa, jonka piti seurata ja palvella loppupäivä.
Hyvin monessa tapauksessa tämä johti siihen, että orjia pahoinpideltiin tai muuten rajummin kiusattiin.
Tytöissä ehkei niin paljoa, mutta pojissa meno oli aika karua.
Näin lohjalla.
Tämä orjapäivä oli käytössä vielä -90 luvun lopulla. Terkkuja Lohjalta.
Eikös tämä yksi teini-äiti askissa kirjoittanut, että heillä Kouvolan seuduilla oli samanlainen tilaisuus. Oli saanut jonkun Vuoden heruttaja -palkinnon. Että kyllä noita ilmeisesti vieläkin järjestetään.
Onneksi omassa koulussa ei ollut.
Kyllä ne opettajat on aina olleet todella kädettömiä puuttumaan tuohon kiusaamiseen. Omista ylä-asteajoista 90-luvulla on jäänyt mieleen muutama tapaus jossa kiusaaminen on osattu tunnistaa ja siihen on puututtu. Kummallakin kertaa puuttuja oli vanhempi opettaja joilla oli AUKTORITEETTIÄ.
Tuntuu että nykyään kun opettajilta on viety se auktoriteetti pois niin ne vähäisetkin keinot puuttua siihen kiusaamiseen ovat kadonneet samalla.
Itseä KUVOTTAA kun joka syksy julistetaan koulurauha ja jokainen oppilaitos jeesustelee että "Meillä on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen!". Oksettavaa jeesustelua! Tietääkö ne mitä se nollatoleranssi edes tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että jos joku jää kiinni kiusaamisesta niin siihen puututaan sellaisilla keinoilla joilla varmistetaan ettei kyseinen henkilö kiusaa enää ketään, äärimmäisessä tapauksessa potkimalla pois koulusta. Mutta totuus on tarua ihmeellisempää, monessa koulussa edelleenkin siirretään KIUSATTU oppilas toiseen kouluun. Mikä sairas logiikka tässä on? Vääryyttä kärsinyttä rangaistaan?
V**tu mitä p*skaa!
T: Entinen koulukiusattu
Vierailija kirjoitti:
Keuruulla oli sama meno 90-luvun lopulla.
Samaa olin tulossa sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Silppu kirjoitti:
Ei tuollaista palkintoa syyttä suotta saa
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä teinien maailmasta? Huoritteluun riittää jo se, että on isommat rinnat kuin muilla. On aikuisten tehtävä pistää tuollainen juntti wt pas-kanjauhanta kuriin.
Mulla tuli luokan tytöistä murrosikä ensimmäisenä ja sain jo 5. luokalla huorittelua. Ensin tytöiltä koulun suihkutiloissa, kyselivät keiden kanssa oot ollut sillain, kyseltiin onko mulla sukupuolitauteja. Onneksi tyttöjen osalta loppui siihen kun äitini otti yhteyttä koululle ja vuotta vanhempi pääkiusaaja meni yläasteelle. Poikien kiusaaminen oli vielä suorempaa ja pitkäkestoisempaa. 5. ja 6. luokkien välisenä kesänä olin pari viikkoa leirillä ja leirin pojat kutsuivat minua mm. nimillä leirihuora ja teinihuora, kyselivät annatko p---ttä ja p--ua, yrittivät kähmiä ja tirskistellä puuceen rakosista. Leirin aikuiset näkivät ja kuulivat, mutta kukaan ei puuttunut mitenkään. Yksi nuoriso-ohjaajista yritti lohduttaa (?) mua sanomalla, että olisit iloinen kun saat poikien huomioo, se kertoo että ne tykkää kun puhuu noin.
Tämä tapahtui 90-luvun alussa. Tiedän, että nykynuorilla tulee paljon pa---kaa niskaan somessa yms. mihin on vaikea puuttua, mutta nykyään aikuisten ilmapiiri on ehkä vastuullisempi mitä ysärillä. Poislukien toki Sysmän rehtori ja muutamat muut kaltaisensa.
Vierailija kirjoitti:
Keuruulla oli sama meno 90-luvun lopulla.
90-luvun alkupuolella jo. Näitä palkintoja jaettiin useita joka vuosi, eikä siihen puututtu millään lailla.
Muistan kun omana yläasteaikana järjestettiin ''ysien gaala'', jota koko koulu tuli katsomaan. Katsoin yleisöstä, kun reilusti ylipainoinen, hiljainen ja syrjitty tyttö sai vuoden perse -tittelin ja huomasin miten hän oli silmin nähden nolostut ja pidätti kyyeneleitä. Tosi hauska gaala joo :(
Työskentelen lukiossa opettajana, ja muutaman kerran penkkareissa ja potkiaisissa on ollut todella kyseenalaisia palkintokategorioita, ja lähes vuosittain väännetään abitoimikunnan kanssa siitä, mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei. Nykyään lista pitää hyväksyttää rehtorilla ennen tilaisuutta. Minusta koko palkintoperinteestä voisi luopua, mukaan lukien opettajille jaettavat palkinnot. Olen nuorehko naisopettaja enkä halua mitään "koulun kuumin ope" -palkintoja, joita on muutaman kerran tullut. Nuorten mielestä tämä varmaan on kehu, mutta itse näen, ettei ulkonäön arvostelu kuulu työpaikalle. Samoin harmittaa joidenkin kollegojen puolesta, kun abivideolla, jossa opiskelijat esittävät opettajia, saatetaan tehdä pilaa opettajien sellaisista ominaisuuksista, kuten änkytys tai heikko kuulo.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen lukiossa opettajana, ja muutaman kerran penkkareissa ja potkiaisissa on ollut todella kyseenalaisia palkintokategorioita, ja lähes vuosittain väännetään abitoimikunnan kanssa siitä, mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei. Nykyään lista pitää hyväksyttää rehtorilla ennen tilaisuutta. Minusta koko palkintoperinteestä voisi luopua, mukaan lukien opettajille jaettavat palkinnot. Olen nuorehko naisopettaja enkä halua mitään "koulun kuumin ope" -palkintoja, joita on muutaman kerran tullut. Nuorten mielestä tämä varmaan on kehu, mutta itse näen, ettei ulkonäön arvostelu kuulu työpaikalle. Samoin harmittaa joidenkin kollegojen puolesta, kun abivideolla, jossa opiskelijat esittävät opettajia, saatetaan tehdä pilaa opettajien sellaisista ominaisuuksista, kuten änkytys tai heikko kuulo.
Hirveää. Itse sitä mieltä että sen voi pitää ehkä, mutta ketään ei saa kiusata. Edes opettajia! mikä noilla viiraa päässä?
Jännä miten koulutapahtumia käytetään kiusaamisen välineenä suoraan opettajakunnan ja usein myös oppilaiden perheiden silmien alla, eikä kukaan reagoi mitenkään. Olisihan se mukavaa, jos nämä oppilasgaalat jne. järjestettäisiin aidosti lämminhenkisessä yhteisymmärryksessä, mutta vaikuttaa siltä, että "yhteishengen" luominen ja status quon ylläpito menee ohi kaiken muun.
Minun lukiossani oli abilauluperinne käytössä. Suurin osa oppilaista sai oman laulunsa, mutta kaikki kiusatut tai muuten "epäkelvot" reppanat oli koottu yhteen lauluun, jossa kukin piruparka ohimennen käsiteltiin. Minä ja pari ystävääni pääsimme tässä laulussa osioon, jossa meidät haukuttiin koulun pimeissä nurkissa vehtaaviksi lesboiksi, joista kukaan ei pidä. Ei ollut edes ilkeintä, mitä kappaleesta löytyi, ja kaikki sanoitukset oli väitetysti opettaja etukäteen tarkastanut, nimenomaan asiattomuuksien varalta. Tämä suojelus ilmeisesti ulottui vain parempiosaisiin oppilaisiin, sillä sanoituksissa ei todettu olevan mitään vikaa, ennen tai jälkeen esittämisen.
Muistan kun olin koulun jälkeisessä ilmaisutaidonkerhossa, niin minut, koulukiusattu, pistettiin esittämään näytelmässä koulukiusattua. Siinä sitten kiusaavat luokkakaverit saivat ihan luvalla kiusata minua kun olikin "vain" näytelmää. "Näytelmässä" riuhdottiin paitaa ja haukuttiin "roolihahmoani" jne. Olisi pitänyt koko syksy jaksaa tuota, kävi pari kertaa ja sitten en vain enää mennyt. Se kun ei ollut pakollista, kuten koulu. En tajua mitä noiden kerhonvetäjien päässä liikkui vai liikkuiko mitään.
Millä kuvattiin? Vuonna 99 ei ollut kamerapuhelimia. Jonkun on siis täytynyt kantaa videokamera kouluun ja onnistunut sillä salakuvaamaan...
Niin se riittää tällä "Silpullakin". Jotkut vaan jäävät sille tasolle.