Lue keskustelun säännöt.
Miehen vaikeus ottaa ohjeita vastaan tekee minut hulluksi!!
10.01.2019 |
JOKA kerta kun neuvon, annan vinkkejä tai ohjeita, hän suuttuu. Yleensä joko loukkaantuu tai alkaa haukkumaan minua/keksimään minun virheitäni.
Mitä helv.... Sama ongelma ollut monta vuotta. En enää tiedä mitä tehdä. Olen kyllä 100 kertaa yrittänyt selittää, että neuvominen on täysin hyväntahtoista. Lisäksi häntä tuntuu ottavan "koville" opiskeluni ammattikorkeassa sekä uusi työni, aivan kuin hän kokisi itse olevansa jotenkin uhattuna, vaikka sellainen ajatus on täysin turha.
Muilla samanlaista? Miten tuollaista kestää?
Kaikki NEUVOT tervetulleita :D
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että naiset kokevat kotitöiden olevan heidän hartioillaan jos mies ei saa tehdä mitään ilman kommentointia ja "neuvoja". Voin kuvitella että mieheni lopettaisi aika nopeasti ruuanlaiton jos olisin siinä vieressä päsmäröimässä.
Tajuan sellaiset tilanteet joissa voi tapahtua jotain pahempaa vahinkoa mutta haloo... ihmiset tekevät asioita omalla tyylillään.
Tuosta tuli mieleen yksi imurointi. Joskus aikoja sitten yksi tyttöystävä seurasi ja neuvoi kun imuroin. Annoin imurin sille ja sanoin että turha meidän molempien on tätä tehdä. Oli kyllä erikoinen nainen. Ei suuttunut vaan imuroi loppuun. Ois varmaan pitänyt kosia sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuota samaa. Asiat joihin joudun puuttumaan ovat sellaisia, että jos ei mene väliin, niin mies on (taas vaihteeksi) ensiavussa tai jotain on rikki. On aika hätäinen adhd ja ei todellakaan aina mieti ensin, vaan lähtee säheltämään jotain ja sitten auton maalipinta on hinkutettu naarmuille likaisella harjalla, palovaroittimet huutaa kun talo on täynnä savua kun takan luukut unohtui avata tai kädessä on syvä viiltohaava, palovamma tai milloin mitäkin kun käyttää väärin vääriä työkaluja johonkin hommaan kun pitää olla vain niin hemmetin nopea aina.
Ap:n miehellä ei ollut mitään tällaista. Tapa tehdä vain toinen.
Jaa että neuvominen ja ohjeistaminenkin on nykyään paha asia. Liittyykö tähän nyt sitten vielä se, että ei saa kritisoida lopputulosta vaikka olisi huono ja juosten kustu, kun kerran teki nyt kuitenkin vai saako sentään sanoa kritiikin sanasen jos ite tekijä vaikkapa pilasi vaatteet väärin pesten tai ite laitettu ruoka on suoraan sanottuna syömäkelvotonta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä neuvot?
Useimmat ihmiset eivät halua kuunnella pyytämättä tulevia neuvoja.
Itse olen lopettanut yhteydenpidon erääseen sukulaiseen, joka jakaa jatkuvalla syötöllä neuvoja ja ohjeita. Ei sellaista jaksa kuunnella. Oikeasti alkaa ahdistamaan kun ajattelenkin sitä henkilöä.On erilaisia tapoja tehdä asioita, eikä sinun tapasi ole paras, vaikka se sinusta siltä tuntuisi. Yleensä jokainen pitää omaa tapaansa parhaana. Miksipä hän sen muuten olisi valinnut.
Oletko kuullut sellaista väitettä, jos et pääse haluamaasi lopputulokseen tietyllä toiminnalla, on ryhmää jatkaa samaa toimintaa kerta toisensa jälkeen ja odottaa joka kerta että nyt lopputulos olisi erilainen kuin viimeisillä sadalla kerralla.
Miksi jatkat sellaista toimintaa, jolla päädyt vain joka kerta huonoon lopputulokseen?En ole tästä ollenkaan samaa mieltä. Useimmat ihmiset eivät juurikaan ajattele miten tekevät asiat, kun taas itse ajattelen koko ajan miten joku jutu olisi nopein, kätevin tai tehokkain tehdä. Minua siis ärsyttää jos joku kerran toisensa jälkeen esim. pesee tiskit vähän miten sattuu, tavalla joka jättää ne likaisiksi eikä edes säästä aikaa verrattuna omaan tapaani. Ainakin itse olen iloinen jos joku voi neuvoa minulle aikaa ja vaivaa säästävän tavan jota en edes itse ole tullut ajatelleeksi. Tietenkin ymmärrän kuinka vähemmän älykkäät ihmiset saattavat ottaa sen henkilökohtaisesti.
Jostain syystä monet, ja usein juuri miehet, ajattelee että kodin ei tarvitse olla paikka, jossa tehdään asiat hyvin ja kehitetään parempia tapoja tehdä asiat. Töissä tämä ei useimmille ole ongelma, mutta kotona on ihan mahdotonta kehittää prosesseja ja toimintatapoja yhdessä. On ihan oikeasti monia juttuja, joissa on vaan se yksi oikea tapa tehdä asia, jos sen haluaa tehdä hyvin ja tehokkaasti. Miksi tehdä jokin asia toistuvasti huonosti, jos sen voi tehdä hyvin, vähemmän aikaa käyttäen ja tehokkaasti? On olemassa esimerkiksi tehokas ja oikea tapa ripustaa pyykit, eli suoristaa ne ja ripustaa sitten. Jos mytyssä ripustelee, niin sitten jostain kumman syystä pyykit ei kuivu. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi kaikki tämä opetella kantapään kautta, jos kerra paikalla on kokenut henkilö, joka voi neuvoa. Ei koti ole mikään fantasiasaari, jossa tapahtuu luonnonvastaisia kummallisia asioita, ihan perusmaailmankaikkeuden lait on voimassa, fysikaaliset ja kemialliset. Samat mitkä toimii töissäkin. Huolimattomuus maksaa aikaa, jos ei rahaakin.
Pinttyneen kattilan saa puhtaaksi tietyillä toimenpiteillä suhteellisen helposti, tai sitten voi hampaat irvessä kokeilla monta erilaista toimimatonta tapaa (koska pitää saada tehdä "omalla tavalla". Hyvin monille oman toiminnan objektiivinen ja neutraali evaluaatio on mahdoton toimenpide, jos se liittyy kotitöihin. Tämä koskee niin naisia kuin miehiäkin.
Aika harva menee töissä sanomaan kokeneelle työkaverille, joka kertoo sinulle toimivan ja käytössä tehokkaaksi todetun toimintatavan, jotta sinusta olisi jotain hyötyä oikeasti firmassa enemmän kuin haittaa: "Ei kun haluan tehdä itse omaan tyyliin, älä neuvo minua."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä neuvot?
Useimmat ihmiset eivät halua kuunnella pyytämättä tulevia neuvoja.
Itse olen lopettanut yhteydenpidon erääseen sukulaiseen, joka jakaa jatkuvalla syötöllä neuvoja ja ohjeita. Ei sellaista jaksa kuunnella. Oikeasti alkaa ahdistamaan kun ajattelenkin sitä henkilöä.On erilaisia tapoja tehdä asioita, eikä sinun tapasi ole paras, vaikka se sinusta siltä tuntuisi. Yleensä jokainen pitää omaa tapaansa parhaana. Miksipä hän sen muuten olisi valinnut.
Oletko kuullut sellaista väitettä, jos et pääse haluamaasi lopputulokseen tietyllä toiminnalla, on ryhmää jatkaa samaa toimintaa kerta toisensa jälkeen ja odottaa joka kerta että nyt lopputulos olisi erilainen kuin viimeisillä sadalla kerralla.
Miksi jatkat sellaista toimintaa, jolla päädyt vain joka kerta huonoon lopputulokseen?En ole tästä ollenkaan samaa mieltä. Useimmat ihmiset eivät juurikaan ajattele miten tekevät asiat, kun taas itse ajattelen koko ajan miten joku jutu olisi nopein, kätevin tai tehokkain tehdä. Minua siis ärsyttää jos joku kerran toisensa jälkeen esim. pesee tiskit vähän miten sattuu, tavalla joka jättää ne likaisiksi eikä edes säästä aikaa verrattuna omaan tapaani. Ainakin itse olen iloinen jos joku voi neuvoa minulle aikaa ja vaivaa säästävän tavan jota en edes itse ole tullut ajatelleeksi. Tietenkin ymmärrän kuinka vähemmän älykkäät ihmiset saattavat ottaa sen henkilökohtaisesti.
Jostain syystä monet, ja usein juuri miehet, ajattelee että kodin ei tarvitse olla paikka, jossa tehdään asiat hyvin ja kehitetään parempia tapoja tehdä asiat. Töissä tämä ei useimmille ole ongelma, mutta kotona on ihan mahdotonta kehittää prosesseja ja toimintatapoja yhdessä. On ihan oikeasti monia juttuja, joissa on vaan se yksi oikea tapa tehdä asia, jos sen haluaa tehdä hyvin ja tehokkaasti. Miksi tehdä jokin asia toistuvasti huonosti, jos sen voi tehdä hyvin, vähemmän aikaa käyttäen ja tehokkaasti? On olemassa esimerkiksi tehokas ja oikea tapa ripustaa pyykit, eli suoristaa ne ja ripustaa sitten. Jos mytyssä ripustelee, niin sitten jostain kumman syystä pyykit ei kuivu. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi kaikki tämä opetella kantapään kautta, jos kerra paikalla on kokenut henkilö, joka voi neuvoa. Ei koti ole mikään fantasiasaari, jossa tapahtuu luonnonvastaisia kummallisia asioita, ihan perusmaailmankaikkeuden lait on voimassa, fysikaaliset ja kemialliset. Samat mitkä toimii töissäkin. Huolimattomuus maksaa aikaa, jos ei rahaakin.
Pinttyneen kattilan saa puhtaaksi tietyillä toimenpiteillä suhteellisen helposti, tai sitten voi hampaat irvessä kokeilla monta erilaista toimimatonta tapaa (koska pitää saada tehdä "omalla tavalla". Hyvin monille oman toiminnan objektiivinen ja neutraali evaluaatio on mahdoton toimenpide, jos se liittyy kotitöihin. Tämä koskee niin naisia kuin miehiäkin.
Aika harva menee töissä sanomaan kokeneelle työkaverille, joka kertoo sinulle toimivan ja käytössä tehokkaaksi todetun toimintatavan, jotta sinusta olisi jotain hyötyä oikeasti firmassa enemmän kuin haittaa: "Ei kun haluan tehdä itse omaan tyyliin, älä neuvo minua."
Ap sanoi että miehen tavalla tuli ihan yhtä hyvä lopputulos.
Ei ole mitään syytä puuttua siihen miten siihen päästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuota samaa. Asiat joihin joudun puuttumaan ovat sellaisia, että jos ei mene väliin, niin mies on (taas vaihteeksi) ensiavussa tai jotain on rikki. On aika hätäinen adhd ja ei todellakaan aina mieti ensin, vaan lähtee säheltämään jotain ja sitten auton maalipinta on hinkutettu naarmuille likaisella harjalla, palovaroittimet huutaa kun talo on täynnä savua kun takan luukut unohtui avata tai kädessä on syvä viiltohaava, palovamma tai milloin mitäkin kun käyttää väärin vääriä työkaluja johonkin hommaan kun pitää olla vain niin hemmetin nopea aina.
Ap:n miehellä ei ollut mitään tällaista. Tapa tehdä vain toinen.
Mies siis hermostuu kun menee väliin neuvomaan ja alkaa tehdä usein ns. raivolla sitä väärin tekemäänsä hommaa vieläpä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuota samaa. Asiat joihin joudun puuttumaan ovat sellaisia, että jos ei mene väliin, niin mies on (taas vaihteeksi) ensiavussa tai jotain on rikki. On aika hätäinen adhd ja ei todellakaan aina mieti ensin, vaan lähtee säheltämään jotain ja sitten auton maalipinta on hinkutettu naarmuille likaisella harjalla, palovaroittimet huutaa kun talo on täynnä savua kun takan luukut unohtui avata tai kädessä on syvä viiltohaava, palovamma tai milloin mitäkin kun käyttää väärin vääriä työkaluja johonkin hommaan kun pitää olla vain niin hemmetin nopea aina.
Ap:n miehellä ei ollut mitään tällaista. Tapa tehdä vain toinen.
Mies siis hermostuu kun menee väliin neuvomaan ja alkaa tehdä usein ns. raivolla sitä väärin tekemäänsä hommaa vieläpä...
Älä mene neuvomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama lasten kasvatuksessa. Mitään ei kuunnella eikä uskota. Kun sanoo monesti samasta, koska ei mene perille, niin heitä harmittaa. Lopulta kun huudan kurkku suorana, niin sitten ollaan vielä nyreämpiä. Mutta siltikään mitään ei tapahdu. Ovat poikia, joten luulen että osa miessukukunnasta vain on tuollaisia synnynnäisiä epäonnistujia, joihin miehesikin ilmeisesti kuuluu.
Oletpa tosi huono kasvattaja kun joudut huutamaan kurkku suorana. Sinua on kuitenkin tässäkin asiassa turha neuvoa, koska luulet tietäväsi parhaiten ja suutut jos sinua neuvoo. Itsekkyytesi on johtanut tuohon. Ja laiskuutesi. Ongelmaasi on erittäin helppo ratkaisu.
Mun mies tekee melkein kaiken eri tavalla kuin minä. Samaten lapsistani toinen tekee kaiken minun mielestäni täysin mystisesti.
Se pitää vain hyväksyä. Varsinkin asioissa joiden pitäisi olla hauskoja ja rentouttavia, kuten ruoanlaitto.
Ainoa mistä olen miehelle napissut on se, että hän jätti lieden pyyhkimättä ”tuoreeltaan” ja sitten se on myöhemmin mänttiä hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijat eivät ilmeisesti tunne tätä ongelmaa.
Tiedän ap mistä puhut, niin rasittavaa. Miehelle ei saa mistään sanoa ettei tule paha mieli.
Ja kommentoijat, kyse ei ole päsmäröinnistä vaan normaalista kommunikaatiosta ja auttamisesta. Sellaisten asioiden suhteen, joihin on olemassa ns oikea toimintatapa, ei mielipidejuttujen. Tyyliin: ota patakinnas, tuosta pannusta kuumenee myös kahva ikävästi/ kurkkaa että taskuissa ei ole mitään, lapsilta jää usein nenäliina taskuun ja se sotkee pyykit tms. Ei siis "pyyhi tiskipöytä myötäpäivään ja väännä rätti kolme kertaa kuivaksi".
Ei tuo ole mitään auttamista tai neuvomista. Anna miehen poltta sormensa niin ymmärtää käyttää patakinnsta. Ja kyllä sitä muutaman nenäliinan pestyään tajuaaa tarkastaa ne taskut.
Tuollainen neuvominen arkisissa asioissa alkaa kyllä ketuttamaan. Eipä naisetkaan jaksa kuunnella ohjeita auton käytöstä ja huoltamisesta.
Muuten ymmärrän tämän neuvomisesta ärsyyntymisen, mutta nenäliinojen pesemisestä olen eri mieltä. Siinä tapauksessa lopputulos on oleellisesti huonompi, varsinkin, jos pyykit kuivataan koneellisesti. Joten jos taskujen tyhjentämisen unohteleva osapuoli ei sitoudu nyppimään sitä pitkin pyykkejä levinnyttä nenäliinanöyhtää pois ja tyhjentämään koneen nukkasihtiä, niin saa luvan kestää neuvomisen.
Kyllä sekin hermoja kiristää, kun yrität saada vaatteita pestyä seuraavana päivänä olevaa työmatkaa varten ja sitten jää vedet koneeseen, kun nukkasihti onkin täynnä nenäliinamössöä, pikkukolikoita ja mitä lie roinaa...
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama lasten kasvatuksessa. Mitään ei kuunnella eikä uskota. Kun sanoo monesti samasta, koska ei mene perille, niin heitä harmittaa. Lopulta kun huudan kurkku suorana, niin sitten ollaan vielä nyreämpiä. Mutta siltikään mitään ei tapahdu. Ovat poikia, joten luulen että osa miessukukunnasta vain on tuollaisia synnynnäisiä epäonnistujia, joihin miehesikin ilmeisesti kuuluu.
Asenteesi kyllä paljastaa sinusta kaiken tarvittavan, enkä ihmettele yhtään että sinulla on vaikeuksia kasvattamisessa.
Normaaleille ihmisille sellainen vinkki, että lapsillekin voi perustella asioita, menee paremmin perille ja ymmärrykseen asti kun ei vain käskytä puusilmäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijat eivät ilmeisesti tunne tätä ongelmaa.
Tiedän ap mistä puhut, niin rasittavaa. Miehelle ei saa mistään sanoa ettei tule paha mieli.
Ja kommentoijat, kyse ei ole päsmäröinnistä vaan normaalista kommunikaatiosta ja auttamisesta. Sellaisten asioiden suhteen, joihin on olemassa ns oikea toimintatapa, ei mielipidejuttujen. Tyyliin: ota patakinnas, tuosta pannusta kuumenee myös kahva ikävästi/ kurkkaa että taskuissa ei ole mitään, lapsilta jää usein nenäliina taskuun ja se sotkee pyykit tms. Ei siis "pyyhi tiskipöytä myötäpäivään ja väännä rätti kolme kertaa kuivaksi".
Ei tuo ole mitään auttamista tai neuvomista. Anna miehen poltta sormensa niin ymmärtää käyttää patakinnsta. Ja kyllä sitä muutaman nenäliinan pestyään tajuaaa tarkastaa ne taskut.
Tuollainen neuvominen arkisissa asioissa alkaa kyllä ketuttamaan. Eipä naisetkaan jaksa kuunnella ohjeita auton käytöstä ja huoltamisesta.
Muuten ymmärrän tämän neuvomisesta ärsyyntymisen, mutta nenäliinojen pesemisestä olen eri mieltä. Siinä tapauksessa lopputulos on oleellisesti huonompi, varsinkin, jos pyykit kuivataan koneellisesti. Joten jos taskujen tyhjentämisen unohteleva osapuoli ei sitoudu nyppimään sitä pitkin pyykkejä levinnyttä nenäliinanöyhtää pois ja tyhjentämään koneen nukkasihtiä, niin saa luvan kestää neuvomisen.
Kyllä sekin hermoja kiristää, kun yrität saada vaatteita pestyä seuraavana päivänä olevaa työmatkaa varten ja sitten jää vedet koneeseen, kun nukkasihti onkin täynnä nenäliinamössöä, pikkukolikoita ja mitä lie roinaa...
Tämä on itselleni käsittämätöntä. Olettaen, että kyseessä ei ole mikään neurologinen vaiva, ihan oikeastiko jaksat joka kerta neuvoa, että muistathan taskut? Itse tulisin hulluksi, jos minun olisi pakko koko ajan vahtia, mitä se toinen nyt on menossa tekemään, että ennätän varmasti tällä kertaa neuvoa, miten se sen tekee.
Toisin sanoen: miten kukaan kestää sellaista parisuhdetta, jossa toinen ei osaa neuvomatta mitä yksinkertaisempia asioita?
Sitten tuosta "miksi ei kotona voi yhdessä kehitellä tehokkaampia tapoja". Olen vastuullisessa duunissa, jossa kehittelen tapoja koko ajan, syynään raportteja, jotta ollaan tehokkaampia, pohdin laatua ja hintalaatua, kilpailutan ja kiistelen. Emmää kotona jaksa. Ihan sama mulle, vaikka joku asia ottaa vähän enemmän aikaa tai ei tällä kertaa mennyt justiinsa. Ens kerralla paremmin, ehkä.
Koti on rentoutumista varten, ei mikään projektitoimisto. Ja olen nainen, jos se on tässä olennaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijat eivät ilmeisesti tunne tätä ongelmaa.
Tiedän ap mistä puhut, niin rasittavaa. Miehelle ei saa mistään sanoa ettei tule paha mieli.
Ja kommentoijat, kyse ei ole päsmäröinnistä vaan normaalista kommunikaatiosta ja auttamisesta. Sellaisten asioiden suhteen, joihin on olemassa ns oikea toimintatapa, ei mielipidejuttujen. Tyyliin: ota patakinnas, tuosta pannusta kuumenee myös kahva ikävästi/ kurkkaa että taskuissa ei ole mitään, lapsilta jää usein nenäliina taskuun ja se sotkee pyykit tms. Ei siis "pyyhi tiskipöytä myötäpäivään ja väännä rätti kolme kertaa kuivaksi".
Ei tuo ole mitään auttamista tai neuvomista. Anna miehen poltta sormensa niin ymmärtää käyttää patakinnsta. Ja kyllä sitä muutaman nenäliinan pestyään tajuaaa tarkastaa ne taskut.
Tuollainen neuvominen arkisissa asioissa alkaa kyllä ketuttamaan. Eipä naisetkaan jaksa kuunnella ohjeita auton käytöstä ja huoltamisesta.
Muuten ymmärrän tämän neuvomisesta ärsyyntymisen, mutta nenäliinojen pesemisestä olen eri mieltä. Siinä tapauksessa lopputulos on oleellisesti huonompi, varsinkin, jos pyykit kuivataan koneellisesti. Joten jos taskujen tyhjentämisen unohteleva osapuoli ei sitoudu nyppimään sitä pitkin pyykkejä levinnyttä nenäliinanöyhtää pois ja tyhjentämään koneen nukkasihtiä, niin saa luvan kestää neuvomisen.
Kyllä sekin hermoja kiristää, kun yrität saada vaatteita pestyä seuraavana päivänä olevaa työmatkaa varten ja sitten jää vedet koneeseen, kun nukkasihti onkin täynnä nenäliinamössöä, pikkukolikoita ja mitä lie roinaa...
Tämä on itselleni käsittämätöntä. Olettaen, että kyseessä ei ole mikään neurologinen vaiva, ihan oikeastiko jaksat joka kerta neuvoa, että muistathan taskut? Itse tulisin hulluksi, jos minun olisi pakko koko ajan vahtia, mitä se toinen nyt on menossa tekemään, että ennätän varmasti tällä kertaa neuvoa, miten se sen tekee.
Toisin sanoen: miten kukaan kestää sellaista parisuhdetta, jossa toinen ei osaa neuvomatta mitä yksinkertaisempia asioita?
Sitten tuosta "miksi ei kotona voi yhdessä kehitellä tehokkaampia tapoja". Olen vastuullisessa duunissa, jossa kehittelen tapoja koko ajan, syynään raportteja, jotta ollaan tehokkaampia, pohdin laatua ja hintalaatua, kilpailutan ja kiistelen. Emmää kotona jaksa. Ihan sama mulle, vaikka joku asia ottaa vähän enemmän aikaa tai ei tällä kertaa mennyt justiinsa. Ens kerralla paremmin, ehkä.
Koti on rentoutumista varten, ei mikään projektitoimisto. Ja olen nainen, jos se on tässä olennaista.
No siis mun ei tarvitse neuvoa, koska puolisoni on varsin tarkka tässä(kin) asiassa. Mutta olen näitä "muistathan taskut" lauseita jokusen lapsuudenkodissani kuullut, kun isä/pikkuveli on matkalla kodinhoitohuoneeseen pyykkikasan kanssa (ja kyllä, myös kodinhoitohuoneessa on pyykkikori, mutta jostain syystä huomattava osa koneen sisällöstä tulee yleensä muualta). Eikä äitinikään siis mitenkään neuroottisesti vahdi, että joka kerta ehtii muistuttamaan, enemmänkin jos nyt sattuu huomaamaan.
Mut joo, vaikea munkaan on ymmärtää. Samoin (esim. tässä esitelty http://www.asikaine.fi/ragen-rakenne/ ) miesten "kyvyttömyys" ymmärtää miten pyykkiä ylipäätään pestään haisee musta kilometrin päähän ihan tahalliselta sössäämiseltä, jonka tavoitteena on luistella hommien hoitamisesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse koetan välttäämiehen neuvomista. Koska se selvästi kiristää miehellä välillä hermoa.
Eilen mies selvitti tekemäänsä lehtitilaukseen liittyvää juttua. Hermo oli kireällä koska miehen mielestä lehtifirma oli tehnyt homman vaikeaksi. Etsin miehelle laskun kun tarvi siitä tietoa. Pyysi luettelemaan sen numero rimpsun. Samalla huomasin jo laskusta asiaa jolla oli vaikutusta tuohon asiaan mutta kun koetin sanoa mies vaan hoki että sano se numerosarja nyt vaan. No annoin sitten sen numerosarjan ja sen jälkeen vasta tiedon jota mies olisi tarvinnut ennen numerosarjaa.
Eli on tosi hankalaa auttaa /neuvoa jos se koetaan aina jotenkin vääräksi. Vaikka toisella ei olisi mitään pahaa mielessä tai jankkaisi jne. No miehethän ei mielellään lue käyttöohjeita/kysy tietä eksyessään jne. Eli käy ilmeisesti kunnian päälle.
Minua nauratti, kun luin aloituksen. Jo monta vuotta noin 100 kertaa on toinen ilmaissut, että ei halua, että minä neuvon! Silti neuvon ja on kumma, että toinen vaan ota ohjeita vastaan!
Ei sitten tule mieleen, että voisi itse ottaa ohjeen vastaan ja olla neuvomatta.
Antaa tehdä justiin niin pieleen kun haluaa, miksi se on niin vaikeaa pitää mölyt mahassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijat eivät ilmeisesti tunne tätä ongelmaa.
Tiedän ap mistä puhut, niin rasittavaa. Miehelle ei saa mistään sanoa ettei tule paha mieli.
Ja kommentoijat, kyse ei ole päsmäröinnistä vaan normaalista kommunikaatiosta ja auttamisesta. Sellaisten asioiden suhteen, joihin on olemassa ns oikea toimintatapa, ei mielipidejuttujen. Tyyliin: ota patakinnas, tuosta pannusta kuumenee myös kahva ikävästi/ kurkkaa että taskuissa ei ole mitään, lapsilta jää usein nenäliina taskuun ja se sotkee pyykit tms. Ei siis "pyyhi tiskipöytä myötäpäivään ja väännä rätti kolme kertaa kuivaksi".
Ei tuo ole mitään auttamista tai neuvomista. Anna miehen poltta sormensa niin ymmärtää käyttää patakinnsta. Ja kyllä sitä muutaman nenäliinan pestyään tajuaaa tarkastaa ne taskut.
Tuollainen neuvominen arkisissa asioissa alkaa kyllä ketuttamaan. Eipä naisetkaan jaksa kuunnella ohjeita auton käytöstä ja huoltamisesta.
Muuten ymmärrän tämän neuvomisesta ärsyyntymisen, mutta nenäliinojen pesemisestä olen eri mieltä. Siinä tapauksessa lopputulos on oleellisesti huonompi, varsinkin, jos pyykit kuivataan koneellisesti. Joten jos taskujen tyhjentämisen unohteleva osapuoli ei sitoudu nyppimään sitä pitkin pyykkejä levinnyttä nenäliinanöyhtää pois ja tyhjentämään koneen nukkasihtiä, niin saa luvan kestää neuvomisen.
Kyllä sekin hermoja kiristää, kun yrität saada vaatteita pestyä seuraavana päivänä olevaa työmatkaa varten ja sitten jää vedet koneeseen, kun nukkasihti onkin täynnä nenäliinamössöä, pikkukolikoita ja mitä lie roinaa...
Totta, mutta jos mies ei ymmärä parin kerran jälkeen tarkastaa asiaa, niin sitten on jotain jo vialla.
Itse olen hyvin huolellinen tässä suhteessa, mutta joskus käy vahinko. Ja kyllä minä ne pyykit pesen itse uudestaan. Jos vaimo alkaisi siinä vaiheessa tai seuraavaalla pyykkikerralla neuvomaan asiasta olan takana, niin alkaisi se tietenkin pänniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä neuvot?
Useimmat ihmiset eivät halua kuunnella pyytämättä tulevia neuvoja.
Itse olen lopettanut yhteydenpidon erääseen sukulaiseen, joka jakaa jatkuvalla syötöllä neuvoja ja ohjeita. Ei sellaista jaksa kuunnella. Oikeasti alkaa ahdistamaan kun ajattelenkin sitä henkilöä.On erilaisia tapoja tehdä asioita, eikä sinun tapasi ole paras, vaikka se sinusta siltä tuntuisi. Yleensä jokainen pitää omaa tapaansa parhaana. Miksipä hän sen muuten olisi valinnut.
Oletko kuullut sellaista väitettä, jos et pääse haluamaasi lopputulokseen tietyllä toiminnalla, on ryhmää jatkaa samaa toimintaa kerta toisensa jälkeen ja odottaa joka kerta että nyt lopputulos olisi erilainen kuin viimeisillä sadalla kerralla.
Miksi jatkat sellaista toimintaa, jolla päädyt vain joka kerta huonoon lopputulokseen?En ole tästä ollenkaan samaa mieltä. Useimmat ihmiset eivät juurikaan ajattele miten tekevät asiat, kun taas itse ajattelen koko ajan miten joku jutu olisi nopein, kätevin tai tehokkain tehdä. Minua siis ärsyttää jos joku kerran toisensa jälkeen esim. pesee tiskit vähän miten sattuu, tavalla joka jättää ne likaisiksi eikä edes säästä aikaa verrattuna omaan tapaani. Ainakin itse olen iloinen jos joku voi neuvoa minulle aikaa ja vaivaa säästävän tavan jota en edes itse ole tullut ajatelleeksi. Tietenkin ymmärrän kuinka vähemmän älykkäät ihmiset saattavat ottaa sen henkilökohtaisesti.
Jostain syystä monet, ja usein juuri miehet, ajattelee että kodin ei tarvitse olla paikka, jossa tehdään asiat hyvin ja kehitetään parempia tapoja tehdä asiat. Töissä tämä ei useimmille ole ongelma, mutta kotona on ihan mahdotonta kehittää prosesseja ja toimintatapoja yhdessä. On ihan oikeasti monia juttuja, joissa on vaan se yksi oikea tapa tehdä asia, jos sen haluaa tehdä hyvin ja tehokkaasti. Miksi tehdä jokin asia toistuvasti huonosti, jos sen voi tehdä hyvin, vähemmän aikaa käyttäen ja tehokkaasti? On olemassa esimerkiksi tehokas ja oikea tapa ripustaa pyykit, eli suoristaa ne ja ripustaa sitten. Jos mytyssä ripustelee, niin sitten jostain kumman syystä pyykit ei kuivu. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi kaikki tämä opetella kantapään kautta, jos kerra paikalla on kokenut henkilö, joka voi neuvoa. Ei koti ole mikään fantasiasaari, jossa tapahtuu luonnonvastaisia kummallisia asioita, ihan perusmaailmankaikkeuden lait on voimassa, fysikaaliset ja kemialliset. Samat mitkä toimii töissäkin. Huolimattomuus maksaa aikaa, jos ei rahaakin.
Pinttyneen kattilan saa puhtaaksi tietyillä toimenpiteillä suhteellisen helposti, tai sitten voi hampaat irvessä kokeilla monta erilaista toimimatonta tapaa (koska pitää saada tehdä "omalla tavalla". Hyvin monille oman toiminnan objektiivinen ja neutraali evaluaatio on mahdoton toimenpide, jos se liittyy kotitöihin. Tämä koskee niin naisia kuin miehiäkin.
Aika harva menee töissä sanomaan kokeneelle työkaverille, joka kertoo sinulle toimivan ja käytössä tehokkaaksi todetun toimintatavan, jotta sinusta olisi jotain hyötyä oikeasti firmassa enemmän kuin haittaa: "Ei kun haluan tehdä itse omaan tyyliin, älä neuvo minua."
Uuh olet varmaan TODELLA rasittava "minä tiedän ja kerron miten asia oikeasti menee, ja jos et tee niin annan sinulle luennon siitä miksi olet niin huono ottamaan vastaan ohjeita" vaimo.
Ja muuten, koti ei ole sama kuin työpaikka. Jos kumppanini alkaisi kertomaan että "työpaikallamme tämä asia onnistuu paremmin, koska tiimimme..." niin osa minusta kuolisi sisältä. Itse asiassa, kysymättä neuvojat ovat myös työpaikalla ne raivostuttavimmat pätijät.
Me ratkaistiin taskujen tyhjentämisongelma sillä että laitoin lapun pesukoneen/likapyykkikorin päälle jossa lukee "muista tyhjentää taskut" - eipä siinä paljon nalkuttamista tai neuvomista tarvittu.
Onko se oikeasti näin, että muilla täytyy miehiä ja vain miehiä ohjeistaa? Eikö teille naisille ikinä tapahdu sitä, että lyötte vaatteet koneeseen muistamatta tarkistaa taskuja?
Kyllä mulle tapahtuu, lisäksi saatan ajatuksissani nyhvätä jotain selvää asiaa, tai muuten vaan on huono päivä ja teen kaiken hitaasti ja nurin perin.
Tulisin hulluksi, jos mies tunkisi niinä päivinä neuvomaan, ja etenkin jos tulisi neuvomaan tyyliin sadatta kertaa sanon sulle.
Meillä tuota samaa. Asiat joihin joudun puuttumaan ovat sellaisia, että jos ei mene väliin, niin mies on (taas vaihteeksi) ensiavussa tai jotain on rikki. On aika hätäinen adhd ja ei todellakaan aina mieti ensin, vaan lähtee säheltämään jotain ja sitten auton maalipinta on hinkutettu naarmuille likaisella harjalla, palovaroittimet huutaa kun talo on täynnä savua kun takan luukut unohtui avata tai kädessä on syvä viiltohaava, palovamma tai milloin mitäkin kun käyttää väärin vääriä työkaluja johonkin hommaan kun pitää olla vain niin hemmetin nopea aina.