Vanheneminen ja sen vaikutus esim. parisuhteeseen, tyyliin...
Mulla on varmaan kolmenkympinkriisi tai jotain. Olen 28-vuotias ja mua on alkanut ahdistamaan vanheneminen ihan kamalasti.
En ole koskaan ollut mikään kedon kaunein kukka; ihan nätti/tavis ja hoikka mutta en mikään missi.
Ikääntyminen alkaa näkyä lähinnä kasvoissa. Ryppyjä ja veltostumista on nähtävissä. Näytän jotenkin väsyneeltä ja vanhalta. :/
Asiaa ei tietenkään auta se, että joka paikassa toitotetaan tätä biologista faktaa, että miehiä kiinnostaa lähinnä alle 25-vuotiaat tytöt. En ole koskaan saanut huomiota miehiltä mutta pelkään esim. sitä, että kumppanini vaihtaa nuorempaan piakkoin. Hän pitää kyllä ulkonäöstäni mutta silti seuraa instassa vain nuoria ja leikeltyjä naisia, mistä minulle jää todella ahdistunut olo. En tunne riittäväni. Enkä koe, että ongelma ratkeaa miestä vaihtamalla; kaikki miehet pitävät nuorista naisista ja katsovat joko pornoa ym. materiaalia missä he "esiintyvät". Tai sitten tuijottavat kadulla. Minulla on TODELLA matala itsetunto.
Minua myös mietityttää se, että olen aina tykännyt tosi tyttömäisestä tyylistä. Olen käyttänyt skater-hameita ja mekkoja, söpöjä paitapuseroita, villakangas-shortseja sukkisten kanssa, rusetteja, polvisukkia jne. mutta nykyään niitäkin ahdistaa pitää, koska koen, että ne näyttävät noloilta 30-vuotiaan päällä. Nykyään tyylini on vaan tylsä farkut ja neule, enkä koe niissä oloani yhtään "minuksi". Kroppa on edelleen kunnossa mutta en koe, että rusetit ja alkavat otsarypyt sopivat yhteen. Nykyään ajattelen kaikki vaateostoksetkin lähinnä sitä kautta, että mitä joku keski-ikäinen täti-ihminen voisi pitää. Ankeaa on.
Kellään samoja fiiliksiä? :/
Ymmärrän mitä tarkoitat. Minunkin mies on vähän samalla kannalla omasta äidistäni. Äitini on vieläpä hyvin säilynyt 60v eikä lihava tai mitään mutta ikä tietty näkyy. Olen vaan sanonut että tommonen mustakin tulee ja mies on kauhistuneen oloinen. Hän ei ymmärrä vanhenemista :/
Ap