Lapsiviikot tavallisessa perheessä - avioliiton pelastus?

Ei hassumpi idea. Muutenkin pitkissä suhteissa kannattaisi rohkeastu kokeilla uusia ideoita! Ei aina tarvitse mennä samalla kaavalla.

Kannatetaan. Kun seuraavan viikon vapaa siintäisi mielessä, jaksaisi ne viisi päivää kyllä.

Kannattaisiko ihan ensin pohtia, mitä perheenä eläminen tarkoittaa.

Lapset eivät ole kotityö.

Tosin omista menoista kannattaa pitää kiinni ja jos se teidän suhteessa tarkoittaa sitä, että vanhemmat saavat vuoroviikoin harrastaa, niin se ehkä sitten toimii teillä.

AIka monella tuo on jo käytössä niin, että isovanhemmilla on iso vetovastuu perheestä. Vanhemmilla on säännölliset treffinsä, vapaat viikonloput, aikaa harrastaa ja isovanhemmat toimivat "vuoroviikkoperheenä", jos ei ohan koko viikkoa niin ison osan.

Tosin ei niille eronneille kukaan tee iltapalaa valmiiksi lapsivapaalla viikolla, miksi avioliiton lapsivapaa olisi jotenkin samanlaista kuin hotelliasuminen?

En näe tuossa mitään ideaa. Vuoro vedoin tässä mennään muutenkin mutta vuoroa voi vaihtaa joustavasti vaikka kesken päivää.

Mulla ainakin harrastukset on joka viikko, ei sieltä voi joka toinen viikko olla pois... parempi juuri noin, että vuoro vedoin koko ajan. Meillä se menee usein esim. niin, että toinen hakee lapsen hoidosta ja jää hänen kanssa ulos, toinen tekee sillä välin ruuan valmiiksi. Ruuan jälkeen toinen voi puuhailla omia juttujaan/harrastaa, toinen on lapsen kanssa. Illalla 19/20 maissa se omia puuhaillut hoitaa lapsen iltapalat, iltatoimet ja laittaa nukkumaan, toisella on puolestaan omaa aikaa. Parisuhdeaikaa on 21 alkaen, kun lapsi on nukkumassa. Ei stressaa eikä ahdista ollenkaan, kun kumpikin saa riittävästi sekä omaa aikaa että aikaa lapsen kanssa. Ja kyllä me usein ollaan ihan koko perhe yhdessä, sitäkin aikaa tarvitaan.

No tuo varmasti sopii, jos ei ole mitään sitovia harrastuksia. Mutta jos on, niin ei sovi. Esim. miehellä on kansalaisopiston jumppa. Ei sieltä oikein viitsi olla joka toinen viikko pois, kun lukukaudet ovat muutenkin niin lyhyitä. Mulla on ratsastustunti ja sen lisäksi kaksi kertaa viikossa vuokrahevosen liikutus. En nyt ole valmis käymään tunnilla joka toinen viikko, enkä oikein voi jättää vuokrahevosta liikuttamattakaan. 

Ei onnistuisi, mies kun on arkipäivät toisella paikkakunnalla töissä. Missä mun vapaat? Eron voisi tietysti ottaa ja lykätä lapset joka toinen viikko miehelle niin saisin omaa aikaa.

Toimisi jos ei olisi sitovia harrastuksia, lapset olisivat suhteellisen isoja ja molemmat vanhemmat töissä. Vauvaperheessä, jossa äiti on vanhempainvapaalla ja lisänä vielä 1-2 isompaa lasta ei kyllä toimisi mitenkään päin.

Tuli myös mieleen, että jokainen lapsi ansaitsee kavdenkeskisiä hetkiä ja isompiakin juttuja molempien vanhempien kanssa. Ja sitä ns. perheaikaa tarvitaan myös. Kyllä lasten pitää saada kokemus perhe-elämästä, kun vanhemmat ovat yhdessä. Ja koko perheen kesken on varmasti kiva sen lisäksi käydä välillä jossain kylässäkin.

Parhaiten toimii, että molemmilla vanhemmilla on joka päivä pieni yksinolon hetki/puolituntinen, viikoittain oma harrastusmeno, viikonlopusta pyhitetään koko perheen juttuihin aikaa ja lapsille mietitään tarpeen mukaan yhden vanhemman kanssa tekemistä, jolloin saa erityistä huomiota. Parisuhdeaikaa on hyvä ottaa, jos se on mahdollista, mutta suhteessa tärkein ennuste tulevaisuudelle on kuitenkin ystävyys, tiimityö ja kyky nauttia niistä kerroista kun lapset menevät ajoissa nukkumaan jne. Se on ainakin meille ollut pelastus, että lapset menevät ajoissa nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin harrastukset on joka viikko, ei sieltä voi joka toinen viikko olla pois... parempi juuri noin, että vuoro vedoin koko ajan. Meillä se menee usein esim. niin, että toinen hakee lapsen hoidosta ja jää hänen kanssa ulos, toinen tekee sillä välin ruuan valmiiksi. Ruuan jälkeen toinen voi puuhailla omia juttujaan/harrastaa, toinen on lapsen kanssa. Illalla 19/20 maissa se omia puuhaillut hoitaa lapsen iltapalat, iltatoimet ja laittaa nukkumaan, toisella on puolestaan omaa aikaa. Parisuhdeaikaa on 21 alkaen, kun lapsi on nukkumassa. Ei stressaa eikä ahdista ollenkaan, kun kumpikin saa riittävästi sekä omaa aikaa että aikaa lapsen kanssa. Ja kyllä me usein ollaan ihan koko perhe yhdessä, sitäkin aikaa tarvitaan.

Meilläkin on tällaista arkista pientä työnjakoa koko ajan. Lapset nukkumassa klo 21 mennessä. Kumpikin vanhemmista saa kyllä aika helposti omaa aikaa, eli joka viikko 1-2 omaa menoa. Meno saattaa olla joku 1-2 h harrastuskäynti tai joskus vaikka koko päivä/ilta poissa. Ei minusta viikko-viikko olisi sen helpompi.