Kumpi on tärkeämpää, lapset vai oma puoliso?

minulle tulee hyvä ja turvallinen olo siitä että tiedän asian olevan näin.

Minusta se on sairasta, itsekästä, sairaan yhteiskunnan sivutuote.

Rakastan puolisoani kovasti, mutta lapset tulevat aina ensin. Näin myös onneksi miehelläni!

en voi ymmärtää miten lapsi menee parisuhteen edelle. Okei, olen vain äitipuoli, mutta:) Lapset menevät menojaan, mutta etkö sinäkin tarvitse kumppanin ja jonka kanssa taivaltaa. Parisuhteen " sivutuote" ovat lapset? Parisuhde on perheen ydin josta hyvinvointi säteilee koko perheeseen? Jos lapset ovat tärkeintä, se mielestäni nakertaa parisuhdetta. Ihan sama sitten olisitko yksin lasten kanssa ilman miestä. Parasta varmaan on kuitenkin sanoa, että kummatkin tärkeitä OMALLA TAVALLAAN.

jos mies kuolisi ennen minua niin surisin valtavasti mutta yrittäisin jatkaa elämääni jollakin tapaa.



jos lapsi (ainoa) kuolisi ennen minua niin menisin kellariin istumaan enkä tulisi ikinä pois.

mulla on kaksi lasta edellisestä liitosta, ja nykyisen kanssa on yksi yhteinen lapsi. Mutta silti, lapset ovat tärkentä. Mies on tietysti kanssa rakas.

Mieskin on rakas, mut jos joutuisin valitsemaan niin mies sais lähteä..

luulen, että olisin edelleen samaa mieltä. Tekisikö se minusta huonon äidin? Tai no, tekeekö se teistä huonon puolison jos lapset ovat tärkeintä? Ei varmaan. Voi olla, että filosofioin jotain muuta kun oon sitten joskus jos ikinä äiti:)

Rakastan lastani äärettömän paljon, mutta ilman rakasta miestäni, ei minulla olisi lastakaan. Lapsi muuttaa joskus pois luotani, mutta miehen kanssa asun saman katon alla aina.

Vierailija:

Rakastan lastani äärettömän paljon, mutta ilman rakasta miestäni, ei minulla olisi lastakaan. Lapsi muuttaa joskus pois luotani, mutta miehen kanssa asun saman katon alla aina.

Ja jos olisi Se Oikea, ei mikään voisi sitä suhdetta rikkoa, lapset kuitenkin kasvavat ja elävät omaa elämäänsä, mies pysyy. Näin se vain on.

Jos joutuisitte valitsemaan, niin lapsetko sitten sais lähteä?

Näin sen kuuluu ollakin, kun on lapsia tehnyt. Ei se silti sitä sulje pois, ettei puolisoaan rakastaisi (paitsi minä en juuri nyt rakasta).

Vierailija:

Rakastan lastani äärettömän paljon, mutta ilman rakasta miestäni, ei minulla olisi lastakaan. Lapsi muuttaa joskus pois luotani, mutta miehen kanssa asun saman katon alla aina.

nimittäin ilman meidän lapsettomuusklinikan lääkäriä ja hoitsuja mulla ei olisi lasta, mutta en silti ajattele että mun sen takia pitäisi rakastaa heitä enemmän kuin rakastan lasta (kiitosta vaan arvokkaasta työstä kuitenkin!). toki sinulla on lupa tuntea niinkuin tunnet, mutta ei kannata ruveta järkeilyllä perustelemaan puhdasta tunneasiaa.

Sellainen tilanne tuntuu niin absurdilta, että en osaa kuvitella sitä. Miksi minun pitäisi luopua kummastakaan rakastamastani ihmisestä?

Vierailija:

Jos joutuisitte valitsemaan, niin lapsetko sitten sais lähteä?

parisuhteita kaatuu... näin se vain on. Puolisosta ei ikinä voi mennä takuuseen. Lapsi on aina lapsi ja kaikista rakkain vaikka mitä ikinä maailmassa tapahtuisi. Ja omasta mielestäni näin sen pitää ollakin. Jokainen lapsi ansitsee äidin, jolle on maailman tärkein ihminen.

mutta ajattelen lapsen olevan minun ja mieheni rakkauden hedelmä. Et sinäkään varmaan olisi yksin lapsettomuushoitoihin lähtenyt?

Vierailija:

Vierailija:

Rakastan lastani äärettömän paljon, mutta ilman rakasta miestäni, ei minulla olisi lastakaan. Lapsi muuttaa joskus pois luotani, mutta miehen kanssa asun saman katon alla aina.

nimittäin ilman meidän lapsettomuusklinikan lääkäriä ja hoitsuja mulla ei olisi lasta, mutta en silti ajattele että mun sen takia pitäisi rakastaa heitä enemmän kuin rakastan lasta (kiitosta vaan arvokkaasta työstä kuitenkin!). toki sinulla on lupa tuntea niinkuin tunnet, mutta ei kannata ruveta järkeilyllä perustelemaan puhdasta tunneasiaa.