Työttömät opettajat: oletteko huomanneet, että avoinna olevat virat ovat yksityiskohtaisia vaatimuksia myöten räätälöity jo tietylle tyypille?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon työttömiä opettajia on tällä hetkellä. Lähipiirissä on useita ja ei heidän ammattitaidossaan ole mitään vikaa.Töihin ei vaan pääse.

Olen itse Oulun seudulta ja täällä tuntuu paljon opettajia työttöminä ja sen lisäksi yliopistosta valmistui koko ajan uusia opettajia. Ylitarjontaa on älyttömästi. Vuoden määräaikaisiin paikkoihi on ollut reilusti yli 100 hakijaa/paikka. Itse olen suosiolla kulkenut jo vuosia vähän reilun tunnin työmatkaa mutta tiedän useita työttömiä opettajia jotka eivät pidä tätä vaihtoehtona. En tiedä miksi, koska loppujen lopuksi olen kuitenkin n. 16.15 takaisin kotona ja työpaikka on mukava pikkukoulu jossa tunnen kaikki koulun oppilaat. Tietenkään en saa jalkaa oven väliin lähempänä mutta itse olen kuitenkin mielummin töissä kuin yritän työttömänä tehdä itseäni tunnetuksi lähialueen kouluissa.

Keski-Suomessa vielä pahempi tilanne. Ei pääse edes lyhyisiin sijaisuuksiin vaikka olis valmis ajamaan tunnin suuntaansa. Täälläkin OKL suoltaa uusia opettajia entistä enemmän, vuorotteluvapaata ei juuri haeta/ saada ja töissä ollaan mahollisimnan pitkään, jotta eläke karttuisi. Lapsimäärätkin täällä vähenee ja työtä tehdään suurissa luokissa, ne joilla töitä on. Tosi huono tilanna mutta onko tämä työttömän opettajan vika?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin isohkossa itäsuomalaisessa kaupungissa on luotu sellaiset viranhakuilmoitukset tänä keväänä, johon on jo valmiiksi pedattuna odottamassa paikkaa kärkkynyt.

Noinhan se julkisen sektorin korruptio toimii. Kaikki työpaikat menee niille sukulaiselle tai kaverille ilman mitään kilpailua. Veronmaksajien rahoilla on helppo rellestää eikä kukaan kysele että kuka olisi ollut se kyvykkäin hakija.

Lopetin luokanopettajan opinnot kesken ja lähdin toiselle alalle, koska en halunnut roikkua vuosia määräaikasta silppua tehden. Tajusin miten vaikeaa opettajana on saada vakituista työsuhdetta tai edes työtä. Monet pitivät hulluna, koska "koulutukseen on vaikea päästä ja kyllähän opettaja aina töitä saa". Pidin silti pääni ja olen tyytyväinen valintaani. Minulla on vakituinen oman alan työ kaupungissa, jossa haluan asua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkopuolisena on turha edes vakituista paikkaa hakea kun on kyse julkisen puolen töistä, oli työ millä tasolla tahansa. Ensin määräaikaiseksi ja sitten vakinaistetaan. Joskus muinoin on ehkä päässyt suoraan vakituiseksi, mutta se on jo mennyttä maailmaa. Monella työttömyys pitkittyy kun ei haluta niellä tätä vaan halutaan vakivirka heti.

Näin se vaan menee. Itse olin 4,5 vuotta määräaikaisena kunnes sain viran juurikin tuollaisen hakuteatterin seurauksena.

Eikö tuo ole noloa? Sehän kertoo siitä, että sinua pidetään niin huonona, että parempia löytyisi vaikka jonoksi asti, etkä saisi paikkaa ilman apuja.

Ei ihan aukea tää logiikka.

Jos pitää ehdoksi laittaa jotakin spesifiä tyyliin Kaakkois-Barcelonan katuslangia osaava puutyön ja uskonnon opettaja ja nämä taidot on juuri virkaan aiotulla, niin eikö silloin ole pelko siitä, että virkaa hakee joku parempi ja pätevämpi? Miksi pitää keksiä jotain hakunäytelmää, jos sijainen on jo osaamisensa puolesta vahvoilla?

Vierailija kirjoitti:

Kuntien on pakko toimia näin. Jos ihminen on ollut kaksi vuotta määräaikaisena, hänet katsotaan vakituiseksi, ja häntä ei voi irtisanoa. Mutta virka pitää kuitenkin laittaa julkiseen hakuun. Joten jos ei ole varaa palkata kahta ihmistä yhteen työhön, se määräaikainen saa paikan. Koulut tai kunnat eivät ole tähän syyllisiä.

Älä puhu soopaa, jos määräaikaisuudelle on peruste saa määräaikaisena pitää vaikka 6 vuotta putkeen. Ei ole olemassa mitään 2v sääntöä. Virka on laitettava hakuun ja siihen on valittava ansioitunein. Eli se jolla on paras pätevyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin isohkossa itäsuomalaisessa kaupungissa on luotu sellaiset viranhakuilmoitukset tänä keväänä, johon on jo valmiiksi pedattuna odottamassa paikkaa kärkkynyt.

Noinhan se julkisen sektorin korruptio toimii. Kaikki työpaikat menee niille sukulaiselle tai kaverille ilman mitään kilpailua. Veronmaksajien rahoilla on helppo rellestää eikä kukaan kysele että kuka olisi ollut se kyvykkäin hakija.

Nuorempana iällä olin kesätöissä valtionyhtiöillä ja siellä oli aina kesätöissä niitä pomon lapsia tai sukulaisia joita oli pakko ottaa töihin. Sitten siinä pelasivat kännykällä kun moni muu motivoitunut jäi ilman työpaikkaa. Tossa on julkisen sektorin menettelytavat pähkinänkuoressa.

Itsellä virka, mutta ihmettelen kyllä, mitä ihmettä nämä työttömät opet tekee hetken päästä. Lapsimäärien lasku jopa täällä kasvukeskuksessa on semmoinen, että nyt jo tehtiin päätös, ettei virkoja täytetä ensi kesänä pysyvästi. 3-4 vuoden päästä alkaa tulla ensimmäiset pienet ikäluokat alakouluun ja siitä sitten viiveellä yläkouluihin myöhemmin. Meillä oli ihan tehty laskelma, että nipin napin säästytään irtisanomisiltä, kun nyt heti aloitetaan sopeuttaminen tulevaan ja virat jätetään täyttämättä, kun porukkaa muuttaa pois ja jää eläkkeelle.

Opettajia koulutetaan aivan liikaa ja hetken päästä tilanne on vielä pahempi kuin nyt. Ehkä miehen kannattaa vielä lukea luokanopettajaksi, muuten ei kannata enää.

Entisellä työpaikallani oli kerran yksi paikka auki. En vaivautunut hakemaan, koska tiesin, että paikkaa hakee paitsi se, joka ko. pallilla istui, myös kaksi muuta aiemmin samaa tehtävää hoitanutta. Nämä kaksi olivat tuttuja, samaan aikaan siinä työpaikassa olleita. Paikkaa hoidettiin tukityöllistetyillä, kunnes päätettiin muuttaa viraksi. Hakijoita oli yli 300 ja sehän siihen valittiin, joka pallilla istui, varalle aiemmin hommaa hoitanut. Itsellä oli muutenkin jo opintosuunnitelmat tiedossa tuossa vaiheessa ja työllistyin myös määräaikaiseen onneksi pian muualle, taas valtion virastoon. Tuolla oli muitakin määräaikaisia  ja yhteen otettiin yllättäin ulkopuolelta, se kyllä aiheutti katkeruutta määräaikaisissa. Johtaja oli sanonut haluavansa välillä uutta verta ja näkökulmaa. 

Seuraavassa paikassa sama homma, kaksi paikkaa oli ko. aikana auki, molempiin valittiin sisältä, tällä kertaa ei samalla pallilla istuvia, vaan eläkkeellelähtijöiden tilalle. Myös siellä sisällä oli nähtävissä katkeruutta toisessa valinnassa, kun talossa vähemmän aikaa ollut valittiin pitempään olleiden nenän edestä. Mutta itse olen sitä mieltä, että valinta oli paras mahdollinen ja hyvä tyyppi sen paikan sai. Joskus määräaikaisista on vakinaistettu sellainen, jota ei kehdata olla vakinaistamatta tai laki vaatii, vaikka muissa hakijoissa olisi parempia. Tämäkin on sivusta nähty. 

Vierailija kirjoitti:

Voisiko antaa esimerkkejä, jollei voi suoraan linkittää? En ole itse tajunnut tuollaista.

Esim. tämänhetkisessä asuinpaikassani erään koulun opettajanhakuilmoituksessa luki, että haetaan naispuolista käsityön opettajaa, vaatimuksena pitkät tummat hiukset ja alapää sheivattu.

Milläköhän oikeudella tuon viimeisenkin kohdan oikein tarkistavat!

Tässä satunnaisia esimerkkejä nyt auki olevista luokanopettajan paikoista Helsingissä. Voi olla, että näihin on joku valmiina tai sitten ei. Oudoin oli äikän virka, jossa toivottiin kokemusta S2-opetuksesta Itä-Helsingissä (suomi toisena kielenä).

Vuoniityn peruskoulu:

Luemme eduksi: erityisosaamisen musiikissa ja englannissa.

Töölön ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: vahvat TVT -taidot, kokemuksen samanaikais- ja yhteisopettajuudesta sekä osaamisen taito- ja taideaineissa.

Puistolanraitin ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: Taidon opettaa musiikkia kaikilla luokka-asteilla. Hyvät TVT-taidot ja kiinnostus digitaalisuuden monipuoliseen hyödyntämiseen oppimisessa. Osaamisen ja kiinnostuksen toimia yhteisopettajuustiimissä. Hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Puistolan peruskoulu:

Luemme eduksi: Kokemuksen yhteisopettajuudesta ja erityisen tuen oppilaiden inklusiivisista opetusjärjestelyistä. Hakijan eduksi luetaan taito opettaa musiikkia.

Ressun peruskoulu:

Luemme eduksi: Tuntemuksen iB-opetuksesta ja yhteisopettajuudesta. Kyvyn työskennellä kaksikielisessä työyhteisössä (suomi-englanti)

Kaisaniemen ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: taito-ja taitoaineiden opetuskokemuksen.

Poikkilaakson ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: kokemuksen työpari- ja tiimityöskentelystä, ikäsekoitteisista ryhmistä ja muista joustavista opetusjärjestelyistä.

Kontulan ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: erityisosaamisen musiikissa.

Merilahden peruskoulu:

Luemme eduksi: kelpoisuuden englannin kielen opettamiseen.

Eiväthän ainakaan nuo Helsingin paikat (mitä listattuna yllä) sisällä mitään kovin erityislaatuista. Aika vaatimattomia vaatimuksia lopulta opettajalle.

Vierailija kirjoitti:

Tässä satunnaisia esimerkkejä nyt auki olevista luokanopettajan paikoista Helsingissä. Voi olla, että näihin on joku valmiina tai sitten ei. Oudoin oli äikän virka, jossa toivottiin kokemusta S2-opetuksesta Itä-Helsingissä (suomi toisena kielenä).

Vuoniityn peruskoulu:

Luemme eduksi: erityisosaamisen musiikissa ja englannissa.

Töölön ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: vahvat TVT -taidot, kokemuksen samanaikais- ja yhteisopettajuudesta sekä osaamisen taito- ja taideaineissa.

Puistolanraitin ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: Taidon opettaa musiikkia kaikilla luokka-asteilla. Hyvät TVT-taidot ja kiinnostus digitaalisuuden monipuoliseen hyödyntämiseen oppimisessa. Osaamisen ja kiinnostuksen toimia yhteisopettajuustiimissä. Hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Puistolan peruskoulu:

Luemme eduksi: Kokemuksen yhteisopettajuudesta ja erityisen tuen oppilaiden inklusiivisista opetusjärjestelyistä. Hakijan eduksi luetaan taito opettaa musiikkia.

Ressun peruskoulu:

Luemme eduksi: Tuntemuksen iB-opetuksesta ja yhteisopettajuudesta. Kyvyn työskennellä kaksikielisessä työyhteisössä (suomi-englanti)

Kaisaniemen ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: taito-ja taitoaineiden opetuskokemuksen.

Poikkilaakson ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: kokemuksen työpari- ja tiimityöskentelystä, ikäsekoitteisista ryhmistä ja muista joustavista opetusjärjestelyistä.

Kontulan ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: erityisosaamisen musiikissa.

Merilahden peruskoulu:

Luemme eduksi: kelpoisuuden englannin kielen opettamiseen.

Mitä outoa siinä on jos äikän opettajalta vaaditaan myös S2-kokemusta? Peruskoulun ja lukion S2-opettajan pätevyysvaatimuksethan ovat täsmälleen samat kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan eli syventävät suomen kielestä tai kirjallisuusaineesta ja 60 op sitten toisesta näistä. Ja toki pedagogiset päälle.

On todellakin huomattu ja sisäpiirin tietona tiedän niin tehtävän. Itse siis olen virassa, mutta ystävä ei. Aina kun meille haetaan, on jo tyyppi ns. tiedossa. Pakon takia siitä kuitenkin avataan ilmoitus, joka räätälöidään juuri sen mukaan kuka siihen halutaan. Reksillä on omat verkostot ja niillä mennään.

Sehän se vitutti aikoinaan koulutettuna nuorena neitinä kun haki jotain työpaikkaa ja yritti päästä omilleen elämän alkuun niin ne haut oli todellisuudessa vain muodollisia ja jollekin jota ei oltu vielä vaikinaistettu se paikka oli jo valmiina.

Onneksi menin yrittäjän kanssa naimisiin niin ei tarvitse hakea muodon vuoksi hakuun laitettuja työpaikkoja.

Koskeeko tämä tilanne kaikkien aineiden opettajia vai esimerkiksi ala-asteen opettajia tms? Minkä aineen ja koulutustason opettajia täällä on? 

Kuvaavaa on, että olin kerran sijaisena koulussa, jossa oli myös toinen sijainen. Virka oli tulossa keväällä auki ja jo tammikuussa suunniteltaessa seuraavan vuoden töitä rehtori käski tutustua kirjasarjaan, joka otettaisiin seuraavana vuonna käyttöön. Sananmukaisesti sanoi, että "katso nyt, onko se sellainen, että ensi syksynä sitten tykkäät käyttää sitä..." Eli suomennettuna virka oli jo jaettu. Sitten tuli kevään haku ja en jaksanut edes hakea sitä virkaa ja valintahan oli selvä. Eikä voi sanoa, että ko. henkilö olisi ollut erityisen ansioitunut tai dynaaminen työssään. Semmoinen hiirulainen enemmänkin. Rehtoreitahan ei kiinnosta se, miten teet työsi vaan se, että olet sopivan nöyrä alainen. Opettajat on hankalaa sakkia johtaa. Ne on itseriittoisia ja itsepäisiä, virkasuoja tiukka. Rehtorit on helisemässä hankalien opettajien kanssa ja rakastavat nöyriä tyyppejä. Mieluiten pitäisivät määräaikaisia ja jopa epäpäteviä koulussa, koska ne pysyy omassa taskussa.

Täytyy myöntää, että tavallaan ymmärränkin rehtoreita. Olen nykyään virassa ja tuntuu oudolta, kuinka kollegat suhtautuu työnjohtoon. Ihan kuin ilkeyttään sieltä laitettaisiin hommia. Ei ymmärretä, millainen koiranvirka rehtorin työ on nykyään: vaativat vanhemmat, omaehtoiset opettajat ja hallinnosta tuleva paine säästää, painostaa opettajia ja kehtittää koulua. En tajua, miksi joku haluaa olla rehtori edes. Palkkaa saa nipin napin enemmän kuin kokenut opettaja ylitunneilla ja vastuu on jakamaton kaikesta. Jos joku kuolee välitunnilla, rehtori on aina osasyyllinen, vaikka kukaan ei voi eritellä, mitä rehtorin olisi pitänyt tehdä paremmin.

Valittakaa liittoon näistä koulutusmääristä. Tai ryhtykää joukolla eroamaan liitosta.

Kuntasektorin pitkiin sijaisuuksiin on virastoon katsomatta valittu ihminen talon sisältä jo aikaa sitten.

Sitten on vain avattava se turha haku, jolla kartoitetaan mahdollisia myöhempiä sijaisia muuhun tarpeeseen.

On tosiaan vaikea saada opettajan töitä, edes niitä vuoden määräaikaisia... Paljon joutuu uhraamaan, että saa jalan oven väliin ja että pääsee itse sinne paremman hakijan paikalle. Minäkin olen asunut vuoden toisella puolella Suomea kuin puolisoni ja perheeni, jotta saan työkokemusta ja säästöjä. Nyt tosin näyttäisi siltä, että keväällä tämä työ tulee julkiseen hakuun (haetaan vakinaista) ja paikka on pedattu minulle. Ihana tunne saada 26-vuotiaana vakituinen opettajan työpaikka, vaikka tämä vuosi onkin ollut todella raskas viikottaisine kulkemisineen. Onneksi puolisokin saa samasta kaupungista töitä, niin loppuu tämä kaukosuhteilu.

Kannattaa siis uhrata vuosi tai pari ja nöyrästi muuttaa töiden perässä, vaikka perhe/puoliso ei heti pääsisikään tulemaan perässä. Ei se herkkua ole, mutta ei myöskään alavaihto ole kevyt homma. 

Terv. bilsan ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä satunnaisia esimerkkejä nyt auki olevista luokanopettajan paikoista Helsingissä. Voi olla, että näihin on joku valmiina tai sitten ei. Oudoin oli äikän virka, jossa toivottiin kokemusta S2-opetuksesta Itä-Helsingissä (suomi toisena kielenä).

Vuoniityn peruskoulu:

Luemme eduksi: erityisosaamisen musiikissa ja englannissa.

Töölön ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: vahvat TVT -taidot, kokemuksen samanaikais- ja yhteisopettajuudesta sekä osaamisen taito- ja taideaineissa.

Puistolanraitin ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: Taidon opettaa musiikkia kaikilla luokka-asteilla. Hyvät TVT-taidot ja kiinnostus digitaalisuuden monipuoliseen hyödyntämiseen oppimisessa. Osaamisen ja kiinnostuksen toimia yhteisopettajuustiimissä. Hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Puistolan peruskoulu:

Luemme eduksi: Kokemuksen yhteisopettajuudesta ja erityisen tuen oppilaiden inklusiivisista opetusjärjestelyistä. Hakijan eduksi luetaan taito opettaa musiikkia.

Ressun peruskoulu:

Luemme eduksi: Tuntemuksen iB-opetuksesta ja yhteisopettajuudesta. Kyvyn työskennellä kaksikielisessä työyhteisössä (suomi-englanti)

Kaisaniemen ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: taito-ja taitoaineiden opetuskokemuksen.

Poikkilaakson ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: kokemuksen työpari- ja tiimityöskentelystä, ikäsekoitteisista ryhmistä ja muista joustavista opetusjärjestelyistä.

Kontulan ala-asteen koulu:

Luemme eduksi: erityisosaamisen musiikissa.

Merilahden peruskoulu:

Luemme eduksi: kelpoisuuden englannin kielen opettamiseen.

Mitä outoa siinä on jos äikän opettajalta vaaditaan myös S2-kokemusta? Peruskoulun ja lukion S2-opettajan pätevyysvaatimuksethan ovat täsmälleen samat kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan eli syventävät suomen kielestä tai kirjallisuusaineesta ja 60 op sitten toisesta näistä. Ja toki pedagogiset päälle.

Oikeesti? Luulin, että pitää olla myös S2-opinnot suoritettuna, jos on S2-virka. Harvoilla on, koska se on niin työlästä suorittaa molemmat. Mutta siis se erikoinen juttu oli, että toivotaan S2-kokemusta ITÄ-HELSINGISTÄ. Onko siellä sitten niin erilaista kuin missään muualla?